- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
967-968

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjapainotaito

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

965

Kirjapainotaito

967

jainten syvennyskuvat (valinmuotit) vaskeen tai
messinkiin, joten kirjasimet siitäläliin voitiin
saada täysin yhdenmukaisiksi. Hän paransi myös
painomustetta. Oivallettuaan keksinnön suuren
taloudellisen merkityksen Fust raivasi
Gutenbergia tieltään vaatien häneltä velaksi saadut
rahat korkoiueen, yhteensä 2,026 floriinia, joita
Gutenberg ei kyennyt maksamaan, vaan sai
luopua pantiksi luvatusta kirjapainosta ja sen
työkaluista sekä valmiiksi painetuista
raamatun-arkeista. V. 1457 ilmestyi Fust-Schöfferin
painosta kuuluisa Psalttarin painos, ensimäinen
painotuote, joka on varustettu painovuoden,
-pai-kan ja painajan osoituksella. Punaiset lukujen
nimikkeet ovat jo painamalla valmistetut. V. 1402
ilmestyi uusilla kirjasimilla painettu n. s.
..48-rivinen Raamattu" (..Biblia saera latina"),
kenties oivallisin kaikista vanhimmista
raamatunpainoksista.

Gutenberg sai pian uuden suosijan, jonka
avustamana hän voi perustaa uuden painou.
Ensi-mäisenä tuotteena tästä painosta ilmestyi Jch.
Balbus de Januau „Summa quæ vocatur
catho-licon" 1460. Painotyössä esiintyvien
puutteellisuuksien vuoksi on kuitenkin viime aikoina
kovasti epäilty Gutenbergin osuutta tähän teokseen.
Katholikonin painamiseen käytetty kirjasinlaji
esiintyy sittemmin (1467) Bechtermünze
veljesten painossa Eltvillessä. — Mainzin palo 1462
on kirjapainotaidon historiassa merkkivuosi siksi,
että sekä Fustin että Gutenbergin työssä olleet
apulaiset hajaantuivat silloin kaikkiin suuntiin
vieden mukanaan Mainzissa oppimansa taidon.
Gutenberg joutui Adolf Nassaulaisen hoviin
Eltvilleen 1465, Fust ja Schöffer perustivat
palaneen painonsa sijalle uuden. Fustin kuoleman
jälkeen Schöffer jatkoi painoliikettä v:een 1502
harjoittaen sen ohessa kirjakauppaliikettä. Hiin
suoritti oivallista työtä; mainittakoon vain
Bothon alasaksalainen „Cronecken der Sasseu"
(1492), sisältävä uusia omituisia suuraakkosia ja
alkukirjaimia sekä oivallisia puupiirroksia,
painettu Schöfferin keksimillä
sclnvabach-kirjasi-milla. Schöfferin suku jatkoi painoliikettä
Mainzissa 1550-luvulle saakka. — Bambergiin oli jo
1455 Gutenbergin oppilas Alb. Pfister asettunut
kirjanpainajaksi. Huomattavin hänen töistään
on ,,36-rivinen Raamattu" (1456-60), jonka
kirjasimet selvästi todistavat olevansa peräisin
Cu-tenberg-Schöfferin painosta, joskin koko on
Melkoista suurempi kuin Gutenbergin 42-rivisessä
Raamatussa.

16:nnen vuosis. alussa kirjapainotaito levisi
melkein kaikkiin Euroopan maihin. Italiassa oli
1500 n. 600 kirjapainoa (Venetsiassa n. 200),
Saksassa yli 200, Ranskassa lähes 150,
Espanjassa n. 50, Alankomaissa 50 j. n. e. Alkavan
uskonpuhdistuksen palveluksessa kirjapainotaito
oli oivallinen ase. vrt. Inkunaabelit.

I. Eurooppa, a) Saksa. Kölnin
ensimäinen painaja oli Ulrich Zell (1466-1507), jonka
kirjapainosta ilmestyi varsinkin latinankielistä
jumaluusopillista kirjallisuutta. Kölnistä
kirjapainotaito levisi Alankomaihin ja
Pohjois-Snk-soan. jossa varsinkin Lyypekki ja Rostock tällä
alalla ovat mainittavat. Giinther Zainer
Augsbur-gissa (1468-77) oli ensimäinen, joka Saksassa
käytti latinaisia kirjaimia. Ntirnbergin
kirjapainotaidon perustaja on alallaan kuuluisa Joh.

