Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiltit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
913 Kiltit —
niistä ti Turussa, 4 Ulvilan kaupungissa tai
pitäjässä, 1 Kokemäellä. 1 Huittisissa, 1 Kemiössä.
1 Ahvenanmaalla ja 1 Viipurissa. Huomattavin
Suomen killoista oli ..Kolmen kuninkaan k."
I Fratemilas tr ia m regum) Turussa, perustettu
1449. jonka jäseninä olivat kaikki Suomen
seu-jälkeiset katoliset piispat ja muut kirkon
johtomiehet. samoin kuin Suomen korkeimmat
aatelis-miehet ja suuri joukko Turun kaupungin
pormes-tareita ja raatimiehiä. Muista mainittakoon
esimerkiksi Turussa Pyhän Gertrudin k., jonka
k:ntuvassa Suomen säädyt 14.17 kokoontuivat ku
ninkaan vaaliin. Pyhän Gertrudin k. Ulvilassa
(vanhin, mainittu 1347), Pyhän Kuuutin k.
\hve-uanmaalla (1300-luvulta) ja Pyhän Hengen k.
Viipurissa (mainittu 14S.">i. [Wilda. .,(iildewesen
des Mittelalters" (1831); Hegel. ..Städte u.
niiden im Mittelalter" (1891); H. Hildebrand. ..Me
deltidsgillena i Sverige-’ llist. Bililiotek. IIT
osa) : Bomanssou. ..Tietoja Suomen veljyyksistä"
i llist. arkisto. IV s. 1701.1 K. <1.
Kiltit ks. K i 111 i v e r o.
Kilttivero, kilttirahat. eräs jo keski
ajalla maassamme suoritettu vero. jota uuden
ajan alussa Pohjois-Pohjaumaalla kannettiin 2
äyriä jokaiselta jouselta (jousta kantavalta
mieheltä), mutta alkuaan näyttää maksetun turkik
sissa; samein sitä suoritettiin Ylisessä
Satakunnassa. Mutta toisissa paikoissa tarkoitetaan k :11a
toista veroa, jota maksettiin maaluvun mukaan,
niin Isossakyrössä. Hollolan kihlakunnassa ja
Itä-Suomessa (esim. Viipurin pitäjässä 1 iiyri
joka kokoverolta). ..Kiltti" on varmaankin =
ruots. gild,: täysi-arvoinen; k:lla tarkoitettiin
siten sellaista veroa, joka suoritettiin joka
täydeltä veroyksiköltä (vrt. ..marckan gildi" Teitin
valitusluett. s. 199). [Hist. Arkisto XI s. 427.
XTI s. 36S.] K. G.
Kilvenkantajat ks. Heraldiikka.
Kilvenkatselmus oli se tarkastustilaisuus,
joka Maanlain kuninkaankaaren ll:nnen
pykälän mukaan joka vuosi kahdeksantena päivänä
Pietarin päivän jälkeen oli pidettävä eri
paikoissa valtakuntaa, Turussa Suomea varten, ja
johon kaikkien verovapautta nauttivien
vapaa-miesten tuli saapua näyttämään, että heidän
ratsunsa ja aseensa olivat kunnossa. K:n pito
näyttää kuitenkin tapahtuneen hyvin epäsäännöllisesti
eikä lainkaan siinä laajuudessa kuin Maanlaki
sääsi. K. G.
Kimalaiset (Bombus), pistiäisiä
hunaja-ampiaisten 1. mehiläisten (Atitopliila 1. Apid<ei
heimossa. Elävät pienissä yhteiskunnissa, joissa
on suuria ja pieniä naaraita, työläisiä ja
koiraita. Ruumis paksu, kömpelö, tuuheakarvainen,
enimmäkseen musta, usein
punaisilla, keltaisilla tai
valkeilla poikkivöillä
kir-jaeltu. Takasäärten
kärjessä kaksi kannusta,
h Kieli pitkäksi venynyt,
^ huulirihmojen
tyvinivel-ten muodostamaan torveen
suljettu. Naarailla ja
työ-kimalaisilla on siitepölyn
keräämistä varten
takajaloissa laajentuneet
..vasut". Koiraat ovat
pienempiä ja hennompia kuin
Kimbrit 914
varsinaiset naaraat. Työkimalaiset ovat naaraita,
joiden sukupuolielimet ovat surkastuneet.
