- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
901-902

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Killankedot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



901

Killankedot Kilon kartano

902

Killankedot. Niin nimittää kansa paikoitellen
Länsi-Suomessa nummia, lehtoja y. m. paikkoja,
joissa kertomusten mukaan ennen on kokoonnuttu
yhteisiin leikkeihin ja juhliin, vieläpä uhrejakin
pakanallisille jumalille ja haltioille toimittamaan.
Erittäinkin Mynämäellä kerrotaan tämmöisistä
kiista. Kokemäellä mainitaan eräs n. s. K i
1-lankirkko (ks. t.). Nousiaisissa on
Killais-ten kylä. Nämä nimitykset ovat nähtävästi
yhteydessä keskiaikaisen ,,kilta" sanan kanssa
iks. t.). Toisen selityksen mukaan ne olisivat
syntyneet kihla sanasta. K. G.

Killankirkko, Kokemäellä Hiutikkalan
kylässä oleva muistopaikka, jossa kansan tietämän
mukaan on ollut kirkko. Se on muka sijainnut
Kokemäenjoessa olevalla 26 m:n pituisella ja
jotenkin yhtä leveällä Killanluodolla, missä ei
enää näe muita ihmistyön merkkejä kuin
jonkinlaista kivilaitetta saaren etelä- ja itäsyrjällä.
— Toisen tarinatiedon mukaan K. ei ollut
luodolla vaan viereisellä Säpilänniemellä. Tarina
tietää, että K. on ollut vanhin kirkko
Kokemäellä ja että kansaa sen seutuville on
kokoontunut tärkeisiin neuvotteluihin läheltä ja kaukaa,
jolloin „helmiä jaettiin ja arpaa lykättiin ja
lyötiin". On arveltu, että Satakunnan maan
seuran (Communitas tcrræ Satacundice) kokoukset,
jollaisia pari kolme kertaa keskiajalla
mainitaan, olisi pidetty täällä, ja saarella lienee ollut
keskiaikuinen kauppiasseuran eli „killan" (gille)
kirkko. [J. Rinne, »Muutamia nähtävyyksiä
Kokemäellä" (Suomen matkailijayhdistyksen
vuosikirja 1906) ; K. Kallio, »Kertomus
Killan-kirkon lähettyvillä olevista vanhoista
muistoista" (Kotiseutu 1911).]

A. M. T.

Killinen, Kustaa (s. 1849).
kuuromykkä-koulun johtaja. Käytyään Jyväskylän
seminaarin K. toimi joitakuita vuosia
kansakoulunopettajana. Vv. 1S79-80 hän tutki kuuromykkäin
opetusta Ruotsissa ja nimitettiin 1S80 G. K.
Hen-dellin jälkeen v. t. ja 1893 vakinaiseksi
kuuro-mykkäkoulun johtajaksi Kuopioon. K. on
julkaissut useita oppikirjoja kuuromykille sekä
esiintynyt myöskin kaunokirjailijana. Sen ohella
hän on ottanut osaa kunnalliseen ja valtiolliseen
elämään, ollen porvarissäädyn jäsenenä kaikilla
valtiopäivillä 1897-1906. ’ O. M-e.

Killinki (goot. zkilliggs, mskand. skillingr,
mysaks. scilling, saks. Schilling, ruots. skilling),
rahan nimi, joka näkyy johtuvan
muinaisgermaanilaisesta skillan (= velka, sakko) ja osoittavan
alkuaan arvoyksikköä, jonka mukaan sakot
määrättiin. Vanhoilla germaaneilla oli karja rahana;
arvoyksikköuä oli tavallinen terve lypsylehmä,
joka vastasi killinkiä. Sama arvo oli
»soliduk-sella", jcka oli killingin latinalaisena vastineena.
Karolinkien rahajärjestelmässä laskettiin yhteen
hopeanaulaan sisältyvän 20 killinkiä, yhteen
killinkiin 12 denaaria. Mutta vasta keskiajan
lopulla. 15-nnellä vuosis., ruvettiin leimaamaan
erityisiä killinki nimisiä rahoja. Killinki rahat
voittivat jalansijaa varsinkin Euroopan pohjoisissa
osissa. Englannissa Henrik VII (1435-1509),
Tanskassa Kristoffer (1439-48) ensimäisinä
lyöttivät näitä rahoja. Myöskin Preussissa ja
Pomme-rissa ne tulivat 15:nnellä vuosis. käytäntöön.
Ruotsissa Kustaa IV Aadolf 1801 sääsi vanhan
äyrirahan vaihdettavaksi killinkiin. Englannissa

Kilohaili.
a ruumiin poikkileikkaus.

on killinki (skilling) vielä nykyisin käypänä
rahana. ’ ’ ,4r. H.

