- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
895-896

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiipimäjuuri ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



Kiiseli—Kiisseli

896

nollisesti malmin laatu vaihtelee, mutta on
melkein äärettömiä joukkoja parasta lajia, jonka
raudanpitoisuus ou 67% ja 71% välillä.
Fosforin-pit isuus un yleensä yli 1 C/Q. ..Suuri malmi" on
melkein eheä. läpi koko K:n pohjoisesta etelään
kulkeva malmikerros. jonka pituus on yli 4.000 m
ja leveys 34-152 m:iin. Siitii itään ou useampia
pienempiä malmikerroksia. Vuorilaji on
porfyy-rimaista gneissiä, muuttuen itäänpäin kvartsi
i-tiksi. Malmia louhitaan monesta penkereestä,
joista sitä luisuradoilla kuljetetaan alas.
Näköala huipulta on suurenmoinen, m. m. näkyy
Ruotsin korkein huippu. Kebnekaise. Kiruna
(Kiirunat on jo kaupunkimainen yhteiskunta,
vaikkei siellä 1880-luvun keskivaiheilla ollut
ainoatakaan mökkiä, ainoastaan pari lappalaisten
turve-kotaa. Nyt siellä on noin 4.000 as.; kirkko, suuri
koulurakennus, useita hotelleja, suuri
sähkölaitos j. n. e. J. E. R.

Kiiseli jruots. kisel) ks. Kvartsi.

Kiiseliguuri (p i i g u u r i, p i i m a a). valkea,
liidun näköinen, miltei yksinomaan piihappoa
sisältävä maalaji, muodostunut pii-levien
(Diato-marece) järvien pohjaan kasaantuneista kuorista.
Dynamiittia valmistetaan imeyttämällä
nitroglyseriiniä tähän huokoiseen aineeseen, ja lisäksi
sitä käytetään kiillotusaineena. K:ia on aina 100
m:n vahvuisina kerroksina Oregonissa.
Nevadassa ja Kaliforniassa. Suomessa sitä on tavattu
Sovajärvessä Kuolajärvellä ja Brödtcrpissa
Poh-janpitäjässii. P. E.

Kiiski Acerina cernua), ahvenen heimoon
kuuluva makean veden kala, jolla on yhdeksi
yhtyneet selkäevät,
etukannessa ja
kiduskannessa piikkejä,
kuoppaiset posket,
hienoja hampaita
leukaluissa ja
van-uasluussa. Iho on
pienisuomuinen,
limainen. väri
vih-reiihkön-kellan ruskea, pituus 10-20
cm. Liha ja mäti
hyvänmakuista.
Levinnyt Keski- ja Pohjois-Eurooppaan sekä
Siperiaan. Suomessa k. on hyvin yleinen
niin-hyvin merenranta- kuin sisävesissä Luirojoen
latvoille saakka Lapissa. K. M. ],.

Kiiskilä, verotila Viipurinlahden länsirannalla
olevan pikkulahdekkeen pohjassa 16’/, km
Viipurista (vesitse n. 10 km) ja f) km:n päässä
Tienhaaran pysäkiltä. Tilaan kuuluu Kiiskilä N:o 1
10.J4 mantt.). puolet K. N:o 2 (0,o» mantt.) ja
Vahvaniemi (0,m mantt.), yhteensä 0,s7
manttaalia: koko pinta-ala 605,sos ha. Päärakennus rak.
1820. —Aikoinaan K. lienee ollut rälssitila; 1685
se annettiin ratsuvarusvelvollisuutta vastaan
Peter llolliinder Ridderille; 1820 sen osti
tehtailija Dannenberg verotilaksi. Dannenbergilta K:n
peri kauppias Leopold Krohn (Julius Krohnin
isä) vaimonsa (o. s. Dannenberg) kautta. Hän
möi tilan 1889 tuomari V. Ahrenbergille; 1897
K. joutui maanviljelijä J. Mäkelälle. 1398
isännöitsijä A. Armstrongille ja nykyjään sen
omistaan tilanomistaja \V. Breitenstein. — Julius
Krohn oleskeli paljon Kiiskilässä; siellä hän
kirjoitti ..Kuun tarinansa". L. Il-ncn.

