- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
891-892

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiinteistöpankki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

SOI

Kiipijäkala—Kiipijät

892

taulu sisältää ne tähdet, joitten vuotuinen
itse-liikutitu on suurempi kuin 3".

Nimi Aseni 19(K».° [-Suuruusluokka-] {+Suuruus- luokka+} Vuotuinen Itselilkunta
Rekt Dekl.
0 O H
11 Cassiopea1 15,io -j-54,13 5 3,77
e Eritiäni -43,,5 4,5 3,10
o3 Kridani 62.67 — 4,5 4,o:
Cordoban Zoonikat V, 243 76,., — 8.5 8,7-.’
164.,; +36,a 7,6 4,7,
165.,s +44 JM 8.5 4,,t;
168.7, +66.-0 !! 3,01
Groombridge 1830 176.*o +38.14 6.5 7,oi
it Ceniauri 21 fi.k, - 60.,-j 0.» 3,«8
226,18 —15J» 9 3,7’_’
226,,» -15.M 9 3,67
61 Cygni 315.00 +38,,, 5,i 5.-.>,
317.V. —39.56 7,5 3.13
>■ Indi 328.ro —57.» 5 4,6;
344,-v —36,,, 7.5 f) .K’"
350^6 -37^5 8- 6,=i

Spektroskooppisista havainnoista on voitu,
Doppler in prinsiipin avulla, määrätä muutamien
tähtien liikunta myös näköviivan suuntaan. Seur.
taulu esittää täten saatuja tuloksia (-)-
merkitsee tähden liikkumista aurinkokunnasta poispäin,
— sen lähenemistä).

Nimi km/sek.
a. Tauri (Aldeba-
ran) + 49
ct Coronæ borealis + 32
e Orionis + 26
a Aurigæ (Ca-
pella) + 24
i] Cepliei — 87

Nimi km/sek.
Hereulis —70
Leonis — 39
Aquilæ
(Altair) —37
Hereulis —35
TJrsac majoris —31

Seuraavasta taulusta selviää vihdoin
muutamien tähtien todelliset nopeudet avaruudessa,
mitkä nopeudet ovat yhdistetyt parallaksin ja
itseliikunnan antamista nopeuksista kohtisuoraan
näkölinjaa vastaan, ja spektroskooppisten
havaintojen antamista nopeuksista näkölinjan
suuntaan.

Tithti.

a Bootis (Arcturus) .............. 0,os 674

ß Geminorum (Pollux) .......... 0,o« 53

a Tauri (Aldebaran) ............ O.io 49

a Aquila; (Altair) ............... 0,n 40

a Aurigæ (Capella) ............. 0,io 33

a Lyræ (Vega) ................. 0,o« 24

n Canis majoris (Sirius) ........ 0,j; 22

a Canis minoris (Prokyon) ...... 0,s> 19

a. Orionis (Beteigeuze) .......... 0,oj 18

o. Leonis (Regulus) ............... 0,o« 17

ß Persei (Algol) ................ O.os 2

Tutkimukset ovat osoittaneet, että tähtien
itse-liiktinta ei tapahdu säännöttömästi kaikkiin
suuntiin, vaan voidaan siinä huomata sekä
aurinkokunnan liikunnasta johtuva näennäinen
keski-pääliikunta apeksista poispäin (vrt.
Paral-laksi) että eri tähtiparvilla yhteisiä pääsuun-

Parallaksi Nopeus
sekunnissa
tr km

tia. Newcombin mukaan on aurinkokunnan
apek-sin rektaseensioui 277,5°, deklinatsioni 4- 35°,
liikkeen nopeus 16,i km sekunnissa.
Kiintotähti-astronomian aineksen ääretön paljous ja
ha-vaintokoneiston tarkkuudelle asetettavat suuret
vaatimukset aiheuttavat, että moni tärkeä
kysymys— m. m. tapahtuuko aurinkokunnan liikunta
Newtonin lain mukaan kaukaisen painopisteen
ympäri vai ei — vielä kaipaa lopullista vastausta.

Tähtien fyysillisistä
ominaisuuksista on vasta spektroskoopin tultua
käytäntöön voitu saada lähempiä tietoja. Spektreihin
nähden voidaan erottaa kiintotähdet kolmeen
pääluokkaan. Ensimäiseen luokkaan kuuluvat
valkoiset tähdet, ne ovat aikaisella, kuumimmalla
kehitysasteella, vetykaasuatmosfäärin
ympäröimiä. Toisen luokan, myöhemmällä kehitysasteella
olevat tähdet, joihin aurinkokin kuuluu, ovat
keltaisia, spektri sisältää niitten atmosfäärissä
olevista metallikaasuista johtuvia Fraunhoferin
viivoja. Kolmas luokka käsittää viimeisen kein
tysasteen, punaiset tähdet. Ne ovat verrattain
alhaisella kuumuusasteella, tiheän atmosfäärin
olemassaolon ilmaisevat spektrin leveät
absorpt-sioninauhat. Suunnilleen 60 % tutkituista
tähdistä kuuluu ensimäiseen luokkaan, toiseen
luokkaan kuuluu 11. 35 % ja kolmanteen n. 5
Spektroskoopin merkitys ulottuu
kiintotälitiastro-nomian kaikkiin aloihin. -— Tähtirvhmät ja
tähtisumut (ks. n.), joitten erottaminen
toisistaan kiikarin avulla tuottaa vaikeuksia,
ovat spektroskooppista tietä helposti
erotettavissa, tähtiryhmien spektrit kun ovat jatkuvia ja
tähtisumujen keskeytettyjä. —
Kaksoistähdistä ks. t. Kiintotälitien muodostamista
tähtikuvioista, jakautumisesta, nimityksistä, suuruu
desta ja väristä, sekä vaihtelevista tähdistä ja
uusista tähdistä ks. Tähtitaivas. II. Ii.

Kiipijäkala (Anabas scandeng) 011 Itä-Intian
suolattomissa vesissä elävä piikkieväinen luukala,
jonka ensimäisen
kidus-kaaren ylemmät luut
muodostavat kotelon
kidusten ympärille. Tämän
takia k. kykenee
oleskelemaan pitempiäkin
aikoja maalla kiduslehtien
kuivumatta, ja
kerrotaan, että se kulkee
kankeiden eviensä avulla
pitkiä matkoja maata
pitkin järvestä toiseen. K.
voi olla kauan saveen hautautuneena ja virkoaa
jälleen eloon sadeajan tultua. P. II.

Kiipijäkasvi, kasvi, joka köynnöstämättä kii
peilee karhien, ilmajuurien, karvamuodostusten
avulla pitkin puunrunkoja, muureja j. n. e.

Kiipijät (Scansores), linturyhmä, käsittää
meikäläisistä linnuista heimot: tikat (Picidæ),
käenpiiat (Iyngidae) ja käet (Cuculidre):
ulkolaisista mainittakoon partalinnut (Capi■
tonidce), pippuri n syöjät (Rhamphantidre),
loistolinnut (Clalbulidce) ja
pisangin-syöjät (Mtifiophagidce). K:n yleisenä
tuntomerkkinä voidaan pitää tasapinnassa olevien
varpaiden asentoa, joka on siitä omituinen, että
ulommainen etuvarvus voi kääntyä enemmän tahi
vähemmän taaksepäin. K:n tyypillisimmillä
edustajilla, tikoilla. 011 nokka vahva, suora ja terävä .

Kiipijäkala.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0478.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free