- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
889-890

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiinteistöpankki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

88!»

Kiinteistöpankki —Kiintotähdet

8!)0

arvosteltu aivan eri tavoin. Suomessa kannetaan
tällaista veroa leimamuodossa. V. 1011
voimassaolevan leima-asetuksen mukaan on kiinteistön
kauppa-, vaihto-, lahja- tai muu luovutuskirja
lainhuudatusta haettaessa varustettava leimalla
’/, % mukaan kiinteistön arvosta ja vähintään
50 pennin leimalla, jos arvo on korkeintaan
25.000 markkaa, ja sitä suuremmilta arvoilta
1 % mukaan. Jos kiinteistö on useamman
kerran luovutettu, ennenkuin lainhuudatusta
haetaan, on jokainen vuoden 1802 jälkeen tehty
luovutuskirja erikseen leimalla varustettava.
Muutamissa maissa käyttävät kunnatkin tällaista
verotusta. A. A-a.

Kiinteistöpankki ks. Pankki.

Kiinteistöpantti ks. Pantti.

Kiinteistörasitus (ruots. rcallnsl). rasitus,
jonka perusteella kiinteistön omistajan tulee
aika-ajoin suorittaa määrämaksu tai muu
varal-lisuusarvoa omaava suoritus. Kiinteistörasitus 1.
lain sanamuodon mukaan vero ja rasitus ei
oikeuta, kuten nautinto- ja rasite- (servituutti-)
oikeus, millään tavalla käyttämään itse
kiinteistöä. vaan ainoastaan sen omistajalta tai siltä,
jolle tämä velvollisuus nautinto-oikeuden mukana
on siirtynyt, määräajoin kantamaan
suoritettaviksi langenneita eriä. Itse rasitus on
kiinteistöön sidottu ja siis omistajanvaihdoksista
riippumaton, mutta kukin omistaja on
henkilökohtaisessa vastuussa omana hallinta-aikanaan
suoritettavista eristä. Kiinteistörasitukset ovat joko j
ul-k i s- tai yksityisoikeudellisia.
Edellisiä ovat kiinteistöstä suoritettavat ulosteot ja
yleiset rasitukset (onera publica), palstatilan
pal-kintovero ja maanjaon apumaksu. Jälkimäisistä,
jotka oikeudelliselta rakenteeltaan ovat
rajoitettuja esineoikeuksia, ovat rälssi- ja tonttivero
erikoisasemassa siinä suhteessa, että niiden
samaten kuin julkisoikeudellisten kiinteistörasitusten
suoritettaviksi langenneet, mutta suorittamatta
olevat erät kolmelta vuodelta voidaan
kiinteistöstä ottaa ulos siihen kiinnitetyistä oikeuksista
huolimatta. Muitakin yksityisoikeudellisia
kiiu-teistörasituksia voi perustaa, esim. eläkkeen 1.
syytingin, joka ei sisällä nautinto-oikeutta,
mutta mikäli ne eivät ole syntyneet kiinteistön
luovutuksessa pidätettyinä ehtoina, ovat ne
sellaisinaan vain velvoiteoikeuksia ja kaipaavat
kiinnitystä tullakseen esineoikeuksiksi ja siten
varsinaisiksi kii n teistörasit uksiksi,
vrt. Eläke. Palkintovero,
K ä 1 s s i v e r o. Tonttivero,
Ulosteko, Yleiset
rasitukset. A. K-a.

Kiinteistövakuutus ks. P a 1 o
vakuutus ja Vakuutu
s-toimi.

Kiinteä lasku, kauppat.
Vä-hittäiskauppiaan sanotaan
ottavan (tukkukauppiaalta) tavaroita
kiinteään laskuun silloin, kun
hän sitoutuu suorittamaan
maksun koko tavaramäärästä,
katsomatta siihen kuinka suuren osan siitä hänen
onnistuu saada myydyksi. Vastakohta:
komissioni. — Kiinteä suunta, hintojen
pysyminen muuttumattomina.

Kiinteä loisto, merenkulkijoita ohjaava loisto,
joka taukoamatta näyttää muuttumatonta valoa.

Kiinteä luokka ks. Luokkajako.

