- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
941-942

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjailija ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kirjailija—Kirjakauppa

942

ten alkukirjainten 1. initsiaalien (ks. t.) ja
muidenkin koristeiden malleina olivat kauniit,
taiteellisesti viimeistellyt keskiaikaiset käsikirjoitukset
miniatyyrimaalauksilleen. Taiteilijoilla on ollut
suuri vaikutus kirjojen asuun. Niinpä Hans
Holbein, Albrecht Diirer, Lucas Cranach piirtäjinä
iks. Puupiirros) avustivat aikansa
Kirjanpainajia. Viime aikoina on vilkastunut
taideteollisuus voimakkaasti päässyt vaikuttamaan myös
kirjateollisuuden kaikkiin eri haaroihin. Paljon
ovat tällä alalla tehneet engl. taiteilijat Walter
Crane, Burne-Jones ja ennen kaikkea William
Morris, joka m. m. on piirtänyt uusia
kirjasinlajeja (ks. Kirjasin). Kirjapainotaidon avulla
valmistettu kirja kehitti vähitellen myös kirjain
sitomisen ja nitomisen (ks. Kirjansidonta).
Ensimäisissä painetuissa kirjoissa(ks. 1 n k u n a
a-belit) ei ole nimilehtiä eikä sivunumeroita ja
kirjat elivät tavallisesti täyttä 1. foliokokoa. Jo
lö:nneu vuosis. lopulla ruvettiin suurempiin
tieteellisiin teoksiin painamaan myös kansilehti ja
I6:unen vuosis. kuluessa alkoi jo pienempään
kokoon taitettujen kirjain painaminen (Aldus
Manutius Venetsiassa) ja seur. vuosisadalla tuli
käytäntöön 12- ja 16-taitteinen arkki (esim.
Elzevier). — vrt. Kirjankoristus.

Summittainen tilasto koko maailman
kirjatuotannosta:

kpl.
tilastojakson kiiluessa kpl.
vuollessa
1447
1447—1500 30,742
1468 — 466
1500 — 946
1500—1536 43,776 —
1536 — 1.486
1536—1600 242,048 —
1568 — 3.745
1600 — 6.078
1600—1700 972,300 —
1650 — 9.723
1700 — 13.368
1700-1736 528,624 —
1736 — 16.000
IV:»—1800 1,108,572

1768 — 17.302

1800 — 18,646

1800—1822 420.376 —

1822 — 19,571

1822—1828 141.924 —

1828 — 27,838

182,S—1887 3,855,221 —

185S — 65.190

1887 — 100.000

1887 1898 1,374,118 —

1898 — 150.000

1898—1900 30S,888 —

1900 — 158,888

1900-1908 1.395.552 —

1908 — 190,000

Kirjain kansista ks. Kirjansidonta.
[Egger, „Histoire du livre"; Wattenbach, ,.Das
Schriftwesen im Mittelalter" (1S96) ; Weise,
„Schrift- und Buchwesen in alter und neuer Zeit"
(1899) : Dziatzko, „Ausgewählte Kapitel tiber das
antike Buchwesen" (1900).]

2. Painetun tai kirjoitetun teoksen pienempi
osasto.

3. 24 arkkia kirjoituspaperia tai 25 arkkia
painopaperia.

4. 12-25 lehteä lehtikultaa tai lehtihopeaa.

Kirjailija, laveammassa merkityksessä
henkilö, joka luo jonkun kirjallisen tuotteen.
Suppeammassa merkityksessä kaunokirjallisten
teosten kirjoittaja. J. Jl-l.

Kirjailijaliitto ks. S u o m e n
kirjailijaliitto.

Kirjaimisto ks. Alfabeetti. Kirjain,
Kirjainkirjoitus, Kirjoitus.

Kirjain, yhden (harvoin kahden) kielenäänteen
kirjoitettu (painettu) merkki. Määrätyn,
tavanmukaisen järjestyksen saaneiden kirjainten yh-

distelmää nimitetään alfabeetiksi 1.
kirjaimistoksi. vrt. Alfabeetti,
Kirjainkirjoitus, Kirjoitus. Y. W.

