- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
953-954

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjankoristus - Kirjanpito

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

flyn

Kirjanpito

koristeet ja -kuvat ovat puupiirroksia. Saman
vuosisadan lopulla alkoi vaskipiirros piiästii etu-

__alalle varsinkin Ant-

verpenissa. missit
Rubens (kuva 3) ja hänen
oppilaansa Plantinille
y. m. painajille
piirsivät kuvia, jotka
kaiverrettiin vaskeen.
1S:nnella vuosis.
melkein kaikki
kirjan-koristeet ja kuvat
piirrettiin vaskeen;
puu-, piirrosta käytettiin
vain
poikkeustapauksissa. Ranskassa ja
Alankomaissa
kirjan-koristelu kohosi
korkealle rokoko-ajalla
(kuvat 4 ja 6). Ranskalaisista mestareista
mainittakoon kaivertajat L. Cars, Cochin, Gravelot.

Choffard, Moreau.
19:nnellä vuosis.
lakattiin
käsittele-’ mästä kirjaa
taideteoksena; puupiirros oli kuitenkin
yleisesti
käytännössä. Taideteollisuuden elpyessä
1870-luvulla
pääsivät taiteelliset
vaatimukset kirjankoristuksenkin alalla taas
kuuluviin. Aluksi renesanssin painotuotteet otettiin
malliksi ja mentiin niin pitkälle että itse tekstin
käsittely laiminlyötiin. Elpymisajan alkajista on
mainittavin engl. William Morris (kuva 7), joka
sai aatteensa vanhoilta italialaisilta ja saksalai-

Knva 5. Goottilainen
alkukirjain (M) 1. van
Mencke-nenin tekemä.

Kuva 6. Ranskalainen
loppu-koriste (1715).

Kuva 7. William Morrisin koristama
kirjansivu (Lontoo, n. 1895).

Isiltä mestareilta. Vapaammin liikkui taidemaalari
Walter Crane ja palasi 1500-luvun painajiin
saa-I dakseen taiteelliselta kannalta eheästi
vaikuttavia kirjansivuja. Vasta kuluneen vuosisadan
lopulla alkaa kirjankoristuksessa kuvastua
omankin ajan taide. vrt. Kirja; Kirjansidonta.

Kirjanpito. Joka taloudessa on tärkeää
tuntea omaisuuden kulloinenkin tila ja saavutetut
tulokset sekä mikäli mahdollista saada katsaus
itse talouden vaiheisiin ja tuloksiin
vaikuttaneisiin asianhaaroihin. Näiden seikkojen
selvittäminen tapahtuu k:u, s. o. erityisen, tätä
tarkoitusta varten järjestetyn omaisuuden ja sen
muutosten muistiinmerkitsemisen kautta. K:n
tehtävänä on sekä antaa seikkaperäisiä
yksityiskohtaisia tietoja omaisuudesta että olla
vksityis-taloudellisena tilastona. Ennen kaikkea on
kirjanpito välttämätöntä taloudellisissa
yrityksissä. Lainsäädäntömme katsookin sen erityisesti
kauppiasten velvollisuudeksi (v:n 1868
konkurssisääntö, 8:s luku, § 109; kauppiaiksi katsotaan
tässä myös vakuutus-, teollisuus- ja
kuljetusliikkeiden harjoittajat).

Yleensä k. käsittää aika-ajoittain, tavallisesti
ainakin vuosittain, laadittavia
kokonaiskatsauksia omaisuuden tilaan sekä jatkuvaa omaisuuden
muutosten, muistiinmerkitsemistä välillä olevina
I talouskausina. Edellisiä ovat
vuosibilans-s i t (yleisemmin omaisuus- 1.
varaili-|suusbilanssit), joissa on esitettyinä
summittain toiselta puolen varat ja toiselta puolen
velat sekä puhdas omaisuus (varojen ja velkojen
erotus, varallisuuden ilmaisija) kahtena
vastakkaisena, samaan loppusummaan päättyvänä
ryhmänä (liite 1). Vuosibilanssien pohjana on
seikkaperäinen, todellisuuden mukaan laadittava
luettelo varoista ja veloista, inventtaari
iliite 2). Tavallisin merkitsemistapa jatkuvassa
kirjanpidossa on tili, jonkun omaisuusosan
suh-teeu tapahtuvien muutosten, enenemisten ja
vähenemisten, merkitseminen kahteen vastakkaiseen
ryhmään, niin että kummatkin voidaan
erikseen laskea yhteen ja, huomioonottamalla
aikaisempi tila, määrätä muuttunut tila. Siten
merkitään esim. kassassa olevista rahoista
pidettävään tiliin, kassatiliin, toiselle puolelle
rahojen enenemiset (kassaan tulleet rahat) ja
toiselle rahojen vähenemiset (kassasta maksetut
rahat: liite 3). Kun sekä aloitettaessa ollut määrä
että lopetettaessa oleva myöskin merkitään
tiliin, päättyvät kummatkin ryhmät yhtäsuuriin
loppusummiin. Vasemmanpuoleisen ryhmän
otsakkeena käytetään useimmiten sanaa debet
ja oikeanpuoleisen otsakkeena kredit (lat., = on
velkaa, on saamassa; vastaavat itseasiassa ja
— merkkejä). Jos ryhmät ovat eri sivuilla,
käsittää tili kaksoissivun, folion; jos ne ovat
rinnan samalla sivulla, on tili p a g i n o i t u
liite 4). Toisinaan tehdään muistiinpanoja
aikajärjestykseen luettelon tapaan eräisiin
muistiin-panokirjoihin (päiväkirjoihin, kladeihin,
memo-riaaleiliin y. m.; liite 5) siirtoa varten toisiin
kirjoihin; vielä käytetään taulukkoja y. m., jopa
graafillistakin esitystä.

Merkitsemisiä sanotaan k:ssa lyhyesti
vienneiksi. Viennin eri osia, päiväystä,
asiaseli-tystä, rahamääriä y. m. varten on kirjoissa
(tileissä v. m.) eri sarek keitä; raliasarekkeita
| on tavallisesti kaksi: etusareke, jota käyte-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0509.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free