- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
917-918

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kimnaasi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

917

Kimnaasi—Kimon

918

lankaa venyttävä paino esim. 5 kg, langan
pituus 2 m, läpileikkaus 4 mm\ Venytys on sil-

5 5

loin 0,n.-j- . mm = 0,»s mm. Kimmokertoimen

iuverssiarvoa sanotaan k i m m o m o d u 1 i k s i.

Jos se merkitään i?:llä, saadaan edellisestä
kaa-P L

vasta: E-— . Koska nvt E on = P. jos L = 1,
sl

» ; 1 ja l = i. niin kimmomoduli on siis paino,
joka esim. 1 m:n pituista, läpileikkaukseltaan
t mnr:n suuruista tankoa tai lankaa venyttää
I m:n, s. o. kaksi kertaa pitemmäksi,
edellyttämällä, ettei kimmoisuusrajaa ole sitä ennen
saavutettu. Siten esim. hopean kimmomoduli
7,141 ilmoittaa, että 7,141 kg:n paino
venyttäisi 1 m:n pituisen, läpileikkaukseltaan 1 mm1: n
vahvuisen hopealangan kaksi kertaa pitemmäksi
mainitulla ehdolla. Kimmomoduli nimitystä on
ruvettu käyttämään alkaen v:sta 1807 engl.
Thomas Youngin ehdotuksesta. Sitä sanotaan
sentähden Englannissa myös Youngin moduliksi.
siellä sitävastoin ei ole vakiintunut
kimmoker-tointa vastaavan nimityksen käyttö kuten
Ranskassa ja Saksassa. Skandinaavian maissa
elas-ticitetskoef ficient ja elasticiteten) odul( us)
sanat kumpaisetkin merkitsevät kimmomodulia. -—
Kappaletta, jolla on suuri kimmomoduli.
pidetään tieteessä hyvin kimmoisena. Tämä käsitys
ei ole sopusoinnussa jokapäiväisen kielenkäytön
kanssa. Niinpä esim. kautsua, vaikka sen
kimmomoduli on vain O.i. sanotaan suuresti
kimmoiseksi, koska se voi kestää suurta
muodonmuutosta ja kuitenkin ottaa takaisin alkuperäisen
muotonsa. Alla oleva taulukko ilmoittaa
muutamien aineitten kimmokertoimen,
kimmomodu-lin ja kimmorajan Wertheimin mukaan:

[-Kimmo-kertoin-]

{+Kimmo- kertoin+} Kimm
j-rnoduli Kimmo-raja
Kuiv.
mel-loltettu Vedetty Kuiv.
mel-lnitettu Vedetty Kuiv.
mel-loiteltu Vedetty
Ktllta . 0,000179 0,000123 5585 8131
Hopea ..... 0..TOOUO 0.000137 7141 7274 3 11
Kupari..... 0.000095 O.ooooso 10519 12149 3 12
Terilslanka . . . 0.00005S 0.0COC63 17278 18809 15 43
Rauta...... 0,000048 20794 20869 5 32
Ikkunalasi . . . 0,ooorje 7917
Kuusi...... 0,1 «0690 1113 o ...
Koivu .... O,0010rt7 997 1 0

Kimmokertoii: ei ole vakinainen samalle
metallillekaan. vaan vaihtelee lämpötilan mukaan.

2. Puristus. Tanko, jota puristetaan
kokoon pituussuunnassaan, lyhenee määräsuuruisen
voiman vaikutuksesta Hooken toisen lain
mukaisesti yhtä paljon, kuin sama voima sitä
venyttäisi. Havaitusta lyhennyksestä laskettu
kimmokertoin ja kimmomoduli ovat
niinmuodoin yhtä suuret kuin venytyksen vastaavat
luvut. Venytyksestä ja puristuksesta kappaleen
tilavuus muuttuu, niin että se edellisessä
tapauksessa suurenee, jälkimäisessä pienenee.
Korkki tekee tässä suhteessa poikkeuksen. Se
ei tule paksummaksi, kun sitä puristetaan
kokoon, ja sentähden voi korkin esim. painaa alas
pullon suuhun.