Kirjainkirjoitus ou nimenä sellaisella
kirjoituksella. jossa yksityiset kielenäänteet merkitään
erityisillä ääuteenmerkeillä 1. kirjaimilla (ks. t.j,
erotukseksi egyptiläisten tavukirjoituksesta,
kiinalaisten sauakirjoituksesta, kuvakirjoituksesta,
y. m. (ks. Kirjoitus). Suurimmatkaan
käytännössä olevat kirjaimistot eivät riitä kaikkia
kielenäänteitä ilmaisemaan, niiden avulla kun
tavallisesti saadaan ilmaistuiksi vain tärkeimmät
äänne-eroavaisuudet. Paras kirjainkirjoitus ou
sellainen, jossa jokainen kirjain on vain yhden
äänteen merkki ja jokaisella äänteellä on vain
yksi merkki. Mutta parhaimmatkaau k:t, niink.
esim. suomalainen, eivät täytä tätä vaatimusta,
eivät edes aina tärkeimpiinkään
äänne-eroavai-suuksiin nähden. Niinpä esim. suom.
kirjoituksessa n-kirjain merkitsee sekä n- että
7?-ään-nettä (vrt. kana, kankaat [lue karjkaat]), ja
Tj-äänne merkitään sekä n- että g-kirjaimella (vrt.
kangas [lue:fr<i7)7)ns]). Paljoa suuremmat ovat
puutteellisuudet muiden kielteu k:issa, niink.
esim. varsinkin ruotsissa (vrt. esim. s-äänteen
merkitsemistä), englannissa ja ranskassa. —
K:ksi nimitetään myös vanhinta musiikki-äänien
merkitsemistapaa, joka kreikkalaisilla saavutti
tävdellisimmäu kehitvksensä (ks. Musiikki).

Y. IV.

Kirjainlasku. Matematiikassa merkitään
lukuja, joille voi ajatella annetuksi mielivaltaisia
arvoja kirjaimilla. Tällaisilla luvuilla
suoritetaan k:ssa alkeis-laskutoimitukset. Niitten avulla
saattaa myös yhtälöitten lyhyessä muodossa
lausua yleispäteviä matemaattisia totuuksia. Esim.
tieto, että kahden luvun summa kerrottuna
samojen lukujen erotuksella on yhtäsuuri kuin
lukujen neliöitten erotus, merkitään k:ssa lyhyesti:
(a+b) (a—b)=a-—6*. Ekvatsioniopissa merkitään
tunnettuina pidettyjen lukujen arvoja ensimäi-

sillä aakkosilla a, b, c____ja ekvatsionien avulla

laskettavien tuntemattomien arvoja viimeisillä

aakkosilla x, y, z.___ K:n alkeita tavataan

Aleksandrian kreikkalaisten teoksissa jo 3:nnella
vuosis. j. Kr. (esim. Diophantoksella), mutta nyt
yleisesti käytännössä olevaa k:n matemaattista
merkkikieltä kehitettiin tehokkaammin vasta
uudella ajalla (etenkin 16:nnella ja 17:nnella
vuosis.). V. S:n.

Kirjainmetalli ks. Kirjasinmetalli.

Kirjakauppa on eri maissa järjestetty eri
tavalla. Saksassa ja muualla, missä se on
parhaiten kehittynyt, se jakautuu neljään liikehaaraan.
1) Kustannusliike tekee sopimukset
kir-jantekijäin kanssa, painattaa ja valmistaa kirjat
joko omassa tai vieraassa kirjapainossa, jonka
jälkeen kustannustuotteet 2)
jakelukirja-kaupan (sorttimenttikirjakaupan) välityksellä
tarjotaan yleisölle. Jakelu-k. joko vastaanottaa
kirjat myyntitiliin, jolloin tilitys tehdään
ainoastaan niistä kappaleista, jotka ovat menneet
kaupaksi ja loput joko palautetaan kustantajalle
tai jäävät hänen tiliinsä jakelukirjakaupan
varastoon, tahi ostaa ne omaan eli n. s.
kiinteään tiliin. 3)
Komissionikirjakaup-p i a a t asuvat Leipzigissä tai muissa
kirjakaupan keskuspaikoissa välittäen liikettä ja tilitystä
lajittelukirjakauppiasteu ja kustantajien välillä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0503.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free