- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
893-894

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiipimäjuuri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

893

Kiipimäjuuri—Kiirunavaara

894

soveltuva puun hakkaamiseen. Muuten nokan
muoto ja koko vaihtelee paljon eri suvuissa.
I.in-nustoomme kuuluvat lajit ovat sangen
hyödyllisiä, hävittävät paljon vahingollisia hyönteisiä
ja niiden toukkia. Muutamat (tikat) syövät
aika-ajoin siemeniäkin, ja monen ulkolaisen lajin
yksinomaisena ravintona ovat hedelmät.

E. \V. X.

Kiipimäjuuri ks. J u u r i.

Kiirastorstai (ruots. skärtorsdag; lat. dies
riridium 1. fcria bona quinta), pääsiäisen
edellinen torstai. Concilium Quinisextumin päätöksen
mukaan v:lta 692 on kirkko viettänyt
kiiras-torstaita Herran ehtoollisen asettamispäivänä.
Vanhassa kirkossa oli tapana tänä päivänä antaa
katumusharjoitukset läpikäyneille synninpäästö.
Siitä johtunee päivän latinalainen nimikin, joka
merkitsee vihannoivien, s. o. jälleen elämän
merkkejä kantavain päivää. Jyrkkänä vastakohtana
tälle tavalle on katolinen kirkko vanhoista ajoista
asti julistanut silloin myöskin kirkonkirouksia.

A. J. P-ä.

Kiirastuli (lat. ptirgatorium, ruots. skärseld),
room-kat. opin mukaan niiden sielujen olotila,
jotka tosin ovat saaneet anteeksiannon
iankaikkisista rangaistuksista, mutta eivät vielä ole
täydellisyyttä saavuttaneet, vaan tarvitsevat
puhdistusta kärsimyksien kautta. Opin tueksi vedotaan
1 Kor. 3,,-,,, 2 Makk. 1 y. m.
raamatunpaik-koihin. Ajatus vähitellen tapahtuvasta
sielunpuli-distuksesta kuoleman jälkeen esiintyy
aikaisemmin Persian muinaisuskonnossa, Platonilla ja
stoalaisilla, kirkossa se saavutti jalansijaa
Kle-mens Aleksandrialaisen ja Origeneen kautta,
joiden mukaan se ei ole ajateltava tapahtuvaksi
ulkonaisen. vaan sisäisesti puhdistavan tulen kautta.
Myöhemmin oppi hyljättiin itämailla, jota
vastoin länsimaiset kirkkoisät: Ambrosius,
Augustinus ja Gregorius Suuri sitä kannattivat ja
edelleen kehittivät. Oppi saavutti varsinkin sen
kautta suuren merkityksen, että uskottiin kirkon
voivan jälkeeuelävien rukousten ja lahjain
perustuksella sieluja kiirastulesta vapauttaa, joten se
mahtavasti tuki kirkon hierarkisia pyrkimyksiä.
Usko kiirastuleen tarjosi myöskin tukea
anekaupalle y. m. kirkollisille väärinkäytöksille.
Julkisesti hyväksytyksi tämä opinkohta tuli Firenzen
kokouksessa 1439.

Uskonpuhdistajat, jotka huomasivat, miten
kiirastulioppi oli yhteydessä useitten kirkollisien
väärinkäytösten kanssa, hylkäsivät päättävästi
koko opin epäraamatullisena. Varsinkin on
Lutherin tuomio siitä ankara. Roomalainen kirkko
sitävastoin hyväksyi opin Tridentin kokouksessa,
jättäen kuitenkin avoimeksi, onko purgatorium
etupäässä katsottava rangaistus- vai
puhdistus-paikaksi. Jälkimäistä mielipidettä ovat
vapaamielisemmin katoliset dogmaatikot, esim. Schell.

E. K-a.

Kiiri, rakennust., on kulmaliitos. jossa näkyvä
liitesauma, ..kiirisauma", käy kulmasta kulmaan.