Ulkonaisena tuntomerkkinä on vain pienempi koko.
Ne ovat yhteiskunnan kaikkein pienimmät
jäsenet. Yhteiskunnan perustaa keväällä suuri
hedelmöitetty talvehtinut naaras. Pesä laaditaan
sammalten alle tai maakoloon. Tänne emo kuljettaa
siitepölyä ja mettä sekä asettaa munia. Kun se on
avuksensa saanut työkimalaisia ja pieniä
naaraita. jättää se vähitellen työnteon näille.
Tonkat ovat jalattomia, matomaisia ja elävät
keskellä suureen kokkareeseen kerättyä
raviuto-varastoa, joka muodostaa yhden yhtenäisen
kammion. Ennen koteloitumistaan toukat kehräävät
ympärilleen kopan, jonka latvan jonkun ajan
perästä kehkeytynyt täysimuotoinen kimalainen
sitten puhkaisee, ja joka jää tyhjänä kuorena
jällelle. Työkimalaiset ja pienet naaraat voivat
laskea pieniä munia, joista syntyy koiraita.
Vasta syksyllä syntyy varsinaisia suuria naa
raita, joiden on määrä seuraavana vuonna
perustaa uusia yhteiskuntia.
Läheistä sukua kimalaisille ja ulkonaisesti
hyvin näiden uäköisiä ovat loiski m a laiset
(Psithyrus), jotka eivät itse kerää varastoja, vaan
asettavat munansa varsinaisten kimalaisten
pesiin. Toukat syövät näiden ruokaa.
Loiskima-laisilla ei ole erikoisia työläisiä, eikä naarasten
jaloissa ole vasuja, jotka elintavan vuoksi ovat
käyneet tarpeettomiksi. U. Ss.
Kimberley [kimbali], kaivoskaupunki Etelä
Afrikan liittovaltiossa. Kap-maan
West-Griqua-landissa. Kap-kaupungista Afrikan halki lähte
väu rautatien varrella; 34.331 as. (1904). — K:n
synty ja merkitys perustuu yksinomaan sen
rnn-saspitoisiin timanttikenttiin. Ensimäinen timantti
löydettiin täällä 1867: parin v:n perästä alkoi
timantinetsijäin tulva tl876 oli niitä 20,000).
Pian etsintää ruvettiin suurteollisuusmaisesti.
koneiden avulla harjoittamaan. Pienet kaivos
liikkeet yhdistettiin kahteen jättiläisyritykseen:
toinen oli Cecil Rhodesin johtama ..De Beer^
company", toinen Barnato-veljesten ohjaama .K.
Central mining company". Ankaran kilpailun
jälkeen nekin yhtyivät, joten ..De Beers
Consolidated mines" nykyään vallitsee K:n
timanttikai-vokset. Työväestö on 800 valkoista. 2.000
mustaa. Timanttituotanto (huonojen timanttimarkki
noiden takia nykyään supistetaan) n. 2 milj.
karaattia v:ssa; seu arvo alusta alkaen v:een 1904
n. 1.500 milj. mk. — K., joka sijaitsee kuumalla,
vedettömällä tasangolla, saa vetensä 30 km
päästä Vaal-joesta. — K:n timanttialue kuului
Oraujen tasavallalle, mutta pian löytöjen jälkeen
Englanti julisti alueen omakseen 11 ST 1) antaen
siitä 2.5 milj. mk. korvaukseksi. — Vv. 1899-1900
buurit piirittivät sitä menestyksettä. E. E. K.
Kimberliitti, Kimberleyn kaivosten tumma,
timantinpitoiuen vuorilaji. jota asun ja aine-ten
mukaan olisi nimitettävä kiilleperidotiitiksi. Se on
muodostunut etupäässä oliviinista ja biotiitista
ja täyttää muinaisten hävinneitten tulivuorien
kanavia. Siinä on ympäröivien hiilenpitoisten
sedimenttivuorilajien murtokappaleita, ja näiden
hiiliaineesta arvellaan timanttien syntyneen
kuumuuden ja paineen vaikutuksesta k.-laavaan.
P. E.
Kimbrit, germ. kansa, joka alkuansa asui
Juutinmaalla 1. ..Kimbrinniemellä" |Chersonesus
KiTikimalainen pesineen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
