- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
903-904

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Killankedot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

903 Kilovatti

vievä tie kulkee. Nummen rajoilla ou rehevä
kasvulli-uus. 111. tn. kasvaa täällä rvhmä suuria
tammia, joita ennen lienee ollut vielä enemmän,
mutta niitä otettiin suuret määrät, kertomuksen
mukaan. Viaporia rakennettaessa. J. E. li.

Kilovatti ks. S ä h k ii o p i 1 1 i s e t
mittayksiköt.

Kilovattitunti ks. Säkköopilliset
m i 11 a yksikö t.

Kilpa-ajot ks. H e v o s u r h e i 1 u.

Kilpailu. 1. Sellaisten henkilöiden
keskinäinen suhde, jotka joillakin keinoin pyrkivät
sellaisen tarkoituksen perille, jota he eivät kaikki
voi saavuttaa. Tali tulellisessa elämässä
kilpailevat tavaranmyyjät keskenänsä ja tavaranostajat
keskenänsä. Jokainen myyjä haluaa mikäli
mahdollista saada koko tavaravarastonsa myydyksi.
Kilpailua syntyy myyjäin kesken silloin kun
tavaran tarjonta on suurempi kuin sen kysyntä,
ja useimmiten silloin kun kysynnän
heikommuus johtuu siitä, että kysyjäin ostokyky on
ra-j( itettu. niin että he siis hintain aletessa voivat
ostaa enemmän. Tässä tapauksessa, mikä sattuu
varsinkin silloin, kun on kysymys vähemmin
tarpeellisista ja ylellisyystavaroista, myyjäin
täytyy täydellisen menekin saavuttamiseksi
alentaa hintoja: mutta useat tuottajat, erittäinkin
epäedullisissa oloissa toimivat, eivät voi kestää
tätä hintain alenemista, vaan ovat pakotetut
lopettamaan tuotantonsa, jctenka siis tarjonta \
is-sin normaalihinnan vallitessa mukautuu
osto-kykyiseen kysyntään. Jos taas kysynnän
heikommuus tarjontaan nähden johtuu siitä, että
jonkin tavaran tarve on määrältään rajoitettu,
syntyy myyjäin kesken kilpailua silloin kun
tätä tavaraa on tuotettu liiaksi, ja varsinkin
kun se on laadultaan nopeasti pilautuvaa.
Tällöin kilpailusta 011 seurauksena tuntuva hintain
aleneminen, ilman että koko tarjona oleva
ta-varavarasto kuitenkaan saadaan myydyksi. Kun
myyjäin välinen k. vaikuttaa hintain alenemisen,
saa ostajain välinen k. aikaan hintain
uousemi-sen. Ostajain k. vaikuttaa voimakkaimmin, kun
on kysymys välttämättömistä tai ainakin
tavallisista elintarpeista. Jos niiden tarjonta esim.
huonon sadon johdosta, on riittämätön, pysyy
niiden kysyntä kuitenkin yhtä suurena tai
melkein yhtä suurena: kuluttajat supistavat
mieluummin muiden tuotteiden kulutusta, ja
korottavat niukalti tarjona olevain tavarain hintoja
sitä enemmän, mitä vaikeammin niitä on
saatavissa. Paljoa heikommin ostajain kilpailu
vaikuttaa hintain nousemiseen silloin, kun jonkun
vähemmän tarpeellisen tavaran tarjonta vähenee,
sillä sitä myöten kuin sellaisten tavarain hinta
nousee, vähenee ostajain luku yhä enemmän. —
Kilpailu on sitä kovempi, mitä suurempi
kilpailijani luku on. Jos myyjiä on vähän, niin
ne usein saattavat liittyä yhteen ja siteu saada
aikaan monopolihinnan. Kauppiaitten keskeu
tällaiset yhtymiset ovat harvinaisia ja vain
lyhytaikaisia, jota vastoin tuottajain yhtymiset ovat
tavallisempia ja kestävämpiä. Myöskin ostajain
kesken syntyy joskus sopimuksia hintain «otisun
estämiseksi, mutta ne ovat vain paikallisia
ilmiöitä (esiin, huutokaupoissa). — Vapaa k i
1-pa il u on yksilön vapaus kilpailla kaikilla
taloudellisen toiminnan aloilla. Vanhalla ajalla vapaa
kirpailu. orjuutta lukuunottamatta, oli vain vä-

