- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
921-922

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kineettinen kaasuteoria ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kineettinen kaasuteoria—Kinematografi

922

i i II"-

pnleeu massa 011 m, nopeus v, on k. e. = —.

x rt. E n e r g i a. U. 8:n.

Kineettinen kaasuteoria (kreik. kinètiko’s =
liikkeelle paneva. < kine’iii = panna liikkeelle).
Kokemuksesta tiedämme, että lämpöä syntyy
liikkeestä ja päinvastoin. On sentähden
luonnollista otaksua, että kappaleen lämpö saa alkunsa
>en molekylien liikkeistä. K. k. lälitee
otaksumasta. että kaasumolekylit liikkuvat kuten
heitetyt kappaleet. Ellei painovoiman vaikutusta
olisi, olisi niiden rata siis suoraviivainen.
Suljetussa tilassa molekylien suoraviivainen liike
jatkuu, kunnes ne kohtaavat seinän tai
törmäävät toisiansa vastaan. Niitten liike-energiojen
summa otaksutaan k:ssä k:ssa yhtä suureksi kuin
kaasun lämpömäärä (lämmön paljous), ja
kaasun paine seinää vasten samaksi kuin summa
molekylien sysäyksistä sitä vasten. Olettamalla,
että kaikilla molekyleillä on sama massa ft ja
sama nopeus c ja että ne ovat täysin
kimmoisia saadaan johdetuksi k: n k:n peruskaava:

nuc- , . ^^ ■

—, jossa p on kaasun paine, r tilavuus ja

n molekylien luku. Tästä kaavasta saadaan joukko
tärkeitä sovellutuksia. Sen avulla johdetaan esim.
Boyle-Mariotten, Gay-Lussae’in ja Avogadron
lait. Jos näet kaasussa vain tilavuus ja paine
n uc-

muuttuu, niin lauseke , 011 vakinainen luku C.

Täten saadaan äskeisestä yhtälöstä Boyle-Mariot-

ten lakia ilmaiseva kaava: pv = =C. Mutta

jos kaasun paino grammoissa 011 m. kaasun
molekylipaino !/. absoluuttinen lämpötila T,
paine atmosfääreissä p, tilavuus litroissa v,
m m

saadaan: pv = O.osis T. Jos tulolle fl.osis

(yleinen kaasu vakio) merkitään arvo R.
saadaan KT = ’. Absoluuttinen lämpötila T

■ m siis verrannollinen kaasumolekylieu nopeuden
neliöön. Jos k. k:n peruskaavaa sovelletaan
samaan kaasumäärään (n(l siis vakinainen 1. jonka
paine p pysyy muuttumattomana, mutta nopeus
’■ muuttuu e,:ksi ja tilavuus siis myös esim.

1 v . nuc- .

c,:ksi, niin saadaan yhtälöistä r = —ja vL =

nucv c- .. e2

V-1-= verranto = .. Mutta äsken saatiin
.},, r, c,2 <\-

T .. v T . ......

= -.. , siis = .„ . loten (iav-Lussar in saanto on

.-aatu johdetuksi. Merkitsemällä kahden eri ka i -1111
molekylien massoille arvot [l ja nopeuksille c
ja c„ ja niitten molekylien lukumäärälle, jotka
saman paineen ja lämpötilan vallitessa mahtuvat

. . mu- n u.c 3

samaan tilaisuuteen, n ja n„ on: p = — ’j— ■

Mutta eri kaasuissa, joiden lämpötilat ovat yhtä
suuret, molekylien liike-energia on sama. Koska
siis /«r = jU,cy, on myös n = n, s. o. saman
lämpötilan ja paineen vallitessa
sisältävät kaikkien kaasujen yhtä
suuret tilavuudet yhtä monta molé
kyliä (Avogadron laki). K. k. peruskaavan
avulla voidaan laskea eri kaasujen molekylaari-

