- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
935-936

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kipregeli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

935

Kipsiornamentti—Kirby

936

mahdottomaksi ehyen kipsisen muotin käytön,
koska koristetta ei saisi siitä särkemättä
irroi-tetuksi: tällöin tehdään muotti, jos tahdotaan
ehyttä, taipuisaa, mutta alkuperäiseen asentoonsa
palaavaa, valamalla muovaillulle mallille
sulatettua liimaa. T. S.

Kipsiornamentti ks. Kipsikoriste.

Kipsirappaus on karkeapintaiselle
kalkkirap-paukselle kipsijauhoa, puhdasta valkoista
kvartsi-hiekkaa ja vettä sisältävästä laastista tehty
rappaus. T. S.

Kipsis ks. K i 111 i v e r o ja K y p s ä v e r o.

Kipsiside, poltetusta kipsistä ynnä sopivista
sidos tarpeista valmistettu side, jollaista
käytetään luuntaittumien y. m. sekä kipsikorsettina
kyttyräselkäisyydeu hoidossa. Tällaiset siteet
tehdään tavallisesti niin. että kipsillä tuprutetut
kääröt kastellaan lämpöiseen veteeu, jonka
jälkeen kysymyksen alainen ruumiinosa kääritään
tarkoituksenmukaisessa asennossa: kääröjen
kuivuttua side kovettuu hyvin kestäväksi pitäen
siten vikaantunutta osaa muuttumatta samassa
asennossa. (31. O-B.)

Kipsisrahat ja kiltit, ks. K i 111 i v e r o ja
Kypsävero.

Kipsisälpä, luonnossa esiintyvä, kidevettä
sisältävä kalsiumsulfaatti, kem. kaava
CaSO^-)-211,0: käytetään kipsiteollisuudessa. (S. V. Tl.)

Kiptsak, Keski-Aasiassa. etupäässä Kokan
-dissa, Hiivassa ja Bukharassa asuva
turkkilais-tataarilainen kansanheimo. — Keskiajalla K.
myös oli suuren ,.mongolilais"-valtakunnan
nimenä. ks. Kultainen orda.

Kipu (lat. dolor), tuntohermojen
luonnottoman rajusta kiihottumisesta aiheutuva aistimus.
Tällaisia kivuntuntemuksia erotamme
useam-manlaatuisia: jomottava, polttava, vihlova,
säteilevä k. sekä särky, pakotus, puru, pistos y. m.
K:n aste on yleensä hyvin vaihteleva, eikä
riipu yksistään kivun syystä, vaan myös
suuressa määrin iästä, sukupuolesta, luonteesta ja
ennen muuta hermoston tilasta ja terveydestä.
Toinen osa ruumista on paljoa herkempi kipuja
tuntemaan kuin toinen, mikä etupäässä perustuu
tuntohermojen suurempaan tai vähempään
runsauteen asianomaisessa kohdassa. Hermojen
tuntemista välittävät osat kun ovat niitten
päät-tymispaikoissa, ilmoittavat hermot meille
kivun-tuntemukset aina juuri näissä kohdin,
huolimatta siitä, mitä hermon kohtaa kiihotin tapaa.
Tähän perustuu muun muassa sekin usein
huomattu asianlaita, että ihminen, jolta jalka on
leikattu poikki, siitä huolimatta voi tuntea kipuja
olemattomassa jalassaan, vrt. Kipupiste.

31. O-B.

Kipumäki, Kipuvuori on kansanomainen
nimitys Golgatalle. Se sijaitsee keskellä kylää
(Jerusalemia), joka taas on keskellä ketoa. Mäen
päällä on kivi, jonka keskellä on reikä, minkä
kohdalla on käärme; tähän verrattakoon
kuvauksia rististä, jonka juurta käärme ympäröi.

K. K.

Kipupiste, eri tiheään ihossa olevat kohdat 1.
pisteet, joita koskettaessa kivuntuntemus herää;
v. Frey on näet sitä mieltä, että on olemassa
varsinaiset kivuntuntemusta välittävät hermot,
joitten päätteet ihossa juuri vastaisivat näitä
k:itä. Toiset väittävät kuitenkin, ettei niin ole
laita, vaan että tavalliset tuntohermot tunto-

pisteineeu välittävät myöskin kivuntuntemuksia.
vrt. Tuntopiste. (31. O-B.)

