- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
927-928

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - King's bench ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

927

Kinnor—Kioto

928

Kinnor /-<<-/• muinaisheprealaiueii kielisoitin,
sitran taikka harpun kaltainen. /. h.

Kinnula ks. Kivijärvi.

Kino. erinäiset parkitus- ja väriaineita
sisältävät jähmettyneet kasvinesteet, joita käytetään
mustaksi värjäämiseen, vähin rohdoksina.—
Vinhoin a-, 111 a 1 a h a r- 1. i t ä-i n t i a n-k. saadaan
Malahur rannikolla kasvavasta Plerocarptm
Marti piian puusta, butea-, palassa-,
bensaa-I i a 1.- 1. d h a k-k. intialaisista hernekukkaisista
liuh ’«-sukuisista kasveista. austraalia 1-,
Botanv Bay-, e u k a 1 y p t u s-k. erinäisistä
ar.straalial. Eucalyptus-la.je\sta. lä ns ii n ti i
1.-1. J a m a i k a-k. Coccoloba urifera pensaasta ja
1 ä n s i-a f r i k k a 1. k. 1. g a m b i a h a r t s i
Plerocarpus erinacei/s puusta. ./. A. IV.

Kinoidiini (lat. cliinoideum), nimitys
kiina-emäksien sekoitukselle, jollaineu kiniinin
valmistuksessa syntyy sivutulokseni, ruskeana,
hart–intapaisena. hajuttomana, kitkeränä massana.
Käytäntö jotenkin sama kuin kiniininkin.

(M. O-li.)

Kinokuume, cläinl., on nautaeläimille
ominainen tauti, jonka syyksi arvellaan tartunta-ainetta,
joka määrättyjen olosuhteiden vallitessa tarttuu
eläimestä toiseen. Tauti alkaa vilunväristyksillä
ja kuumeella. Eläin on raukea, ruokahalu ja
mai-donanti katoavat. Hengitys- ja
ruuansulatuselin-ten limakalvot tulehtuvat. Silmäluomet
turpoavat. ja silmistä tippuu alituisesti kyyneleitä.
Sieraimista juoksee kellertävää, toisinaan
veren-sekaista, sittemmin pahanhajuista märkää.
Hengitys en raskas, hörisevä. Umpi ja ripuli
vaihtelevat. Tauti vie usein kuolemaan. — Sairas
eläin 011 pidettävä ilmavassa suojassa ja
suojeltava läpivedolta. Ruuaksi annetaan helposti
sulavaa rehua. Lääkkeitä käytetään oireiden mukaan.

Kp.

Kinoliini, orgaaninen emäs, kaava C„II;NT. on
saanut nimensä siitä, että se syntyy kiniinistä
tislaamalla tätä alkalein kera. Se esiintyy
kivi-hiilitervassa ja valmistetaan kuumentamalla
ani-liinin, nitrobentsolin ja glyseriiuin seosta
rikkihapossa. K. on nestemäinen, kiehuma-p. ’238°;
muodostaa suoloja happojen kanssa. K:sta johtuu
>uuri aineryhmä, n. s. kinoliinijohdannaiset,
joihin m. m. kiniini ja muut kiinaemäkset kuuluvat.
K:ia kävtetääu myös lääkkeenä kuumetaudeissa.

Edv. Hj.

Kinoliinipuna, kinoliinista valmistettu
punainen väriaine.

Kinoni, hentsolijohdannainen, kaava C,|ll,0.j,
syntyy useiden bentsoliyhdistysten hapettuessa
m. m. kiinahaposta, josta sen nimi; kiteytyy
keltaisiksi neuloiksi. Sillä on omituinen atomistinen
rakenne, samanlainen kuin se. joka esiintyy
useimmissa orgaanisissa väriaineissa, ja joka
on.näiden varsinaisena värinkaunattajaua
(kromofo-rimi) Pelkistämällä syntyy k:sta hydrokinonia
(ks. t.). ’ Edv. II j.

Kinosoli, oksykinoliinisulfohapon
kaliumi-suola, keltainen kiteytyvä aine: käytetään
haa-vanhoidossa antiseptisiin siteisiin.