904

lii—ä määrin rajoitettu. Mutta keskiajalla ja
uuden ajan eusimäisillä vuosisadoilla sit-i ch
-kaisi monenlainen kauppa- ja elinkeinopakko:
ammattikunta-etuoikeudet, hintataksat, vienti- ja
tuontikiellot, suojelustullit, y. m. Vasta 18:tinen
vuosis. keskipaikoilta lähtien ja erittäinkin
19:nnellä vuosis. vapaan k:n periaate on tullut
yleisesti tunnustetuksi ja toteutetuksi talou.lelli
sessa elämässä. 1870-luvulta alkaen on kuitenkin
ulkomaiseen kauppaan nähden eri maissa (paitsi
Englannissa) palattu suojelustullijärjestelmän
kannalle, mutta kotimaisen liike-elämän alalla
on vapaan k:n periaate yhä edelleen pysytetty
voimassa (vrt. V apaakaup p a, K a u p p
a-politiikka ja Elinkeinovapaus).
Ehdottomasti vapaa ei vapaa k. kuitenkaan
tiiliäkään alalla ole. vaan on yleisen edun kannalta
katsottu tarpeelliseksi rajoittaa sitä erinäisissä
suhteissa. Tällaisia rajoituksia ovat eräiden
tavarain. esim. apteekkitavarain, väkijuomain ja
rii-jähdysaineitten valmistusta ja myyntiä koskevat
määräykset, eräiden tärkeiden ammattien, esim.
lääkärinammatin, harjoittajilta vaadittu erikoinen
pätevyys, patenttilaitos. työväensuojeluslait, v. m.
Viime aikoina on. myöskin Suomessa, varsinkin
käsityöläistaitolta vaadittu vielä pitemmälle
meneviä vapaan k:n rajoituksia. — Vapaa k. vaikuttaa
hyödyllisesti, mikäli se pakottaa tuottajat
valmistamaan tuotteensa tehokkaimmilla apuneuvoilla
ja vähimmillä kustannuksilla ja mikäli se siten
vaikuttaa hintain huoistumiseen. Jos jotkut
yrittäjät. (esim. teollisuuden alalla pienten liikkeitten
omistajat) eivät tässä suhteessa voi pysyä
toisten yrittäjäin (suurten liikkeiden omistajani)
tasalla, vaan juuri tämän johdosta k:ssa
joutuvat perikatoon, ei heidän syrjäyttämistään ole
kansantaloudelliselta kannalta pidettävä
tappiona, sillä kansantalouden ylimpänä
periaatteena on. että kansallista työtä on käytettävä
tuottavimmalla tavalla. Mutta vapaalla
kilpailulla on epäilemättä varjopuolensakin. Se ei aina
saa aikaan hintain huoistumista, vaan vaikuttaa
monasti niiden kallistumiseen. Tosin vapaa k.
pyrkii saattamaan tavarain arvon tuotanto- ja
liikekustannusten tasalle, mutta se ei aina alenna
näitä kustannuksia, vaan voi monasti korottaa
niitä. Näin tapahtuu sillein kun jonkun
elinkeinohaaran alalla on liian paljon
liikkeenharjoittajia. Esim. mitä enemmän kauppiaita
jollakin paikkakunnalla on, sitä vähemmän jokainen
heistä kilpailun johdosta myy, ja näin ollen on
jokainen pakotettu korvaamaan vahinkonsa
ottamalla kustakin myynnistä suuremman voiton.
Pahimpia vapaan k:ti haittoja on, että useat
yrittäjät kestääksensä kilpailua ryhtyvät
käyttämään petollisia keinoja, esim. levittämään
vääriä tietoja, joiden tarkoituksena on uskotella
yleisöä. että tavarain ostaminen heiltä on
edullisinta (väärät tiedot tavarain laadusta,
valaistuksesta ja alkuperästä, epätodelliset
hinnanalennukset. v. m.). Tällaisen epärehellisen
(epäterveellisen) kilpailun ehkäisemiseksi on
useissa maissa julkaistu erityisiä säädöksiä.
Niinpä esim. Saksassa on v:sta 1890 ollut
voimassa erityinen sitä koskeva laki (uusi laki
1909). Suomessa ei tästä asiasta ole olemassa
muita määräyksiä kuin yleisen rikoslain
.säännökset petoksesta. — Sen johdosta, että kovasta
kilpailusta usein on haittoja kaikille kilpaili-

— Kilpailu

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0484.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free