- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
945-946

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjakauppa ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

945

Kirjakauppa

mallit ennakolta suuremman määrän teosta
jakaen sitten nämä kappaleet lahjaksi maan
yleisille kirjastoille. Huomattava määrä kirjoja
ilmestyy kokonaan hallituksen toimesta.
Nykyään ilmestyj- Ranskassa n. 11,000 kirjaa
vuodessa.

Italiassa k. on vasta viimeisten
vuosikymmenien kuluessa saavuttanut yleisempää
merkitystä ja tullut järjestetyksi Saksan
kirja-kauppalaitoksen mallin mukaisesti. Espanjassa
ja Portugalissa k.-laitos pitkäaikaisen kirkollisen
ja valtiollisen sortovallan tähden on hyvin vähän
kehittynyt.

Englannissa, missä v:sta 1604 alkaen
painovapaus on ollut voimassa, kirjakauppa on
saavuttanut suuren menestyksen, mutta on
järjestetty kokonaan toisin kuin Saksassa. K:ssa
noudatetaan aivan samoja periaatteita kuin
tavallisessa tavarakaupassa, kustantajat eivät anna
mitään myyntitiliin jälleenmyyjille vaan näiden
täytyy ostaa varastonsa kiinteään kauppaan.
Koko kustannustoiminta on rakennettu sille
perustalle. että tuotteet saadaan nopeasti kaupaksi.
Kaunokirjallisten merkkiteosten ensimäinen
painos on tavallisesti kallis ja tätä ostavat
varakkaat perheet, lukuseurat ja lainakirjastot. Ellei
painos lyhyen ajan perästä ole loppuunmyyty,
myy kustantaja loppuosan siitä huutokaupalla
erikoiskirjakauppiaille, jotka tarjoavat kirjat
huokeasta hinnasta yleisölle. Pian tämän
jälkeen kustantaja laskee kauppaan aivan
huokea-hintaisen uuden painoksen, mikä sitten leviää
suurelle yleisölle. Useat suositut teokset ovat
Englannissa saavuttaneet tavattoman suuren
leviämisen, mutta itse kirjakauppa ei ole siten
järjestetty, että sen kautta helposti saisi niitä
kirjoja, mitä kukin haluaa. Kirjakauppiaat voivat
yllämainitun järjestelmän takia pitää varastossa
ainoastaan uusinta ja suurimman huomion
alaisena olevaa kirjallisuutta. Kaikilla suuremmilla
rautatieasemilla on k: ja, jotka enimmäkseen ovat
yhden suuren liikkeen W. II. Smith & Sonin
omistamia, ja rautatiekirjakauppojen myynti
muodostaa huomattavan osan koko
kirjakauppa-myynnistä. Englantilaiset lukevat mielellään
rautatiematkoillaan. V. 1910 ilmestyi
Englannissa 10,804 teosta. Painokset ovat Englannissa
usein suuremmat kuin missään muualla, ja
jokainen sivistynyt englantilainen pitää
kunnian-asiana hankkia kotiinsa niin hyvän ja runsaan
kirjaston kuin mahdollista.

P o h j o i s-A meriikassa kirjakauppa on
järjestetty samalla tavalla kuin Englannissa.
Huomattavat teokset voivat voimakkaan
reklaamin avulla saavuttaa tavattoman suuren
menekin. Yhdysvallat eivät ole liittyneet muiden suu
rempien sivistysmaiden yhteiseen sopimukseen
julkaisemisoikeuteen nähden, jonka vuoksi siellä
painetaan paljon luvattomia jälkipainoksia.
Matkustavat kirjanmyyjät ja vilkas tarjoilu
kiertävien asiamiesten kautta ovat Ameriikan
kirjakaupan erikoisuutena. Vuosittain pidetään New
Yorkissa, Bostonissa ja Philadelphiassa suuria
kirjahuutokauppoja. Yhdysvalloissa ilmestyi 1909
10.901 kirjaa, 1910 13,470 kirjaa.

