- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
933-934

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kipregeli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

933

Ruotsissa ja Suomessa 400 naulaa =170 kg,
Norjassa ja Tanskassa 320 naulaa = 160 kg,
Preussissa 3 sentneriii = 154.JJ kg. Venäjällä
vastaava mitta on nimeltään berkovets (ks. t.).

U. S:n.

Kipregeli, maanmittauksessa ja varsinkin
grua-filliscsti toimitetuissa karttatöissä yleiseen
käytetty konease, joka yhdessä maanmittaustaulun
kanssa soveltuu vaakasuorien ja pystysuorani
kulmain sekä etäisyyksien mittaamiseen.
Ivipre-gelin muodostaa metalliviivoitin ja tähän
pystysuorasti kiinnitetyn patsaantapaisen tuen
kannattama kiikari, jota voidaan liikuttaa
horisontaalisen akselinsa ympäri viivoittimen toisen reunan
kautta kulkevassa pystysuorassa tasossa. Jos siis
vaakasuorasti viivoittimellaan seisova kipregeli
tähdätään jotain esinettä kohden, muodostaa
viivoittimen reunaa pitkin vedetty viiva
täihtäyssuun-nan projektsionin taululla. — Korkeuskulmani
määräämiseksi on kipregelissä tarpeellinen
aste-kaari, johon kuuluva nonius osoittaa 0-astetta
silloin, kun kiikarin tälitäyssuunta on tarkalleen
vaakasuora. — Etäisyyksien lukemista varten on
kiikari varustettu okulaarin polttopisteeseen
asetetulla hiusristikolla, jonka pystysuora lanka
osoittaa tähtäyssuuntaa, ja jonka keskellä
olevan vaakasuoran langan kahden puolen ja yhtä
etäälle siitä on asetettu toiset vaakasuorat
langat. Näiden äärimäisten lankain väli on
tavallisesti valittu tarkalleen niin suureksi, että
matkan päähän asetetusta, metrin osiin jaetusta
tangosta näkyy lankain välissä niin monta cm,
kuin koneen ja tangon välimatka on metreissä.
— Kipregelissä on monta tarkistusruuvia,
joiden avulla sen eri osat ja akselit saadaan oikeaan
suhteeseen toistensa kanssa, sen yiivoittimeen
kiinnitetty vesivaaka osoittaa, milloin kone on
alustallaan oikeassa asennossa ja viivoittimen
yläosaan koteloonsa sovitettu magneettineula (n. 30°
liikunta-ala) tekee mahdolliseksi käyttää
kip-regeliä tavallaan bussolikoneenakin. —
Kiprege-lin keksijänä pidetään saksal. Prätoriusta v:n
1590 vaiheilla; monet muut ovat sitä
jälkeenpäin parantaneet ja sitä on nykyisin monta
eri laatua. Tunnetuimmat ja enimmin käytetyt
kipregelit ovat valmistetut Breithauptin tehtaissa
Kasselissa. O-i O.

Kipsattu viini, rypälemehusta valmistettu
viini, johon on pantu kipsiä. Viinin käydessä
liukenee osa kipsistä viiniin ja tekee sen hyvin
nopeaan selkiiiväksi. Täten valmistetussa viinissä
on varsin vähän jos ollenkaan fosforihappoista
kalia ja viinikiveä, koska kipsi ne
fosforiliappoi-sena ja viinihappoisena kalkkina saostaa.
Kipsattujen viinien valmistaminen on
Etelä-Euroo-pan maissa hyvin yleistä. V. V.

Kipsi, kivennäinen, kokoomukseltaan
veden-pitoinen kalsiumsulfaatti (CaSO<. 2H,0),
puhtaana väritöntä, mutta usein vieraista aineista
punertavaa tai harmaata, siksi pehmeätä, että
kynsi helposti sitä naarmuttaa. Kidemuodoltaan
k. on monokliininen ja lohkeaa helposti suomuiksi
kiteen sivupinnan suuntaan. Kiteet ovat yleisiä
suolakerroksissa ja malmijuonissa. Joskus niitä
tavataan savessa ja hiekassa. K. muodostaa myös
yksin suuria kerrosmaisia massoja, joko
Miori-suolakerrosten yhteydessä niiden alustana tai siitä
riippumatta (ks. Suolakerrost umat). Se
on silloin yleisimmin rakeista, joskus suomuista,