Killinkoski, 22.4 m korkea, 1,850
hevosvoimainen koski Ätsäriu reittiin kuuluvain
Pärännes-järven ja Toisveden välillä. — Tänne perustettiin
1886 villankehruutehdas, johon sittemmin lisät
tiin kutomo-osasto. Omistaja, Virtain kehruu- ja
kutomatehdas o.-y., teki 1902 vararikon ja laitok
set joutuivat 1903 perustetulle K :n tehdasten
o.-y:lle (pääoma 400,000 mk.), joka lopetti
kehruu-ja kutomoliikkeen 1911, ryhdyttyään edellisenä
v. rakentamaan puuhiomo a. Tätä varten on
otettu käytäntöön yhtiön omistaman K:n koko
voima. Tehdas valmistui 1911. Sen tuotantokyky
on 5,000-6,000 tonnia puuva^uketta v:ssa. Matka
tehtaalta Ostolau rautatienasemalle 20 km,
Toisveden rannalla olevalle Ohtolan lastauspaikalle
8 km. E. E. K.

Kilo. 1. Rautatiepysäkki Karjan radalla; 13
km Helsingistä. — 2. ks. Kilon kartano.

Kilo ks. K i 1 o g r a m m a.

Kiloamperi ks. S ä h k ö o p i 1 1 i s e t
mittayksiköt.

Kilogramma (kreik. khilioi = tuhat, ja
grim-m a, ks. t.), Ivh. kg = 1,000 grammaa (ks.
Metrijärjestelmä).

Kilohaili (Clupea spratlus), sillin sukuun
kuuluva, 10-13 cm pitkä, terävävatsainen merikala.
Selkäpuoli tumma,
teräkselle hohtava;
kyljet ja alapuoli
hopeanhohtoiset. K.
elää sillin tavoin
suurissa parvissa,
syö pelagisia pikku-

äyriäisiä, mätiä ja kalansikiöitä. Kutee
loppukesällä tai syksyllä. Atlantissa Lofotenin
saarista Ranskan länsirannikolle asti,
Pohjanmeressä ja Itämeressä; Suomen- ja
Pohjanlah-dessa se vähenee huomattavasti, mitä peremmälle
lahtiin tullaan. K. on tuottavan kalastuksen
esineenä Suomen lounaisrannikolla; erittäin on
Tammisaaren k. hyvyydestään kuuluisa, vrt. K
a-1 a s t u s. ’ P. B.

Kilokki ks. S u æ d a.

Kilolasi (aurinkolasi), tummanvärisestä
lasista tehty levy, joka aurinkoa tarkastettaessa
kaukoputkella asetetaan okulaarin eteen silmiä
huikaisevan kirkkaan loisteen himmentämiseksi.

(S. v. n.)

Kiloma-aika ks. Poro.

Kilometri (kreik. khilioi = tuhat, ja metron=.
mitta), lyh. km = 1,000 metriä ks.
Metrijärjestelmä.

Kilometripatsas. Tammik. 15 p. 1883
annetun tientekoasetuksen 11 §:n mukaan ovat kaikki
maantiet, joitten varrella on kyytilaitoksia,
mitattavat virstaluvuittain ja jokainen virsta on
merkittävä patsaalla, jonka asettaminen eräin
poikkeuksin ja kunnossapito on tientekolahon
tientekovelvcllisten kustannettava. Uusien
mittojen käytäntöön tultua tuli tämä säännös
koskemaan kilometripatsaita (Keis. julistus syysk.
26 p:Itä 18S8). K. K-a.

Kilon kartano, aivan Karjan radan vierellä.
Kilon pysäkiltä itään, on vanha herraskartano,
jonka on aikoinaan omistanut moni
helsinkiläinen porvari. Kartanon pohjoisosassa on suuri
nummi. Kilon malmi, jonka halki Helsinkiin

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0483.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free