Kinsky /<■/,•//. vanlia bööm. aatelissuku, josta
on vielä elossa kreivillinen ja ruhtinaallinen
haara. Suvun jäsenistä mainittakoon W i 1 h e 1 m
K. (k. 1034). Wchinicin ja Tettaun kreivi:
valittiin väliaikaisen hallituksen jäseneksi kapinan
alkaessa Praagissa 1018, mutta vetäytyi siitä pian

erilleen ja pelasti siten maatila a-i. Liittyi
sittemmin Wallensteiniin ja otti m. m. osaa tämiin
neuvotteluihin Ranskan lähettilään KeuquiöresMn
kanssa: sai Wallensteinin mukana surmansa
Egerissä 25 p. helmik. 1034.

Kinsti ks. Sivettikissat.

Kintaus, rautatienasema (V 1.) Jyväskylän
radalla Vesaugan ja Petäjäveden asemien välillä.
26 km:n päässä Jyväskylän kaupungista;
Helsinkiin 352 km. Ij. 11-ne».

Kinteri ks. N u r m in p a p e r i t e h d a s.

Kintsou, Kiinassa. 50 km Port-Arthurista
koilliseen oleva kaupunki, jossa toukokuun 26 p. 1904
kenraaliluutnantti Okun johtamat japanilaiset
(40.000) voittivat keur. luutn. Stösselin
komentamat venäläiset (13.000). Voittajain miesliukka
11.;%, voitettujen 7%. Taktillinen arvo 0,»i.

-Iskvi-.

Kinttula, maatila Artjärven kirkolla. Tilan
viljelykset saattoi valtiopäivämies ja tunnettu
maanviljelijä D. J. E. Duneker (sotasankarin
pojanpoika) erinomaiseen kuntoon. Hän oli
perinyt tilan isältään senaatinkopisti Kustaa U ita.

— Juustoineijeri. L. H orn.

Kinttupahka, vitiini., juksi nimitetään
turpoamaa kintunpäässä, aiheutuu loukkaantumisesta.
Se saa aikaan tulehduksen nahassa ja sen
alaisessa kudoksessa ynnä nahan alla olevassa lima
pussissa, harvemmin syvemmällä olevissa osissa.
Tulehduksen johdosta erittyy nestettä, joka
aiheuttaa turpoamisen. Vamma, jota hevonen
tuskin koskaan ontuu, on vain rumentava vika.
Hoidossa käytetään aluksi kylmiä kääreitä, väkeviä
salvoja ja lopuksi turvaudutaan leikkaukseen.

Kp.

Kinunki 1. kiertokela (pieni vintturi)
painojen nostamista, purjeköysieu kiristämistä
y. m. varteif. vrt. Höyryvintturi.

11. Schwrtnbg.

Kioski (turk. kiösjk oik. = näköalarakennus).
pieni huvimaja, jonka muodostaa pilarien
kannattama telttakatto. itämailla tav. rakennettu
puutarhan tai puutarhapenkereen ulkolaitaan;
keveä. altaanimainen. puusta tehty rakennuksen
ulkoilema itämaisissa rakennuksissa;
eurooppalainen puutarha- tai puistomaja. rakennettu
turkkilaiseen tai kiinalaiseen tapaan; pienehkö
virvoitusjuomien tai sanomalehtien y. m.
myyntikoju kaupungeissa ja rautatieasemilla.

Kioto [kjöto], 1. Ky o to, myös Saikio =
..Länsi-pääkaupunki", kaupunki Japanissa,
Nipponin-saarella, länteen Biwa-järvestä, Kamo-joen
varrella; 442.462 as. (1908), maan kolmas.
-Sijaitsee hedelmällisessä, metsäin ympäröimässä
laaksossa, on säännöllisesti rakennettu; monta
kuuluisaa buddlia-temppeliä ja -luostaria, Buddhan
pronssinen jättiläiskuva, keisarillinen,
hovi-aatelin rakennusten ympäröimä palatsi, sogunin linna.

— K. on Japanin vanhan, taiteellisen
käsiteollisuuden keskus. Kuuluisia ovat silkki-, hopea-,
pronssi-, emalji- ja posliiniteokset. — V. 1899
K:oon perustettiin yliopisto, jossa (1908)
ylioppilaita 1,412. opettajia 179 (näistä 5 ulkomaalaista);
taideteollisuuskoulu y. m. oppi- ja
sivistyslaitoksia. -— Neljä rautatietä yhtyy K:ssa, 43 km pitkä
rata yhdistää sen Osaka nimiseen
merikaupunkiin. ’ V:sta 1794 v:een 1868 K. oli hallitsijan
asuinpaikka, mvös pari vuosisataa sogunin.

E. E. K.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0496.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free