- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
883-884

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiinapuut ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kiinnelaastari—Kiinnitys

884

antoi kirjallisen todistuksen saannon vakuudeksi,
vrt. L a i n h u u t o. K. K-a.

Kiinnelaastari i cmplastrum adhæsivum),
kankaille \ ideltu lyijysuoloista, parafiiuista.
dam-marhartsista, koloioniumista, kautsusta ja
petroli-hentsiinistä valmistettu sitkeä voide, jota
kankaineen päivineen käytetään lääkeaineen,
sidostar-peitten y. m. kiinnittämiseksi ihoon.

Kiinnepiste 1. kiintopiste ks.
Aste-mittaus ja Kolmiomittaus.

Kiinniottopesä 1. pyydyspes ä. kevyt,
pa-danmuotoinen olkipesä. johon pyydystetään
mehiläisparvia. Se kiinnitetään kevyen, pitkän
sai-tau päässä oleviin rautapiikkeihin, työnnetään
puussa olevan mehiläisparven alle, joka putoo
siihen. K:stä mehiläiset sitten siirretään
varsinaiseen asuntoonsa. A. M.

Kiinnitteet, kiskonkiinnitteet on yhteinen
nimitys niille rautateiden päällysrakennuksen osille,
kuten jatkokiskoille. ruuveille, nauloille ja
aluslevyille. joilla ratakiskot kiinnitetään toisiinsa
ja ratapölkkyihin, vrt. Rautatie,
Päällys-rakennus. .7. C-én.

Kiinnitys, lakit., on meillä alioikeuden
pöytäkirjaansa toimittama merkintä eräistä, etupäässä
kiinteistöön kohdistuvista rajoitetuista
esineoikeuksista näiden oikeuksien voimassaolon
vakuudeksi. Täydellistä kiinteistöjä koskevaa
sisään-kirjoituslaitosta kiinteistökirjoineen (vrt. K i i
n-t e i s t ö k i r j a) ei meillä ole, vaan vastaavat
sitä, joskin puutteellisesti, osaksi lainhuudatus
vrt. Lainhuuto) ja osaksi kiinnitys,
edellinen omistusoikeuteen ja jälkimäinen
rajoitettuihin esineoikeuksiin nähden. Näistä kahdesta on
kiinnitys tuntuvasti myöhempää alkuperää. Sen
kehitys alkaa vasta 1600-luvulla ja se sai
alkunsa nähtävästi siitä, ettei samaa kiinteistöä
liike-elämän kasvaneiden vaatimusten mukaisesti
voinut pantata useammalle henkilölle käyttämällä
siihenastista hallinnan siirtoa vaativaa ja siten
myöhempää pautiksipanoa vastaan turvaavaa
panttausta, vaan täytyi tyytyä panttioikeuteen
ilman hallintaa 1. hypoteekkiin; tämän
turvaamiseksi kolmatta henkilöä vastaan tuli tavaksi
ilmoittaa se oikeuden pöytäkirjaan
merkittäväksi. Sittemmin myönnettiin kiinnitysoikeus
13 p. kesäk. 1800 annetussa asetuksessa myöskin
vuokraoikeuden ja 1 p. maalisk. 1852 annetussa
julistuksessa eläkeoikeuden vakuudeK-i.

Kiinnityksestä voimassaoleva pääasetus on 9
p. marrask. 1868 annettu Keis. asetus
kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen, monessa
kohdin muutettuna myöhemmillä asetuksilla,
erittäinkin Keis. asetuksella 3 p:ltä jouluk. 1895.
Tämän asetuksen mukaan voidaan kiinnitys
vahvistaa rälssi- ja perintötilaan maalla ja taloon
ja talonasemaan kaupungissa sekä useamman
henkilön kiinteistöä omistaessa myöskin
jonkun murto-osaan siitä ja sitäpaitsi eräänlaiseen
irtaimeenkin omaisuuteen, nim. sellaiseen toisen
maalla olevaan, maanomistajan suostumuksella
perustettuun laitokseen, johon kuuluu yksi tahi
useampia huoneita ja rakennuksia ja jonka ynnä
siihen kuuluvan maankä\’ttöoikeuden
maanomistajaa kuulematta voi toiselle luovuttaa.
Kiin-nitvskelpoisia oikeuksia ovat panttioikeus ja
useimmat yksityisoikeudelliset
kiinteistörasituk-set (ruots. reallast) sekä erinäiset
määräaikaiset nautinto- ja henkilökohtaiset rasiteoikeudet