Kattokiiri on kahden eri
riivs-täs- tahi harjasuunnan keskenään
muodostaman kulman aiheuttama
kattopinnan taite. — Yksinkertaisin
kiiriliitos tehdään siten, että
molemmat liitettävät puut viistetään
poikki kiirisauman kohdalta
kohtisuorasti puiden suuntain muodosta-

maa tasoa vastaan, ja puiden päät liitetään yhteen
liimaamalla tahi naulaamalla. Suuremman
lujuuden saamiseksi puut kuitenkin tavallisesti
liitetään upottamalla toisen puun päähän jätetty
uloke toiseen puuhun tehtyyn uloketta
vastaavaan koverrokseen (kuvat a ja l>), tahi
koverretaan molempien puiden päät, ja yhdistetään
puu-palasella, jonka syiden suunnan tulee olla
kiiri-saumaan nähden vastakkainen (kuva c); liitos
lujitetaan liimalla, usein vielä lisäksi puunau
loilla. T. S.

Kiirikka, vanhassa suomalaisessa myöskin
kiekon lyö n niksi nimitetyssä
urheilulei-kissä käytetty, lä-20 cm:n läpimittainen, visa
puusta tehty kiekko. Pelataan 3-6 miehisissä
joukkueissa vastakkain jollakin tiellä t. in. s.
radalla. Tarkoituksena on heittää kiirikka
vierimään pitkin rataa mahdollisimman kauas.
Vastapuoluelaiset koettavat pysähdyttää sen noin
1,5 m:n pituisten karttujen avulla. Se puolue
voittaa, joka saa kiirikan vierimään
vastapuo-lueen takarajan yli. L. /’.

Kiiriparsi 1. k i i r i p i i r u on kattoraken
teessä kiirin kohdalla heti kattopinnan alla
vinosti harjaa kohden käyvä parsi 1. piiru;
^isä-kiirin" kohdalla ollessaan k. kannattaa
kattorakennetta, ja on sen vuoksi muita katon
kan-nattimia vahvempi. ..ulkokiirin" kohdalla sen teli
tävänä on olla sen kohdalle sattuvien katon
kannattimien yhteisenä päätepaikkana niiden
yläpäässä ja vastatukena harjalta päin. T. S.

Kiiruna (Lagopus mutus) elää Euroopan ja
Siperian alppiseuduissa, puu- ja
pensasvyöhyk-keen yläpuolella lumirajaan saakka. Arktisilla
saarilla ja Grönlannissa tavataan jonkun ver
ran poikkeavia muotoja. Suomen Lapin
korkeimmilla huipuilla k:aa tavataan kesäisin,
pesimisaikaan. mutta talveksi se ajoittain
siirtyy alemmas laaksoihin. K. muistuttaa suuressa
määrin lähisukulaistaan metsäkanaa;. Kooltaan
se on vähän pienempi tätä, kesäpukuinen koiras
on selkäpuolelta musta, ruosteenharmaine
kirjoineen, pää ja kaula paikoitellen vaaleammat.
Pyrstö musta, siivet, samoin kuin koko vatsa
puolikin, valkeat. Naaras on kellertävämpi,
varsinkin kupeilla tiheään poikkijuovainen.
Syyspuoleen muuttuu molempain sukupuolten väri
auringonpaahteesta harmaammaksi, ja talveksi k.
saa lumivalkoisen liöyhenpuvun, jossa vain pyrstö,
keskimäisiä sulkia ja kärkeä lukuunottamatta,
on musta sekä koiraslinnun nokan ja silmän väli,
..ohjakset", pikimustat. Iv:n nokka on matalampi
ja kapeampi kuin metsäkanan. Pesii maahan,
vai-vaiskoivupensaan tahi kiven alle. Munia 8-13,
ruosteenkeltaisia, mustapilkkuisia. Lehdet, silmut,
marjat ja siemenet ovat k:n pääasiallisin ravinto.
Liha ei ole yhtä hyvää kuin metsäkanan, eikä
k:aa niin paljon pyydystetäkkään kuin
jälkimäistä. ks. kuvaliitettä Kanalintuja.

E. W. S.

Kiirunavaara (ynnä Luossavaara), Ruotsin
Lapissa, Tornionjärvestä 4 peninkulmaa -telään,
on mailman suurimpia ja rikkaimpia
rautamalmi-kenttiä. Jo 1736 tutkittiin K:n malmirikkautta.
K. muodostaa pitkän malmiharjanteeu, jolla
korkeimmat huiput ovat „Statsrä.det" (749 m yli me
renp.), .Landshöfdingen", „Geolcgen" ja
..Direk-tören". Malmipaljous tasaisen maan yläpuolella
on arvioitu useaksi sadaksi milj. tonniksi. Luon-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0479.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free