3. Taivutus. Kun toisesta päästään
kiinnitetyn, vaakasuoran sylinterin tai prisman
muotoisen tangon toinen pää kuormitetaan painolla,
painuu se tasapainoasennostaan alas. Silloin
tangon yläpuolinen osa venyy, alapuolinen
puristuu kokoon, mutta keskimäinen kerros pysyy
ennallaan. Vapaan pään laskeutuminen l
saadaan prismanmuotoiselle tangolle kaavasta:

1= ’, jossa a on tangon korkeus (paksuus),

b leveys (muut kirjaimen merkitsevät samaa
kuin edellä). Jos sama tanko tuetaan
kummastakin päästään ja kuormitetaan keskeltä, niin
sen keskiosa painuu alas vain ’/„ l.

4. Kierto. Toisesta päästään kiinnitettyä
tankoa tai jännitettyä lankaa kierrettäessä
akselinsa ympäri tangon osat joutuvat tasa
painostaan. Täten syntynyttä jännitystilaa tai
siinä vaikuttavaa voimaa sanotaan
kierto-k:k s i tai k i e r t o k i m m o k s i. Sen suuruutta
on Coulomb perusteellisesti tutkinut. Hän
havaitsi toisesta päästään kiinnitetyn ja toisesta
päästään painolla kuormitetun metallilangan
heilahduksia pystysuoran akselin ympäri.
Kierto-kimmo on verrannollinen kiertokulman
suuruuteen ja langan läpimitan neljänteen potenssiin,
kääntäen verrannollinen langan pituuteen.
Kierto-kimmo on riippumaton langan jännityksestä.
Samat lait pysyvät voimassa, ainakin suunnilleen,
tankoihin nähden. — Tilavuus-k. tulee ilmi.
kun kappaletta puristetaan kokoon tai
venytetään joka suunnalta tasaisella voimalla. Siten
ilmenevää k:tta ei ole ainoastaan jähmeillä
kappaleilla. vaan myös kokoonpuristetulla nesteellä
ja kaasulla (ks. P u r i s t u v a i s u u s). U. S:n.

Kimnaasi ks. K y m n a a s i.

Kimo cn oikeastaan valkea hevonen, mutta
luetaan niihin kuitenkin kaikki
tummempiväri-setkin, joiden karvassa on valkeita karvoja,
kuten esim. mustan-, harmaan-, ruskean-, punaisen-,
kärpäis- ja rautukimo j. n. e. Kp.

Kimo, kankirautapaja Kimon kylässä
Oravaisten pitäjässä. Röykäsjärvestä lähtevän joen
varrella, rakennettiin 1705 Orismalan masuunin
takkiraudan takomista varten. Ison vihan i>ian
oltuaan seisauksissa se v:sta 1723 oli uudelleen
käynnissä, laajennettiin 1732 toisella
kamdrauta-pajalla, johon lupakirja saatiin 1755. \’:sta 1891
tehdas on seisonut. E. E. K.

Kimolo /-mo’-/ 1. A r g e n t i e r a, Kykladeihiu
kuuluva saari, Meloksesta pari km koilliseen,
n. 42 knr. Tunnettu savimaastaan, jota jo
vanhoista ajoista on käytetty saippuan tavoin
pe-suihin. " ’ (E. E. K.)

Kimon [-<tn] (lat. Cimon; k. 449 e. Kr.),
ateenalainen sotapäällikkö ja valtiomies, Miltiadeen
ja traakialaisen ruhtinaantyttären Hegesipylen
poika. Aluksi hän Aristeideen (ks. t.) rinnalla
ateenalaisten päällikkönä otti osaa Pausaniaan
johtaman Kreikan yhteisen laivaston toimiin
(478 e. Kr.). Päästyään itse (476 e. Kr.)
liitto-laislaivaston ylipäälliköksi hän valloitti Sestoksen,
sai kiivasta vastarintaa kestettyään haltuunsa
Eionin linnoituksen (475 e. Kr.) ja valtasi
Skyros-saaren. Suurin kunnia koitui K:lle hänen
F.ury-medon-joen (ks. t.) suulla saavuttamastaan
ratkaisevasta kaksoisvoitosta (466 e. Kr.). Edelleen
hän kukisti kapinan telineen Thasos-saaren (463
e. Kr.). Vanhempien historiantutkijani mainitsema

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0491.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free