(ruots. personalservitut). Murto-osaa ei voi kuiten
kaau nautinto-oikeudesta kiinnittää eikä
palstatilaa eläkkeestä (Keis. asetus maatilojen
osittamisesta 12 p:ltä kesäk. 1895 15 §). jonka
vakuudeksi maalla olevaa kiinteistöä ei muutenkaan
saa kiinnittää, jos tila jo on eläkkeestä
kiinnitetty (Keis. aset. 20 p:ltä kesäk. 1864);
myöskään ei voi kiinnitystä vahvistaa sukukartanoon
(ruots. fideikommiss). Kiinnityskelpoisuiulen
edellytyksenä on sitäpaitsi, että tällainen oikeus on
kirjallisesti perustettu tai ainakin kirjallinen
todistus siitä annettu taikka että, kiinnitystä
haettaessa panttioikeudelle saamisen vakuudeksi,
saarnamies voi esittää velkakirjan tai muun kir
jallisen todisteen, joka täysin toteuttaa saamisen.
— Kiinnitystä on haettava kirjallisesti siinä
alioikeudessa, jonka tuomiopiirissä kiinnitettävä
kiinteistö on, ja on hakemukseen liitettävä k i i
n-nitysasiakirja 1. se asiakirja johon
kiin-nitysvaade perustuu, jotapaitsi hakijan on
näytettävä, että kiinteistö laillisen saannon nojalla
täydellä omistusoikeudella kuuluu sille, jota
vastaan kiinnitysvaade kohdistuu, ja että hän, jos
saanto on laissa huudatettava, on saanut huudon.
Se, jolla on riidaton, ehdoton ja suuruudeltaan
määrätty saatava, on oikeutettu kiinnittämällä
saamaan panttioikeuden velallisen kiinteistöön,
vaikkei velallinen ole hänelle panttioikeutta
myöntänyt, ja vieläpä vastoin hänen
tahtoaan-kin (n. s. p a k k o k i i n n i ty s), mutta
kiinnitystä haettaessa niin pantti- kuin muunkin
oikeuden vakuudeksi on aina kiinteistön
omistajalle, ellei hän tunnettujen ja uskottujen
todistajain allekirjoituksella vahvistetussa
asiakirjassa ole antanut kiinnitykseen suostumus
taan, suotava tilaisuus antaa
kiinnityshakemuk-sesta lausuntonsa. Useampaan kiinteistöön voi
kiinnittämällä perustaa panttioikeuden saman
saamismäärän vakuudeksi, yhteis- 1.
korreaali-hypoteekiu. eräin poikkeuksin ainoastaan, jos
kiinteistöt ovat saman omistajan omat ja tämä
vastamainitulla tavalla kirjallisesti on antanut
suostumuksensa sellaiseen yhteiseen
kiinnitykseen. Jos kiinnitysasiaa oikeudessa
käsiteltäessä tehdään sellaisia väitteitä, jotka
saattavat hakijan kiinnitysoikeuden
riidanalaiseksi, ei oikeus, koska kiinnitysasia on
luonteeltaan vapaaehtoista oikeudenhoitoa
(jurisdictio voluntaria) eikä siis mikään
riita-asia, voi sen käsittelyä jatkaa, ellei asiaa heti
voida ratkaista, vaan on hakija neuvottava
laillisessa oikeudenkäynnissä todistamaan
vaatimuksensa oikeaksi ja kiinnitysasian käsittely
lykkäytyy, jos hakija panee takauksen kuluista ja
vahingosta, siksi kunnes oikeuskysymys on
ratkaistu. Milloin kiinnityshakemukseen voidaan
suostua, vahvistaa oikeus kiinnityksen olemaan
voimassa 10 vuotta vahvistamispäivästä, ja se on
senkin jälkeen voimassa, jos se ennen tämän
ajan umpeenkulumista uudistetaan, ja
edelleen niin kauan kuin uudistusta jatketaan.
Useammista samaan kiinteistöön vahvistetuista
kiinnityksistä on aikaisemmalla- etuoikeus myöhempiin
nähden ja satnanpäiväisillä kiinnityksillä sama
oikeus, ja luetaan etuoikeus siitä päivästä, jona
se hakemus, jonka nojalla kiinnitys on
myönnetty, on oikeuteen jätetty, olkoonpa kiinnitys
voimassa alkuperäisen myönnytyksen tahi
uudistuksen nojalla. — Kiinnityksen vaikutus on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0474.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free