931

kuituista tai tiivistä. K., samoin kuin muutkin
suolakerrostumat, on syntynyt kiteytymällä suola
järvien vedestä ja on sedimenttimuodostumiss»
hyvin yleistä, esim. Venäjällä ja Keski- ja
Etelä-Euroopassa. — Iv:iii käytetään moneen
tarkoitukseen. kuten maanparannusaineeksi ja lisäaineeksi
posliinin valmistuksessa. Hienorakeista k:iä
nimitetään alabasteriksi ja käytetään
veistoksiin. Mutta k:n kaikkein tärkein käytäntö on
kipsinvalanta. Tämä perustuu siihen k:n
ominaisuuteen. että kuumennettaessa vähän päälle 100°:n
lämpötilaan neljäsosa sen kidevedestä poistuu ja
aine hajoaa hienoksi jauheeksi, joka kostutettuna
ottaa kidevetensä takaisin ja kovettuu. Poltettu k.
sotketaan tarpeellisen vesimäärän kanssa
taikinaksi ja on nyt valmista valettavaksi. Jos kipsiä
kuumennetaan päälle 200°:n, niin se menettää
kidevetensä miltei kokonaan eikä en ii ii nopeasti
ota sitä takaisin. Semmoisen k:n sanotaan olevan
kuolleeksi poltettua. P. E.

K. kuuluu n. s. välillisesti vaikuttaviin
lan-noitusaineisiin. Se edistää erityisesti
palkokasvien, apilaan ja mailasen, lehtien ja varren
kehitystä. K :llä lannoitetut palkokasvit eivät
kuitenkaan sisällä runsaammin kalkkia ja
rikkihappoa kuin ilman k:iii kasvatetut
palkokasvitkaan, vaan sitä vastoin tuntuvasti runsaammin
kalia. K:n vaikutus perustuu siis siihen, että
se muuttaa maan kalivarastot helposti
liukenevaan muotoon. Korsiviljojen satoisuuteen k. ei
näytä vaikuttavan. Suomailla käytettäväksi k.
ei sovellu, sillä multahapot vapauttavat k:n
rikkihapon, mikä vaikuttaa turmiollisesti
kasvullisuuteen. Lannoitustarkoituksiin käytetään
polttamatonta, hienoksi jauhettua k:iii 300-400
kg 1 ha kohti. Maan parannusaineena k. ei
voi korvata liiilihappoista ja poltettua kalkkia.
Koska k. voi muuttaa helposti haihtuvan
hiili-happoisen ammoniakin, jota syntyy lannan
palaessa, haihtumattomaksi rikkihappoiseksi
ammoniakiksi, on k:iä koetettu käyttää myös lannan
säilytysaineena. Kun se ei kuitenkaan estä
lannan palamista ja sen ammoniakin
sitomiskyky-kin on verrattain heikko, ei se lannan
säilytys-aineena vastaa tarkoitustaan. J. F. S.

Kipsikatto 011 kipsirappauksella silitetty,
kipsikoristein kaunistettu sisäkatto. T. S.

Kipsikoriste, kipsiliuoksella koristettavaan
pintaan kiinnitetty kipsivalanne. Kipsikoristeita
käytetään rakennuksissa sekä uiko- että
sisäpuolella tavallisesti maalattuina. Niillä on se
etu rappaukseen leikattuihin koristeihin verraten,
että samaa koristemuotoa paljon käytettäessä voi
koko tarvittavan määrän valaa samassa
kipsimuotissa, joten muovailutyö jää varsin
vähäiseksi, ja sen voi suorittaa mukavammin kuiu
rappaukseen leikkaamisen koristeelle aiotulla
paikalla. T. S.

Kipsimuotti on valamalla kipsin vesiliuosta
plasteliinista (muovailusavesta) muovaillun
veisto-kuvan tahi koristeen ympäri tehty kuori, jota
käytetään muottina samaa kuvaa tahi koristetta
kipsiin valettaessa. Usein vaatii kuvan muoto,
jotta kuva saataisiin ehjänä muotista
muotinkaan särkymättä, jakamaan kuvan
lävistäjä-tasoilla osiin, joiden kunkin kuvapinnalle
valetaan eri kuori; sovittamalla kuoret paikoilleen
laidakkain saadaan tarvittava muotti.
Pinta-koristeitakin valaessa koristeen muoto usein tekee

Kipregeli—Kipsimuotti

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:52 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0499.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free