Kipuraha. Suomen oikeuden mukaan syyllisen
tulee korvata toiselle rikoksen kautta
saatettu vahinko, olkoonpa rikos tahallinen taikka
tuottamuksesta tapahtunut. Rikoslain 9 luvun
2 §:n mukaan luetaan tällaiseksi
vahingonkorvaukseksi myös hyvitys kivusta ja särystä
taikka muusta pysyväisestä haitasta, samoinkuin
myöskin kärsimisestä, jonka on vaikuttanut
väkisin makaaminen, vapauden kadottaminen tahi
muu senkaltainen syy. Kipurahan suuruuden
määrää tuomioistuin harkintansa mukaan.

A. T.

Kiputyttö, joka itkee Kipumäellä (Golgatalla)
odotellen kipuja, jotka käärii vasten rintojansa,
ei ole kukaan muu kuin Neitsvt Maaria.

K. K.

Kipuvuori ks. Kipumäki.

Kirahvi ks. S i r a h v i.

Kirahviklaveeri, flyygeli, jonka kielet ja
kaikupohja ovat pystyssä ja muoto siten
muistuttaa kirahvia. Sellaiset soittimet olivat
18:nnella vuosis. varsin tavallisia; nykyinen
pianino on niiden jälkeläinen. I. K.

Kirålyhägo [-äjlulgö] (unk., =
..kuninkaan-polku"), matala (586 m) vuorenselkä Unkarissa,
Biharin komitaatin itärajalla; sen poikki vie
tie Nagy Väradista Bänffy Hunyadiin ja
Ko-lozsv&riin Siehenbiirgenissä, josta syystä
vanhaan aikaan Siebenbiirgeniä mainittiin nimellä
Kirålyhägöntül, = K:n takainen. Nimi on
Unkarissa uudelleen otettu virallisesti
käytäntöön.

Kirby [käbi], William Forsell (s. 1814),
entomologi, Kalevalan englanniksi kääntäjä,
antautui varhain luonnontieteellisiin opintoihin
julkaisten jo 16-vuotiaana ensimäiset kirjoituksensa
tällä alalla. Ulkomailla harjoitettuaan sekä
hyönteistieteellisiä että kieliopintoja K. 1867 tuli
T)ub-linin kunink. seuran museon ja 1879 Lontoon
British Museumin eläintieteellisen osaston
assistentiksi. K. on julkaissut useita teoksia
luonnonhistorian, varsinkin hyönteistieteen alalta (m. m.
Euroopan perhos-faunan „A Manual of European
Butterflies", „European Butterflies and Moths",
..Handbook of Natural History") ja on 1869-84
bibliografisessa julkaisussa ,,Zoological Record"
hoitanut ensinnä perhososastca, sittemmin
pääasiallisesti koko hyönteisosastoa; teoksessa
„Rvo-lution and Natural Theology" hän on koettanut
sovittaa uskonnon ja kehitysopin välistä
ristiriitaa. K. on erityisesti harrastanut myös
itämaista runoutta (julkaissut m. m. kokoelman
runoja, joiden joukossa itiimais-aibeisia,
„Ed-Dimi-ryalit, an Oriental Romanee and other poe-ns").
1880-luvulla K. tutustui Suomessa käyneeseen ja
Suomen oloja harrastavaan Edward Cloddiiu, joka
kiinnitti K:n huomiota Kalevalaan; heidän
kesken sovittiin yhteistyöstä Kalevalan englanniksi
kääntämistä varten, josta työstä kuitenkin Clodd
pian luopui. V. 1888 K. julkaisi „Archaelogieal
Revie\v"ssa tutkielman Longfellow’n „Hia\vatha"
runoelman ja Kalevalan suhteesta, väittäen
edellistä jälkimäisen mukaelmaksi, sekä 1895
kaksi-nidoksisen teoksen virolaisesta Kalevipoegista ja
muusta virolaisesta runoudesta: „The Hero of
Esthonia and other studies in the romantic
Literature of that country". K:n Kalevalan-kään-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0500.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free