- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
911-912

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kilpikoski ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

911

Kilpiruoho— Kilta

alaiseksi syntyy häiriöitä ruumiin yleisessä
terveydentilassa. Sellaisia taudintiloja on m. m.
n. s. myksedeemi (ks. t.): vastaavat taudiniliniöt
syntyvät myöskin tämän rauhasen täydellisen
poistamisen jälkeen. K:n muuttumista
kasvan-naisentapaisesti. jolloin kaulan etupuoli turpooja
paksunee, sanotaan strumaksi (ks.
Kaula-kupu). K:n taudillisesti muuttuessa niin ettei
>e eniiii kykene luontaista tointansa suorittamaan,
annetaan nykyään potilaalle sopivissa annoksissa
vasikan kilpirauhasesta valmistettua tyreoidiinia,
josta on näyttänyt hyötyä olevan. 1/. O /i.

Kilpiruoho ks. A 1 y s s u m.

Kilpirusto (cartilago thyrcoidea), kurkunpään
suurin, sen ylä- ja etuosan muodostava rusto.
Tämän ruston ollessa enemmän kehittynyt
esiin-tvv se ulkoakin näkyvänä aataminomenana"
(ks. t.).

Kilpisjärvi on Suomen merkillisimpiä järviä.
Se sijaitsee maamme luoteisimmassa kolkassa,
siinä missä Norjan. Ruotsin ja Suomen rajat
yhtyvät. Melkein puolet tästä tunturijärvestä
kuuluu Ruotsiin. Jääkauden jälkeen, kun
viimeinen jäännös suuresta maajäästäi oli sulamassa,
oli vielä jäätikkökappale Muoniojoen laaksossa
hiukan K:n alapäätä alempana. Tämä jäätikkö
silloin salpasi K:n veden, niin että sen oli pakko
nousta, kunnes se pääsi virtaamaan solan yli
toiselle. Norjan puolelle. Vasta kun viimeinen
jää oli sulanut, sai K. vanhan laskunsa takaisin,
ja järvenpinta laskeutui yhtäkkiä melkein
nykyiseen asentoonsa. Järvi siis paljon kutistui, ja
yhäkin sen pinta vielä villiin erin alenee, koska
laskujoki keväisin kovasti uurtaa ,.luusuaan"
moreenisorassa. K:n pinta on 39 km2, ympärys
noin 50 km. pituusakseli on 20 km. keskileveys
2-3 km. suurin syvyys noin 60 m, veden lämpö
heinäkuussa -+- 6° C. Niemi, nimeltä
Salmivaarat. jakaa järven kahteen melkein yhtä
suureen altaaseen. Korkeus on 475,» m yi. merenp.:
järvi on siis Suomen oloihin nähden hyvin
korkealla. Koko ympäristö on myös tunturimainen.
lleti pohjoisrannalla kohoaa Saanatunturi 1.056
m:n korkeuteen. .Jäänlähtö tapahtuu vasta
Juhannuksen aikana. V. 1902 ajettiin hevosella K:n
jäällä vielä heinäk. 2 p. ja 1903 oli jäänlähtö
Juhannuspäivänä. Vesi on kirkkaampaa kuin
miltei missään muussa Suomen järvessä. Siinä on
kaikenlaisia Lapin järvien kaloja; K:n siika on
kuuluisa suuruudestaan ja lihavuudestaan. Yksi
ainoa rakennus on Suomen puolella, nimittäin
Siilastupa, valtion kulkijoiden avuksi perustama
mökki. Täällä on näet talvella melkoinen liike
Norjan Skibottenin markkinoille. [V. Tanner,
..Zur geol. Geschielite des Kilpisjärvi-Sees"
(Fennia 26) ; I. M. Wallenius, ..Maantieteelliseltä
ret-keltä kesällä 1905" (Maant. yhd. aikakausk.
1907).J ./. E. n.

Kilpitäit ks. Kirvat.

Kilpiäyriäiset fTh-oracoslraca 1.
Podophthal-mato), laaja ävriiiisosasto. Kuoriäyriäisiä, joilla
on verkkosilmät liikkuvien varsien päissä ja
pään kanssa yhteenkasvanut. vartaloa peittävä
selkäkilpi (cephalotliorax). K:iin luetaan
seuraavat korkeammalle kehittyneet äyriäisryhmät:
1. Bchizopoda, yleensä pieniä, vapaasti uivia
kuoriäyriäisiä, joilla on iso, mutta hento
selkä-kiipi. Vartalon 13 raajaparista 8 taimmaista
ovat uima jalko ja, jotka ovat yhtä vahvalla ulko-

