Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kineettinen kaasuteoria ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
923 Kinetiikka-King-saari 924
Negatiiveista valmistetaan kosketusjäljennöksellii
toiselle tiimille vastaavat diapositiivit projektoria
––(kuva 2) varten.
Projektorin haarukan 11
uurteet kannattavat
filmirullan akselia.
Filminauha kulkee
projektorin kampia
pyöritettäessä jolitonastoilla
varustettujen
sylinterien (aa) yli toiselle
rullalle. Nauhan
kummassakin laidassa on
Iäpiä. joihin nastat
sopivat ja vetävät filmiä
eteenpäin. Koska tämä
liike ei saa kuvastua
varjostimelle, täytyy
kammin tasainen
pyörimisliike jälleen
muuttaa nykäyksittiiiseksi.
Kuvassa 3 FF on
rullasta R rullalle R’
liikkuva filminauha.
Pyörä F nuppineen (n)
tempaisee akselin
varassa pyörivän
malta-ristin il mukaausa
joka kierroksella.
Jälkimäisen liike taas
jatkuu nastasylinteriin.
Sekunnissa siirtyy
siten nykäyksittäin
15-20 kuvaa projektorissa
olevan aukon eteen,
jota valaistaan
voimakkaalla valolähteellä
h. (Pyörittämiseen
käytetään parhaiten
sähkövoimaa ja
valaistukseen sähkövaloa.) K on
kondensori, joka
kohdistaa valon filmiin.
Objektiivi 0 suurentaa
projisioitavan kuvan.
Objektiivin edessä
pyörivä, ympyränmuotoinen sulkija, jossa on
aukkoja (Pathé
Frè-res’in sulkija S, kuva
2), estää kuvaa
lankeamasta varjostimelle
filmin liikkuessa, mutta
laskee aukoistaan
valon sen pysähdyttyä.
Kuvan valaistus ei riipu vain valolähteen
voimakkuudesta, vaan on myös sitä parempi, kuta
lyhyemmiksi väliajoiksi varjostimen valaistus
sulkijalla katkaistaan. Pathé Frères’in sulkijassa
väliajat tekevät yhteensä minuutissa vain 13 sek.
— K:n merkitys ei ole ainoastaan siinä, että se
on tehnyt palveluksia yleisön huvitteluvälineenä,
vaan siinäkin, että sitä on voitu käyttää tekniikan
ja usean eri tieteen tarkoituksiin. Meidän
maassamme oli v:n 1911 lopulla n. 80 k.-näyttämöä,
joista Helsingissä 17, Turussa 6, Viipurissa 5,
Tampereella 4, Vaasassa, Oulussa, Kuopiossa,
Porissa, Kotkassa 3 j. n. e. U. S:n.
Kinetiikka (kreik. kinefin = liikkua), meka-
Kuva 2.
niikan osa, jossa
liikeilmiöitii
tutkitaan huomioonottamalla niitä
aiheuttavia voimia
ja kappalten
massoja.
Kinetofoni
(kreik. kine’in
-liikkua, ja phonO’
= ääni), Edisonin
keksimä
kinematografin ja
fonografin yhdistelmä,
jolla voi ssittää
luonnosta
kuvattuja liikkeitä ja
niitä seuraavia
yhtäaikaisia ääniä.
Kinetoskooppi
(kreik. kine’in =
liikkua, ja skopein = katsella), Edisonin keksimä
kinematografin alkeellinen edeltäjä.
King (engl.),
kuningas.
King, kiinalaisten
pyhät kirjat, ks. Kiinan
kieli ja
kirjallisuus.
Kingan-vuoret ks.
K h i n g a n.
Kingin sääntö, engl.
Gregory Kingin (n.
1650-n. 1710) esittämä laki.
jonka mukaan
viljan-hintain riippuvaisuus sadon tuloksista soidaan
osoittaa määrätyllä, niiden vaihteluja esittävällä
lukusarjalla, josta käy selville, että viljanhintain
vaihtelut ovat jyrkemmät kuin satomäärien
vaihtelut. Tämä sääntö ei pidä paikkaansa
nykyoloissa, sillä sen pätevyyden edellytyksenä on,
että havainto-alue on täydellisesti suljettu muun
maailman yhteydestä.
Kingo, Thomas (1634-1703), tansk.
virsirunoilija. Yliopp. 1654. teol. kand. 1658, astui
kirkon palvelukseen 1661, tuli piispaksi 1677,
teol. tohtoriksi 1682 ja aateloitiin 1683. Suurin
merkitys K:lla on hengellisenä runoilijana;
monet hänen virsistään kuuluvat vanhentuneinakin
luterilaisten kirkkovirsien merkittävimpiin. Ne
ilmestyivät useina eri kokoelmina: „Aandeligt
siunge-koor" (1674-81). V. 1683 hän sai
toimek-seen uuden virsikirjan julkaisemisen ja kuutta
vuotta myöhemmin ilmestyikin ensi osa, nim.
..Danmarks og Norges kirkers forordnede
psalme-bog", joka sisälsi 136 K:n virttä. Erinäisten
selkkausten vuoksi hän ei kuitenkaan saanut
suorittaa loppuun tätä työtä. V. 1699 ilmestyi
vihdoin erään komitean ja Kingon yhteistyön
tuloksena lopullisesti hyväksytty virsikirja, n. s.
„Kingos psalmebog", joka vieläkin paikoittain on
käytännössä. — K. runoili myös maallisia
runoja, mutta ne eivät voi kilpailla hänen
virsi-ensä kanssa, jotka yhä vieläkin vaikuttavat ru
nollisella ja rikkaalla kuvakielellään ja syvällä
uskonnollisella tunteellaan. A. C. L. Heiberg,
„Th. K." (1852) ; R. Petersen, ..Th. K. og hans
samtid" (1887).] A-il. Tn.
King-saari, Austraalian ja Tasmanian välissä.
Kuva 3.
Kuva 1.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
