- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
909-910

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kilpikoski ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kilpikoski —Kilpirauhanen

vat vetää päänsä, raajansa ja häntiinsä.
Panssarissa erotetaan laajempi ja kupera selkiikilpi
(carapax) ja alla oleva pienempi ja litteä
vatsa-kiipi (plastron), molemmat reunoistaan usein
lujasti keskenään yhteenliittvneet ja kootut
määrätyllä tavalla järjestyneistä parillisista ja
parittomista litteistä luista ja näitä peittävistä
-arveislevyistä. Sarveislevyt eivät kumminkaan
rajojensa puolesta tarkoin vastaa aliansa olevia
luulevyjä. Selkäkilveu keskessä erotetaan
yksinäinen sarja luulevyjä, joita sanotaan 11 i k a m
a-levyiksi, ne kun ovat vhteenkasvaueet
var-talonikamien okahaarakkeideu kanssa,
keskisarjan kummallakin sivulla 011 yksi sarja hyvin
leveitä levyjä, kylkilevyt. jotka näyttävät
kylkiluitten laajennuksilta, ja reunoissa on pieniä
reunalevvjä. Viimemainitut ja vatsakilven
parilliset levyt ovat nähtävästi luutumisia ihon
verinahassa ja sama on alkuaan ehkä noiden
muidenkin. sisärangon kanssa yhteensulaneitten
luulevv-jen laita. Harvoilla lajeilla (jokikilpikonnilla) on
pehmeä, nahkamainen ruumiinpeite. Nykyajan
k: 11 a on kaikilla hampaattomat ja melkein aina
teräväreunaisen sarveistupen peittämät leuat 1.
sarveisnokka niiukuin linnuilla, harvoilla
pehmeät huulet (jokikilpi-k :11a).

K. oleskelevat joko yksinomaan maalla tai
vuorotellen maalla ja vedessä tai miltei
yksinomaan vedessä, ja tämän mukaan vaihtelee sekä
niiden yleinen ulkomuoto että erittäinkin niiden
raajat. Toisilla nämä ovat varustetut tylsillä
tai terävillä kynsillä, toisilla taas, kuten
merikala, on evämäiset raajat. Eräs k:n
omituisuus on, että ne hengittävät nielemällä ilmaa
keuhkoihin, koska hengitys ei voi tapahtua
rintakehän laajentumisella ja supistumisella. Myös
niiden sitkeähenkisvys on huomattava, ne kun
voivat elää pitkät ajat saamatta ravintoa ja olla
tuntikaudet vetämättä ilmaa. — Ravinto on
vaihteleva, toiset kuteu monet maa-k:t ovat
kasvinsyöjiä, toiset elävät pääasiallisesti madoista,
hyönteisistä, sammakoista, kaloista tai muista
eläimistä. — K. munivat pyöreitä, nahkamaisen
kalkkikuoren peittämiä munia. Tavallisesti emo
kaivaa niitä varten kuopan maahan tai peittää
ne hiekalla, jättäen ne auringon haudottaviksi.
Poikaset, jotka tulevat munankuoresta vasta
pitkän ajan perästä, ovat vauhempainsa muotoiset,
kasvavat hyvin hitaasti ja yleensä kestää kauan,
ennenkuin ne saavuttavat sukukypsyyden.

Useitten k:n lihaa samoin kuin munia
syödään ja pidetään maukkaana ravintona. Viime
aikoina näitä eläimiä on paikoitellen Ameriikassa
ja Aasiassa alettu kasvattaa erikoisissa
kilpi-konnaviljelyksissä. — Useimmat k. elävät
kuumassa ja lauhkeanlämpimässä, harvat
kylmän-lauhkeassa vyöhykkeessä; kylmissä ilmanaloissa
niitä ei tavata lainkaan. Geologisesti vanhimmat

Kreikkalaioen maakilpikonna.

Karettikitpikonna.

muodot ovat tunnetut ylemmän triaskauden
ajoilta. Nykyisessä eläinkunnassa on erotettu
ainakin 260 eri lajia.

1. Suokilpikonnat (Emydie), tavallisesti
litteähköjä eläimiä, joilla on uimanahka
varpait-tensa välissä. Ne oleskelevat makeassa vedessä
ja maalla. Eurooppalainen s u o k i 1 p i
konna (Emys europæa 1. lutaria), 30-40 cm ptkä.
tavataan Etelä- ja Keski-Euroopassa Saksan
poh-jois-osiin saakka. Vielä enemmän mukaantunut ve
dessä elämään onjokikilpikonna (Trionyx).
jolla on isot kolmikvntiset uimajalat ja panssari
vailla sarveislevyjä. Tähän kuuluvat muodot elävät
Aasiassa. Afrikassa ja Pohjois-Ameriikassa.
-2. M a a k i 1 p i k o n 11 a t (Testudinidæ) ovat
huomattavat korkeankuperasta selkäkilvestään ja
lyhyistä yhteeukasvaneista kynnellisistä
varpaistaan (töppöjalat). Näitä edustaa m. m.
Etelä-Eu-roopassa tavattava, 30 cm pitkä
kreikkalaille 11 maakilpikonna (Testudo græca). — 3.
M e r i k i 1 p i k o 11 n i 11 a (ClieloniidceJ on joks.
litteä selkäkilpi ja useimmin kynnettömät
varpaat, yhteenkasvaneet leveiksi eviksi. Eturaajat
ovat paljoa suuremmat kuin takaraajat ja
toimivat voimakkaina airoina. Näihin luetaan k
a-rettikilpikonna (Clielone imbricata), joka
elää Atlantin-, Intian- ja Isossa valtameressä sekä
samoin laajalle levinnyt nahka kilpikonna
(Dermochelys coriacea), joka kasvaa 2 111:11
pituiseksi ja 600 kg:n painoiseksi. Sen selkäkilpi 011
koottu lukuisista luulevyistä, jotka eivät sula
yhteen selkärangan kanssa, iho nahkamainen.

K. M. L.

Kilpikoski, Mikkelistä 22 km eteläänpäin
oleva kylä, tunnettu Kustaa III: 11 aikuisesta
Venäjän sodasta; 19 p. kesäk. 1789 everstiluutnantti
v. Numers miehitti sen osastollaan ja torjui siellä
sam. kuun 21 p. venäläisten kenraali
Rauten-feldtin johdolla tekemän hyökkäyksen, mutta pe
rävtyi venäläisten saatua lisäväkeä Joroisiin.

J. F.

Kilpimuuri, holvien seinäpilarien ja kaarien
(k i 1 p i k a a r i e n) rajoittama ohut muuri.

U-o N.

Kilpinen, V o 1 m a r i ks. Schildt. V. S.

Kilpirauhanen 1glandula tliyreoidea), eräs n. s.
verisuonirauhasiin luettava rauhanen, joka
sijaitsee henkitorven edessä ja jonka toiminta
luultavasti on erittää erinäisiä aineita, jotka esiintyvät
joukiumoisena vastapainona muille ruumiissa
syntyville aineksille, joittenka liiallinen
lisääntyminen muuten olisi omansa ruumista
myrkyttämään. K:n joutuessa taudillisen muutoksen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0487.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free