- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
973-974

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjapainotaito - Kirjasaatava ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has been proofread at least once. (diff) (history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång. (skillnad) (historik)

Kirjasaatava—Kirjasin

974

työnnopeudessa vie kaikista voiton
rotatsionikone, jolla sanomalehtien painamisessa on ollut
aivan käänteentekevä merkitys. Siinäkin
suhteessa on painokoneiden alalla tapahtunut
valtava kehitys, että jo on olemassa koneita, joilla
samalla kertaa painetaan 8:lla värillä, ks.
lähemmin Painokone.

Painomuste valmistetaan tavallisimmin
liinaöljyvernissasta ja noesta (kimröökistä). Uusin
kemiallinen väritekniikka valmistaa myös
painoteollisuuden palvelukseen oivallisia painovärejä.

[Falckenstein, „Geschichte der
Buchdruekerkunst” (1856) ; Lorek, „Handbuch der Geschichte
der Buchdruckerkunst” (1882) ; A. W. Unger,
„Die Herstellung von Büchern, Illustrationen,
Akzidenzen” (1906) ; sama, „Wie ein Buch
entsteht" (1909); Klemming ja Nordin. „Svensk
boktryckerihistoria” (18S3); F. W. Pipping,
„Några historiska underrättelser om
boktryekeriet i Finland”, I-VII; sama, „Bidrag tili en
historia om gymnasiiboktryckeriet i Viborg;
V. Vasenius, „Piirteitä Suomen kirjapainon
historiasta” (Valvoja 1892); „Typografinen
muistolehti” 1642-1892".] L. 77.

Kirjasaatava, kirjavelka, tilisaatava,
avonainen kirjanpitokirjoiliin perustuva saatava l.
velka.

Kirjasin l. kirjake, kirjasinmetallista
valettu. nelisärmäinen, kirjaimen (numeron,
lukumerkin y. m.) kohokuvalla varustettu
metallikappale, joka on tehty sellaiseksi, että se
voidaan sovittaa ladelmaan ja käyttää painamiseen.

illustration placeholder


K.-suuruutta a-b (ks. kuvaa)
sanotaan keiliksi, jonka suuruus
mitataan typografisissa pisteissä.
(Nykyinen yleisimmin käytännössä oleva
normaalimittajärjestelmä, jonka
yksikkönä on typografinen piste,
perustuu metrijärjestelmään; 2,660
pistettä = 1 metri.) Välimatka a-c on k:n
korkeus, jonka tulee olla sama kaikissa
kirjasimissa; b-c on k:n paksuus, joka tietenkin
vaihtelee kunkin kirjaimen leveyden mukaan;
yläosa (d-e) on k:n pää ja tämän pinnalla on
kirjaimen kuva; alaosa j on k:n jalka. K:n
rungossa oleva kouru f on nimeltään tunnuke
l. signatuuri, jonka tehtävänä on sekä olla
latojalle ohjeena kirjasimen oikein päin
asettamiselle että estää saman keilinmitan l.
kirjasinasteen eri lajeja sekoittumasta toisiinsa. Sen
vuoksi tunnuke on eri lajeissa erilainen: on
yksi-, kaksi-, kolmitunnukkeisia kirjasimia j. n. e.
— K:t jaetaan kirjainkuvan mukaan kahteen
pääryhmään fraktuuraan ja antiikvaan
(ks. n.). Erilaisista painokirjaimista antaa
seuraava luettelo jonkunlaisen kuvan

Fraktuura

Tietosanakirja

Tietosanakirja

Tietosanakirja

Tietosanakirja

Antiikva

Tietosanakirja
Tietosanakirja

fraktuura
kanslia
goottilainen
schwabach

antiikva
groteski

Tietosanakirja
Tietosanakirja
Tietosanakirja

medlevaali
kursiivi
kirjoituskonekirjasimia
käsikirjoituskirjasimia

Keilinmitan mukaan kirjasimet ryhmittyvät
eri asteisiin, joilla vanhastaan on eri nimiä.
Näiden nimien merkitys on kuitenkin tarkan
typografiseen yksikköön perustuvan
kirjasinjärjestelmän käytäntöön päästyä yhä vähenemässä;
kirjasinasteet määrätään nykyisin jo mieluimmin
pisteissä, semminkin kun vanhat nimet enemmän
tarkoittavatkin määrättyä kirjaimen kuvaa kuin
kirjasinkeiliä. Mainittakoon tässä muutamia
kirjasinasteiden nimiä:

Timantti.................................. 4 pistettä

Helmi, Väärin ............................ 5 „

Nonparelli, Nonparelli...................... 6 „

Kolonelli, Kolonelli..................... 7

Petiitti, Petiitti........................ 8 „

Bourgeois (Borgis), Bourgeois .... „

Korpus (Garmond), Korpus ....-io .

Cicero, Cicero...................12 .

Mitteli, Mitteli..............14

Näitä suurempia ovat: tertia (16), teksti (20).
kaksoiscicero (24), kaksoismitteli (28),
kaksoistertia (32), kanon (36), iso kanon (40), pieni
missaali (4S), iso missaali (60), sabon (72). —
Teknillisesti kirjasimet ryhmitetään leipäkirjasimiin,
jotka käsittävät keilinmitat 6-12
pistettä ja joita käytetään tavallisiin kirja- ja
sanomalehtitöihin, ja nimiö- ja
tilapäistyökirjasimiin, joilla ladotaan
otsakekirjoituksia, sanomalehtien ilmoituksia sekä yleensä
tilapäis- l. aksidenssitöitä. Kirjainkuvan
paksuuden mukaan puhutaan myös lihavista,
puolilihavista, laihoista y. m.
kirjasimista. Tietosanakirjan hakusanat ovat painetut
puolilihavilla kirjasimilla.

Ensimäiset kirjanpainajat valmistivat itse
kirjasimensa. Nykyänsä kirjasinteollisuus on itsenäinen
graafillisen teollisuuden haara. Kirjaimen
kuva piirretään ensiksi suureen kokoon (3-5 cm
korkea), josta sitten pantografin tai myös
valokuvauksen avulla kulloinkin valmistettavan
kirjaimen kokoinen jäljennös siirretään
metalliin (teräkseen). Tähän kaiverretaan sitten
kirjaimen kohokuva. Karkaisemalla tämä
metalli saadaan kirjasinleimasin (patriisi),
jolla kirjaimen syvennyskuva (matriisi)
pakotetaan kuparipalaseen. Alkuperäiskirjain
voidaan myös kaivertaa lyijyyn, josta
galvanoplastillisen menetelmiin avulla saadaan matriisi.
Matriisiin valetaan sitten kirjasinmetallista (ks. t.)
lopullinen kirjasin. Valettu kirjasin ei vielä ole
valmis käytettäväksi, vaan siitä on ensiksi
murrettava pois sen yläpää, joka on muodostunut
ratintapaiseen sisäänkaatoaukkoon hyytyneestä
metallista, sitten se tahkotaan 2:lta sivulta
sileäksi. Viimeksi kirjasin joutuu asetettavilla
terillä varustettuun höyläyskoneeseen, jossa sen,
matriisia vastaan hyytynyt pinta höyläytyy sileäksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0521.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free