Sensenschmid (1470-78) ja samassa kaupungissa
työskenteli myös Joh. Möller Regiomoutanus
(1472-76) ja Anton Koberger, „kirjanpainajain
kuningas", jonka teokset ovat loisteliaita kauniin
työn näytteitä. Böömi sai ensimäisen
kirjapainonsa Piiseni in 146S: Praagin ensimiiiset
painotuotteet ovat viita 1478. Leipzig sai
kirjapainon 1481, Wien ja Miinchen 1482, Frankfurt
a. M. 1513. Wittenberg 1505, Halle 1520, Dres.len
1524 ja Berliini 1540. Urachissa
(Württember-gissii) painettiin slaavilaisia kirjoja kyrillisillä
kirjasimilla 1500-luvun keskivaiheilla.

b) Italiaan kirjapainotaidon toivat
saksalaiset. Jo 1480 oli 40:ssii Italian kaupungissa
kirjapaino. Subiaeoon perustettu ensimäinen
kirjapaino (ensimäinen kirja 1465) siirrettiin pian
(1467) Roomaan, jossa m. m. painettiin
huomattavimmat Ciceron teoksista. Painamiseen
käytettiin latinaisia kirjasimia. Samoihin aikoihin
mainzilainen Ulr. Hahn valoi ensimiiiset
kreikkalaiset kirjasimet. Venetsia sai
kirjapainotaidon 1469. Siellä eräs saks. painaja paransi
latinaisten 1. antiikvakirjasinten muotoja. V:een
1500 päästessä Venetsian 200 työpajassa oli
painettu 2,980 teosta, siis ’/, enemmän kuin muissa
Italian kaupungeissa yhteensä. Sittemmin
pai-najasuku Manutius (Aldus Manutius asettui
Venetsiaan kirjanpainajaksi 1489) saavutti yleisesti
tunnustetun maineen latinaisten ja kreikkalaisten
klassikoiden painoksilla sekä Daniel Bomberg
kauniilla ja virheettömällä heprealaisella
painollaan. Milano sai painon 1469. Bolognassa oli
jo 15:nnellä vuosis. n. 40 kirjanpainajaa, joista
ensimäinen oli Balthasar Azzoguido, ensimäisen
Ovidiuksen painoksen laatija. Ferrarassa oli
kirjapaino vista 1471. Ennen 1500 oli useimmilla
Italian suuremmista kaupungeista kirjapaino:
esim. Napoli’ssa ja Firenzessä (1471), Genovassa
(1474). — Tarina italialaisesta Panfilo
Cas-taldi’sta, jonka kerrotaan ennen Gutenbergia
keksineen irralliset kirjasimet, ei ole osoittautunut
todenperäiseksi.

c) Ranskaan vei jo Fust kaupaksi painetuita
teoksia, mutta kirjapaino perustettiin vasta
1400-luvun lopulla. Kolme saksalaista perusti
Pariisiin (Sorbonneen) suuren kirjapainon, jonka
ensimäinen teos ilmestyi 1470. V. 1560 oli Pariisissa
yli 20 kirjapainoa. Neljän viimeisen vuosisadan
kuluessa Pariisin etevimmät painajat ovat
kuuluneet sukuihin Badius, Étienne (Stephanus),
We-chel ja Didot (nykyisin omistaa erään Ranskan
oivallisimmista kirjapainoista toiminimi ..Didot
frères"). Frans I:n aikana perustettiin
1540-Iu-vulla valtionkirjapaino, jolla kirjapainotaidon
kehitykselle Ranskassa on ollut suuri merkitys.
Pariisin jälkeen sai kirjapainon Lyon.
1400-lu-vulla toimi Lyon’issa n. 40 kirjanpainajaa, joiden
käsistä lähti n. 250 teosta. Lyon’ia seurasivat
Toulouse ja Angers (1476), Chablis ja Vienne (1478),
Caën (1480), Rennes (1484), Rouen (1487),
Or-léans (1490), Clunv (1492), Nantes (1493) ja
Avignon (1497).

d) Ensimäinen kirja Alankomaissa painettiin
Utrechtissa n. 1471. Painajan nimi on
tuntematon. Tämä kirja on aiheuttanut n. s.
Coster-tari-nan, jonka mukaan eräs lukkari Coster
Ilaarle-missa olisi ennen Gutenbergiä keksinyt
kirjapainotaidon. Leuveniin kirjapainotaito tuli 1474
ja Antverpeniiu 1481, joka pian tällä alalla kohosi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0518.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free