Venäjän kirjakauppaa ja kustannusliikettä
ovat ankara sensuuri ja tulli suuresti
vaikeuttaneet. Saksalaista ja ranskalaista kirjallisuutta
on kuitenkin tuotu maahan suurissa määrissä

korkeampien. yhteiskuntaluokkien henkistä
tarvetta tyydyttämään. K:n keskuksena oli ensin
Moskova, mutta Pietari on vähitellen saanut
suuremman merkityksen tärkeimpien suurliikkeiden
kotipaikkana. V. 1883 perustettu
kirjakauppiaiden ja kustantajien yhdistys on koettanut saada
järjestystä kirjakauppaoloihin, mutta maaseudun
kirjakaupat ovat kuitenkin vielä verrattain
kehittymättömällä kannalla. Edellämainituissa
keskuspaikoissa on suuria kustannusliikkeitä, jotka
levittävät tuotteensa suurissa painoksissa, jonka
johdosta voivat pitää kirjain hintoja alhaisina.
Erikoisen alan muodostavat kehittymätöntä
kansaa varten toimitetut kalenterit, ritari- ja
rosvo-kertomukset, kansansadut sekä kuvakirjat, joita
kiertävät kaupustelijat levittävät ja joita
suurilla markkinoilla pidetään kaupaksi. Venäjällä
asuvien lukuisien muhamettilaisten kirjallisena
keskuspaikkana on Kasaanin kaupunki. Siellä
painetaan suuri määrä tataarilaisia, persialaisia,
turkkilaisia ja arabialaisia kirjoja, ja Kasaani
on samalla orientaalisen käsikir joituskaupan
pääpaikkoja.

Turkissa samaten kuin muissa
muhamedin-uskoisissa maissa on Koraanin sekä muiden
hengellisten teosten painattaminen kielletty, jonka
vuoksi näitä jäljennetään vanhanaikaiseen
tapaan käsin kopioimalla. Näiden käsikirjoitusten
kauppa on suurin Kairossa ja Bagdadissa, mistä
niitä leviää kaikkialle missä islamilaisia asuu.
Painettujen kirjojen kauppa on näissä maissa
vielä aivan vähäinen.

Po li jois maissa k.-laitos on järjestetty
saksalaiseen tapaan.

Tanskassa perustettiin 1837 „Den danske
bogliandlerforening", jonka johtamana
kirja-kauppaolot ovat saavuttaneet korkean
kehitys-kannan. Paitsi tätä yhdistystä koko
kirja-kauppamaailmaa varten ovat kustantajat ja
la-jittelukirjakauppiaat perustaneet
erikoisammatti-yhdistyksiä sekä sairas- ja apukassoja.
Viikoittain ilmestyvä „Nordisk Boghandlertidende",
muodostaa yhdyssiteen kustantajien ja
kirjakauppojen välillä. Kansan lukumäärään
verraten on kustannustoiminta Tanskassa hyvin
vilkas. Huomattavat yleistajuiset tieteelliset teokset
sekä suurten kirjailijain (Ibsen, Björnson, Lie)
teokset ovat levinneet suurissa painoksissa.
Kööpenhamina on k:n keskuksena. Suurin
kustannusliike on tunnettu ,,Gyldendalske Boghandel
— Nordisk Forlag", joka on muodostunut useiden
huomattavien liikkeiden yhteenliittymisen kautta.
Tällä liikkeellä on erikoinen haaraosasto
Kris-tiaaniassa Norjaa varten ja se on kustantanut
useimpien Norjan suurkirjailijain teokset.
Tanskassa on kaikkiaan n. 400 kirjakauppaa ja
pientenkin paikkakuntien kirjakaupat ovat hyvin ja
asia n t u ntem uksella j ä r j estetyt.

Norjassa ilmestyi ainoastaan hyvin vähän
kirjoja siihen aikaan kun maa oli yhdistetty
Tanskaan. Kirjallisuuden tarve oli vielä
vähäinen, ja kun kirjakieli oli miltei sama kuin
Tanskan, muodostui Kööpenhamina Norjankin
kirjakaupan keskuspaikaksi. Eroamisen jälkeen
Tanskasta ja sittenkuin kansallinen liike oli tullut
voimakkaaksi, saavutti norjalainenkin k.-laitos
suuremman merkityksen. Kuitenkin käyttävät
useat huomattavat norjalaiset kirjailijat yhä
edelleen tanskalaisia kustantajia, koska heidän

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0505.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free