Riskilä. 1 talvipuvussa, s kesäpuvussa.

Kiislat (Uria), lintusuku peräjalkaisten 1.
su-keltajain ryhmää. Se tunnetaan nokastaan, joka
on verrattain pitkä, tyvestä noin korkeutensa le
vyinen. kärkeen päin kiilanmuotoisesti
tuip-peneva. sileä. Pitkänpyöreiden sierainten päälle
tulee yläpuolelta höyhenniemekkeet. Siivet ovat
lyhyet, suipot, pyrstö myös sangen lyhyt, poikki
päinen. Ruumis tanakka, pysty. K. ovat Poh
jolan merenrantaseutujen ja lintuvuorten
luonteenomaisimpia asukkaita. Eteläisimpiä on vielä
Englannin pohjoisosissa ja Itämeren seuduilla
meidänkin merenrannikoillamme, niiuhyvin
Suo-men- ja Pohjanlahdessa kuin
Varanki-vuonossa-kin tavattava riskilä 1. punajalkakiisla
(V. [Cepphus] grylle), pienin kiisloista. Se on
kesäpuvussa musta, siivillä valkea lautuma,
talvella valkea, mustakirjainen. Etelänkiisla
(U. lomvia) pesii luonnontieteellisen Suomen
alueella vain Varanki-vuonossa. mutta on kahdesti
keväällä saatu Porkkalassa. Sekin ou eteläinen
laji, asustaa Brittein-saarilta Pohjois-Ameriikan
ja Siperian rannoille asti. Kaarlonsaarella lähellä
Gotlantia pieni siirtola. Selkäpuoli ja pää ovat
mustat, tahi ruskeanmustat, alapuolet valkeat.
Hyvin samannäköinen mutta lyhyempi- ja
pak-sumpinokkainen on pohjankiisla (U. arrn).
Se pesii pohjoisimpana kaikista, seuduissa
lähinnä pohjoisnapaa, meitä likimpänä
Kuolinn-niemimaan pohjoisrannikolla. Omituinen oli sen
joukkoilmestyminen maahamme joulukuun alussa
1902. Pakkanen ja ankarat myrskyt lienevät sen
eksyttäneet varsinaiselta muuttotieltäiin, joka käy
pitkin Norjan rannikkoa Pohjanmereen. Kaikki
k. ovat hyviä sukeltajia ja kaloja syöviä lintuja.
Pesä kallion pengermällä, kiven kolossa tahi
vuoren rotkossa. Munia on riskilällä aina 2, muilla
1. harvemmin 2. Taloudellisesti on k:illa suuri
merkitys niissä seuduissa, joissa niitä runsaasti
tavataan. Paitsi että lihaa, varsinkin nuorten
lintujen, käytetään ruuaksi, saadaan niistä
erinomaisia höyheniä ja pesimisaikaan kerätään
lintuvuorilta tynnyrittäin munia. E. IV’. S.

Kiisseli (ven. kise"lj) merkitsee alkuaan
hapanta kaurapuuroa, mutta käytetään nykyään
myös yleisnimityksenä erilaisille makeille,
jauhoilla saostetuille hedelmäliemille (ruots. kräm).
Kaurakiisseli: 3 litrasta lämmintä vettä. 3
litrasta karkeita kaurajauhoja sekä viipaleesta
hapanleipää tehdään seos, jonka annetaan
lämpimässä hapata 10 à 12 tuntia, minkä jälkeen
kaurat puserretaan ja siivilöidään pois. Jäljelle
jäänyttä lientä keitetään alituiseen sekoittaen,
kunnes se sakenee puuroksi, johon pannaan suolaa
maun mukaan. Syödään voin ja maidon kanssa.
Aamiaisruoka Karjalassa. Ii. P. (U. T. S.)

Kiiski.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0480.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free