kuin sisilhaarallakin varustettuja hankajalkoja.
Useimmilta puuttuvat kidukset: hengitys
tapahtuu ihon kautta. Merieläimiä. Suku l/i/viv,
josta eräs laji M. rclicta myös elää syvissä
järvissä Suomessa ja Skandinaaviassa. — 2.
Sln-matopoda, ainakin 3 viimeistä vartalon niveltä
vapaat, ja niissä tavataan uimajalat, jotavastoin
seuraavat 5 äskenmainittujen etupuolella olevaa
raajaparia ovat muuttuneet pihti jaloiksi.
Näiden 2 viimeistä niveltä ovat pitkät ja
voimakkaat ja voivat pihtien tavoin kääntyä toisiaan
vastaan. Toinen pari pihtijalkoja on
voimakkain. Takaruumis vahvasti kehittynyt, sen
alapuolella kidukset. Merieläimiä. Suku Squilla.
3. Decapoda (kymmenjalkaiset) ovat isoja,
pohjalla liikkuvia, kovakuorisia äyriäisiä. Pää ja
keskiruumis ovat kokonaan yhteisen, silmien
välissä useimmiten kärjeksi (rostrumj pidentyneen
kovan kilven peitossa. 8:sta ensimäisestä
raaja-parista (lukuunottamatta 2 tuntosarviparia) ovat
etumaiset 3 muuttuneet suujaloiksi (pedes
ina.ril-lares). jotavastoin 5 seuraavaa paria toimii
lii-kuntoeliminä (siitä nimitys kymmenjalkaiset).
Usein ensimäinen pari kadottaa merkityksensä
liikuntoelimenä (kuten esim. jokiäyriäisellämmel,
ja muuttuu erittäinkin koiraalla vahvaksi
puolustus ja pyyntiaseeksi (ravunsakset). Kidukset
ovat liittyneet raajojen tyveen ja ovat suuren
selkäkilven peittämät. Verenkierto,
ruuansulatuskanava, virtsa- ja sukupuolielimet sekä hermosto
ovat korkealle kehittyneet. Kymmenjalkaiset
jaetaan pitkäpyrstöisiin (Macrura) ja 1
v-h y t p y r s t ö i s i i n (Brachyura). Edellisiin
kuuluvat joki ii y r i ii i n e n, hu m meri. la
n-g u s ti. erakko ii yriäine n, jälkimäisiin
taskurav u t. — 4. Cumacea, vähäpätöinen
iiyriäisryhmii. Selkäkil])i pieni, 5 viimeistä
vartalon niveltä vapaat. Silmät puuttuvat tai.
eräillä lajeilla, ovat varrettomat. Pyrstö pitkä.
Pohjoisissa merissä ja Välimeressä. P. Ii.

Kilpukka ks. Hvdrocliaris.

Kilsepensas ks. Elæagnus a r g e n t e u s.

Kilta (saks. Gilde, ruots. gille, lat. fraterni’as,
con viriä) oli keskiajalla keskinäistä apua ja
seurustelua varten perustettujen yhdistysten 1.
..veljeyksien" nimenä. Etupäässä niitä tavataan
Poh-jois-Euroopan maissa. Joskus ne olivat
nimenomaan jonkun erityisen säätyluokan, esim.
pappien. kauppiaiden j. n. e. yhdistyksiä, joskus taas
käsittivät kansalaisia eri piireistä ja vaikuttivat
siten keskiajalla muuten jyrkän säätyeron
lieventämiseksi. K :t. kuten useimmat keskiajan
laitokset, saivat jotenkin kirkollisen leiman;
tavallisesti niitä nimitettiin jonkun pyhimyksen
mukaan. jonka nimipäivää k. vuosittain juhlalla
vietti. Usein oli näissä k:n pidoissa riemu
jotenkin remuavaa laatua, ja tätä todistaa vielä
säilynyt suom. sananlasku: ,.kipaten kiltaan,
kontaten kotia". Apua antoivat muut ..veljet" toiselle
esim. jos hänen talonsa paloi tai hänen laivansa
joutui haaksirikkoon sekä hänen jälkeenjääneelle
perheelleen kunniallista hautausta varten. K:t
toimivat siis siilien aikaan joinakin keskinäisinä
palovakuutus- ja laivanvakuutusyhtiöinä sekä
hautausapurenkaina. Myöskin naisia voitiin
ottaa k:n jäseniksi. Usein oli k:lla oma
killan-tupansa. jossa sen kokoukset ja juhlat pidettiin.
Suomessa tunnetaan keskiajalta niin
kaupungissa kuin maaseudullakin yhteensä 15 kiltaa,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0488.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free