- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
929-930

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiova ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

9-29

Kiova

930

Kiova katsottuna Keisarillisesta puutarhasta.

Kiova 1. Kiev [ki] (vanha muoto Kyjov, |mol.
Å’i6u!). 1. Vähäveniil. kuvernementti keskisen
Dneprin länsipuolella; 50,999 km’ (ilman
vesistöjä), 4,55» milj. as. (1910), on varsinaisen Venäjän
väkirikkain ja Moskovaa lukuunottamatta
taajimmin asuttu kuvernementti (89 knr: llä).— Osaksi
kumpumäistä, etelässä aromaiseen mustanmullan
alueeseen, pohjoisessa metsäiseen Polesjaan
kuuluvaa tasankoa (korkeimmat kohdat n. 300 m yi.
merenp.), ilmasto mantereinen (Kiev: tammikuun
keskilämpö —6,«°C. heinäkuun -j-19,s°C, v:n
-j-C,s°C, sadetta n. 500 mm). Luullaan
puuvillan-viljelyksen vielä täällä voivan menestyä
(kokeiluja v:sta 1910). — Väestöstä venäl. 85,a%,
juuta 1. 12,5%, puolal. 1,»% 1905; 84,4%
oikeauskoi-sia. Pääelinkeino on maanviljelys; sitä
harjoittaa n. 70 % väestöstä. Maasta on 45.»%
talonpoikain, 45,s% tilanomistajain, loput valtion, kirkon
y. m. s. Viljalajeista ovat tärkeimmät ruis (sato
1909: 651,700 tonnia), vehnä (465,S00 tonnia),
kaura (386.900 tonnia), ohra (208,900 tonnia),
hirssi (170,600 tonnia), tattari, herneet; perunoita
viljellään suhteellisesti vähän(482,200 tonnia). Sitä
tärkeämpi on sokerijuurikkaan viljelys,
joka vuodesta vuoteen voittaa alaa; 1910 v:u sato
oli 2,« milj. tonnia, 1. 26,?% koko Venäjän
juurikassadosta. -— Vihanneksia, melooneja,
hedelmäpuita viljellään myös runsaasti, tupakkaa ja
viiniä vähän. — Karjanhoito maanviljelyksen
rinnalla vähemmän tärkeä (1909 lehmiä 660.500,
he-\osia 504,500, lampaita ja vuohia 665.400, sikoja
377,800). Vuorityö tuottaa kaoliinia (61%
Venäjän tuotannosta). Varsinkin sokeri-, viina-, jauho-,
nahkateollisuus kehittynyt, laitoksia 673, joissa
57,500 työmiestä (1900 ja 1906). — Kuljettavia
vesiteitä (Dnepr ja sen lisäjoet Pripet, Teterev ja
Ross) 852.5 km. joista 701 km aluksilla.
Rautateitä 1,165 km (1909). — Korkeakouluja on 6,
joissa 7,632 oppilasta, sitäpaitsi on kymnaaseja
y. m. s. 39. alempia kouluja 133. kansakouluja
2,042 (1908) ; 18 % väestöstä osaa lukea.
Sairaaloita 252 (1907). — K. muodostettiin 1796
etupäässä entisestä Ukrainasta; se jakaantuu 12
piirikuntaan. -— 2. Edellisen pääkaupunki, sen
itäosassa, Dneprin oikealla rannalla: 282,500 as.
(arv. 1909); linnoitettu. Luonnonkauniissa
ympäristössä: rakennettu osaksi korkeille kummuille,
osaksi alavalle jokirannalle ja siitä syystä hyvin
säännötön. Komeita rakennuksia on paljon,
lttos-30. rv. Painettu ’1,12.

tareita ja kirkkoja lähemmä 100, joukossa
muutama vierasuskolainen. Huomattavimmat ovat:
Pyhän Sofian katedraali, rak. 1037
Konstantinopolin Sefiankirkon malliin, suurenmoisille
nio-saiikkikuvineen ja suuriruhtinas-hautoineen,
kirkot Desjatinnyi, Trehsvjatiteljskij, Kirilovskij
(1100-luvulta, vanhoine freskoineen), Andreevskij
(rak. 1744-67) sekä Vladimirskij sabor (valmis
1862), Venäjän uhkeimpia. Luostareista
mainittakoon kuuluisa Kievo-petserskaja lavra,
pylii-mys-hautoineen, Venäjän vanhin, sekä
Mihai-lovskijn luostarin kirkko (rak. 1008). Kirkoissa
ja luostareissa on runsaasti pyhäinjäännöksiä
sekä kuvia: pyhiinvaeltajain luku 150.000-200,000
v:ssa. — Komea on myös keis. palatsi. — K. 011
Etelä-Venäjän henkisen elämän keskus. Täällä
on Vladimirin yliopisto, siirretty 1833 Vilnosta,
siinä ylioppilaita ja kuuntelijoita 4,230 (1907).
teknillinen korkeakoulu, hengellinen seminaari,
kymnaaseja, reaalikouluja, kadetti- ja
musiikkikoulut y. m. oppi- ja ammattikouluja, 2 inuseoa
runsaine kokoelmineen, lukuisia kirjastoja, ’■!
teatteria, taidenäyttely, oppineitten seuroja,
kasvi-tiet. puutarha, tähtitiet. observatori: runsaasti
on sairaaloita ja hyväntekeväisyyslaitoksia. —
K:ssa on K:n, Podolian ja Volhynian
kenraalikuvernöörin, metropoliitan, useiden
keskusvirastojen asunto. -— Teollisuus huomattava: K. on
Venäjän sokeriteollisuuden keskusta; kone-,
tu-pakka-, viina-, olut-, makarooni-, metallitavara-.
säilyke- ja tiilitehtaita, myllyjä, kivääritehdas.
Kauppa on vilkas (viljaa, kangas- ja
siirtomaan-tavaroita) ; pörssi, pankkeja; rautatie haaraantuu
neljälle suunnalle, höyrylaivasatama Dneprillä.
Helmikuun lopussa ja maaliskuun alussa isot
markkinat. — Historia. K:n perustamisaikaa
ei varmaan tiedetä; paikka oli asuttu jo
kivikaudella, ja varhain keskiajalla K. oli tunnettu
kauppapaikka ollen kaupan välittäjänä
Kreikkaan ja itämaille. Varjagit perustivat K:n
ruhtinaskunnan S62, ja K. tuli Vladimir Suuren
hallituskaupungiksi 998 sekä kohosi hänen poikansa
Jaroslavin hallitessa (1015-54) mahtavuutensa
huipulle. Sen hallitsijat ottivat suuriruhtinaan
arvonimen ja vallan muitten ruhtinasten yli;
1169 Suzdaljin ruhtinas Andrei Bogoljubskij
valloitti ja ryöstätti K:n. Hävityksen täydensivät
Rurik Rostislavits 1203 sekä tataarit 1240.
Jouduttuaan 1322 liettualaisten valtaan K:sta tuli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0497.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free