Kiinteä mitta ja irtain- I. pinomitta
nimityksiä käytetään puista, joita joukossa (ei
kappaleittain) myydään kuutiomitan mukaan,
esim. haloista, paperipuista y. m.
Pinomitta-määrä tarkoittaa sen tilan kuutiosisältöä, jonka
samanpituiset puut tiiviisti pinottuina täyttävät:
kiinteällä mitalla tarkoitetaan ainoastaan itse
puiden kuutiosisältöä. Suhde irtaimen mitan ja
kiinteän mitan välillä on suunnilleen 1:0,711»
suorille, tiiviisti pinotuille pyöreille puille (esim.
paperi- ja propsipuille), 1:0,710, jos puut ovat
halaistuja, ja 1 :0,««»j, jos puut ovat mutkikkaita
ja halaistuja. [Tapion ,,Taskukirja".] 1. C.

Kiinteä omaisuus ks. Kiinteistö.

Kiintokolonni, seinästä puoleksi tai kolmeksi
neljännekseksi esiintyvä pylväs.

Kiintopiste ks. A s t e m i 11 a u s ja K o 1 111 i
o-m i 11 a u s.

Kiintorakenne, liikkumaton mehiläisten
vaha-kakkurakenne, jonka kakut, ollen ilman
kan-natuslistoja ja kehiä, ovat suorastaan
kiinni-rakennetut pesän kattoon ja seiniin, niin ettei
niitä voida tarvittaessa ottaa pesästä ulos ja
ripustaa takaisin. Työskentely
kiintorakentei-sissa pesissä 011 vaikeata. Liineburgilaiset
ka-nervamehiläishoitajat kuitenkin yleisesti
käyttävät k :tta. A. M.

Kiintotähdet, suurin osa taivaalla näkvvistä
tähdistä, jotka kiertotähdistä 1. planeeteista voi
erottaa valosta, mikä kiintotähdillä 011 vilkkuva
ja eri väri vi validiuksilla loistava, jota vastoin
kiertotähtien valo 011 tyyni ja tasainen, se kun
ei ole taivaankappaleelle itsenäistä, vaan
heijastunutta auringonvaloa. Vaikka kiintotähdet
todellisuudessa ovat kiertotähtiä tuhansia
kertoja suurempia, pysyvät ne kiikarissakin suuren
etäisyyden takia loistavina pisteinä. Niinkuin
nimikin osoittaa, eivät kiintotähdet muuta
näennäistä keskinäistä asemaansa taivaalla ollenkaan
samassa määrin kuin kiertotähdet.

Kiintotähtien etäisyyden määrääminen on
vasta viime vuosisadan toisella puoliskolla
onnistunut niitten vuotuisten p a r a 11 a k s i e 11
avulla. Mittayksikkönä käytetään valovuotta,
s o. sitä väliä, minkä valo vuodessa kulkee, sekä
n. s. tähtietäisyyttä, joka vastaa l":n
parallak-sia. Seuraava taulu sisältää ne tähdet, joitten
parallaksi on a 0’/30.

Nimi Asema 1900 3 Rekt. | Dekl. [-Suuruusluokka-] {+Suuruus- luokka+} Parallaksi Vuotuinen itseltlkunta Etnisyys
valovuosissa
h m s 0 / " »
1 Ceti 1 39 25 — |fi 27,9 3,,! 0rii 1,15 10.5
Corcloban Zoonikaialogi V 241 5 7 42 —44 5Srf 8.5 0.ai 8.7? 10.-.
rc Canis majoris (Sirius) f. 40 45 —16 34.7 — 1.0 0,3: I.-H ».1
rc Canis minoris (Prokyon) 7 34 4 + 5 28,,, 0.-, O.-a 1.5 9,7
22 H. Camelopardalis 10 57 52 -j-36 38,, 7.1 O.v) 4.71 fis
<u Centauri 14 32 48 —60 25.1 0.1 0,75 3.«* 4jt
61" Cvgni 21 2 25 -i-3S lö.i 5,i 0.1, n.ei 9.7

Lähempi tutkiminen osoittaa, että
kiintotähtien asema taivaalla ei olekkaan muuttumaton.
Halley huomasi 1717. että muutamat kiintotähdet
olivat muuttaneet paikkaansa Ilipparkoksen
ajoilta, ja myöhemmin on moneu kiintotähden
it sei ii kunta tarkkaan määrätty. Seuraava

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0477.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free