- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
961-962

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjanpito

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Liite 10

Päiväkirja K. S. Lehtovaara.

T

Es:

Tammikuu 1912

Kassatlll Tavaratlll Velallistlll Velkojatill Saaniavekselltill Kulunkitili Eri tilejä

Dcbet Kredit Debet || Kredil Debet |[ Kredit Debet Kredit Debet || Kredit Debet | Kredit Debet | Kredit

I KasenjUUnntls joulukuulta 1911. . 565 40

3 Tp. 2 Kassnüli an Tnvaratill

Myölv klltelsellll T. V.
Tuomalalle, Helsinki, 20 sllkkill Itlnkah-

vltt N:o 33, 1361 nkg. à 1/45 . . 1973 45 « 1973 45

4 Itp. 3 Velallisiin an Tavarati’

Tp. 1 M. lä kkiin 4 Kumpp., Lahti, lllh

Mp.7 tavaroita lask. m. per 4/4. . I 3907 70 3907 70

Puhtaasti ameriikkalaisessa k:ssa on vain yksi
varsinainen kirja, joka on rinnakkaistilinen ja
jota, kun se samalla kertaa on peruskirja ja
piiiikirja, tavallisesti nimitetään p ä i v ii p ä
ä-kirjaksi. Parannetussa ameriikkalaisessa on
rinnakkaistilisen peruskirjan, päiväkirjan
(liite 10), lisäksi peräkkäistilinen pääkirja,
johon viennit edellisestä kootaan. Yleensä ovat
ameriikkalaisessa muodossa kirjat joko kokonaan
tai osaksi rinnakkaistilisiä.

Puhtaasti italialaisessa k:ssa on kaksi
peruskirjaa, kassakirja (liite 11) kassavientejä
ja memoriaali (liite 12) ainoastaan toisia
tilejä koskevia vientejä varten, sekä p ii ä k i r j a;
uudemmassa on näiden lisäksi yhdistelykirja,
jota tavallisesti nimitetään journaaliksi ja
jonka kautta viennit peruskirjoista sopivasti
järjestettyinä siirretään pääkirjaan.
Italialaisessa muodossa ei käytetä rinnakkaistilisiä
kir-joja.

Ranskalainen muoto lähenee muuten
parannettua italialaista, mutta eroaa siitä sen kautta,
että peruskirjoja on useampia kuin kaksi, esim.
kassakirja, tavarakirja (tavaratiliä
koskevia vientejä varten), vekselikirja
(vekselitilejä varten), memoriaali j. n. e.

Sekä ameriikkalainen että ranskalainen muoto
on kehittynyt italialaisesta (ameriikkalainen on
ensinnä tullut käytäntöönkin Italiassa, joten sen
nimitys on harhaanvievä), edellinen
pyrkimyksestä supistaa kirjanpitokirjojen luku
mahdollisimman pieneksi ja jälkimäinen pyrkimyksestä
tehdä suurempi työnjako k:ssa mahdolliseksi
useampia eri peruskirjoja käyttämällä. Etuina
on ameriikkalaisella k:lla kirjanpitotyön vähyys
sekä eri osien yleiskatsauksen ja kontrollin
helppous. Suurissa yrityksissä voi ranskalainen k.
olla paremmin tarkoitustaan vastaava kuin
italialainen, kun se paitsi suurempaa työnjakoa
tekee katsauksen tärkeimpien, eri peruskirjojen
edustamien tilien asemaan milloin tahansa
mahdolliseksi ja lopuksi voi vähentää
merkitsemis-työtäkin; varsinkin tulee tämän muodon
käyttäminen edulliseksi, jos peruskirjat
muodostetaan rinnakkaistilisiksi (r a n s k a 1 a i s-a m
e-riikkalainen k.). Enimmin käytetty ja
mitä erilaisimpiin yrityksiin sopiva on
kuitenkin parannettu italialainen kirjanpito.

Kahdenkertaisen k:n muodoista mainittakoon
vielä logismografinen ja
statmogra-f i n e n k. Molemmissa tapahtuu puhtaan
omaisuuden (varojen ja velkojen erotuksen) käsittely
siten, että sen suuruuden muutokset ovat heti
nähtävissä. Vaikeutensa vuoksi nämä
kuitenkaan eivät esiinny muuta kuin
poikkeustapauksissa käytännössä. Logismografista kirjanpitoa,
jonka on muodostanut italialainen Giuseppe
Cer-honi. on v:sta 1876 käytetty Italian valtion
kirjanpidossa. Statmografisen kirjanpidon on
suunnitellut niinikään italialainen E. Pisani.

Yhdenkertainen järjestelmä esiintyi verrattain
kehittyneenä jo roomalaisilla, jotka käyttivät
tilejä (ratio) useista omaisuusosista.
Kahdenkertainen järjestelmä on sekin kotoisin Italiasta,
jossa se jo 14:nnen vuosis. puolivälissä tiedetään
olleen käytännössä Genovan valtion ja
genovalaisten pankkien (kuten Casa di S. Giorgion)
k:ssa. Ensimäinen tunnettu kandenkertaista k:oa
käsittelevä teos on Benedetto Cotrugli Raugeon

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0513.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free