nopeus. Esim. hapelle 011 e = 461. typelle 492.
vedylle 1,844 111 sekunnissa. Todellisuudessa
nopeus ei kuitenkaan ole niin suuri, koski
mole-kvlit häiritsevät toistensa liikettä ja törmäävät
tavattoman lyhyillä väliajoilla toisiinsa. Se
matka, minkä molekvlit keskimäärin liikkuvat
yhteentörmäyksestä toiseen on esim. ilmassa,
jonka lämpötila on 0° ja paine 760 mm, O.imoti
111111 ja yhden inolekylin sysäyksen luku
sekunnissa 4,700 miljoonaa. Vedylle vastaavat luvut
ovat 0.oooi8i5 mm ja 9.480 miljoonaa. Molekylien

läpimitta 011 noin

lif

Kaasumolekylieu

etenevän liikkeen energia ei vastaa, kuten
Clau-sius 011 osoittanut, koko sitä lämpömäärää, jota
kaasu sisältää, vaan on myös huomioonotettava,
että molekylien eri aineosat — atomit
kiertävät (molekylin sisässä) yhteisen painopisteen
ympäri ja heilahtavat toisiinsa verraten.
Molekylien sysätessä toisiinsa muuttuu alituisesti
molekylien ulkonainen energia,
intramolekulaa-riseen energiaan ja päinvastoin. Koska
ulkonainen energia on verrannollinen kaasun
lämpötilaan, voi otaksua, että sisäistä energiaakin
vastaa määrätty lämpötila. Edellinen on mol
e-k y 1 i 1 ä m p ö t i 1 a, jälkimäinen
atomi-1 ä m p ö t i 1 a. Kaasun lämpötila on yhtä suuri
kuin molekylien keskimääräinen lämpötila, vrt.
myös Kaasu. U. S: n.

Kinematiikka ikreik. kini~ma= liike),
mekaniikan osa. jossa liikettä tutkitaan sellaisena,
kuin se on meille suoraan havaittavissa, huo
mioonottamatta liikkeen syytä ja kappaleen
massaa. Sittenkuin Ampère oli huomauttanut
liikkeen geometristen ominaisuuksien erillisen
tutkimisen tärkeydestä, erotettiin k. geometrian
ja koneopin yhteydestä eri tieteeksi
(1830-luvulla). Tätä ovat monet tiedemiehet, kuten
Chasles, Poinsot. Résal, Reuleaux y. m.
sittemmin kehittäneet. V. S:n.

Kinematografi (kreik. kincma = liike, ja
gra-phein = piirtää), kone. jolla esitetään 11. s.
eläviä kuvia (ks. t.). K:n suunnittelivat
veljekset A. ia L. Lumière Lyon*issa (1895). K:ssa
käytetään ensinnäkin kapeaa (3cm lev.) ja
usein satoja metrejä pitkää selluloidinauhaa. joka
011 päällystetty hyvin valonaralla
bromihopea-selatiinikalvolla. Sitä sanotaan filmiksi. Tälle
otetaan perätysten pieniä (18x24 mm) valokuvia
liikkeessä olevista luonnonesineistä niin
pienillä väliajoilla, että sekunnissa ennättää kuvata
liikkeestä 15-20 eri vaihetta (kuva 1).
Kineinato-grafoimiseeu kuuluu ensiksi filminauha-kuvien
ottaminen tarkoitukseen sopivalla
valokuvaus-koneella ja toiseksi niitten perättäinen, nopea
projisioiminen valkoiselle varjostimelle erityisellä
projektorilla. Valokuvatessa pyöritetään
kammista kääntäen filminauhaa rullalta toiselle, niin
että nauha kohta kohdalta tulee koneessa
valotetuksi. Koska filmin on valotuksen tapahtuessa
oltava liikkumaton, täytyy kammin tasainen
pyörimisliike maltaristin muotoisella kojeella (ks.
alempana 1 muuttaa nykäyksittäin tapahtuviksi.
Filminauha liikkuu eteenpäin yhden kuvan
korkeuden pituisen matkan aina silloin, kun
silmän-räpäyssulkija on ummistanut koneen valolta,
muulloin ei. Jos kampia pyöritetään kerta
ympäri sekunnissa, saadaan 15 kuvaa siinä ajassa.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0493.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free