- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
981-982

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjasto

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kirjasto

982

Helsingin yliopiston kirjaston varastosali i lisärakennus).

muodostavat 1852 Majoitettujen osakuntien
yhdistetyt kirjastot. Sen hoito on viime vuosina
järjestetty ajanmukaiselle kannalle, täydellisiue
lippuluetteloineen (toinen aakkosellinen, toinen
aineenmukainen), joissa on tarkat viittaukset
-arjateosten sisällyksestä, elämäkertaluettelo y. m.
Nykyään n. 60,000 nid. Käyttövaroja 10-12,000
mk. kirjojen hankintaan ja sitomiseen.
Ylioppilaskunnan ylläpitämä. Ainoastaan ylioppilaiden
käytettävissä. Julkaisee joka 3:s vuosi
iisäluet-telon. Vielä mainittakoon Suomalaisen
kirjallisuuden seuran k. (Hallitusk. 1), Eduskunnan k.
i säätytalolla), kansankirjasto iliikhardink. 3),
Tieteellisten ja kirjallisten yhdistysten kirjasto
(..tieteellisten seurain" talossa, Kasarmink. 2-1).
Teknillisen korkeakoulun k., v. m. Maaseutu-

k:ista mainittakoon Turun kaupungin-k., Suomen
talousseuran k. ja Turun historiallisen museon k.
Tu russa, lisäksi Turun, Porin y. m. kaupunkien
lyseoitten runsaat k:t. — ks.
Kansankirjasto.

Kirjastotieteellä, joka käsittelee
kaikkia k.-alaan kuuluvia kysymyksiä, on
kahdenlainen tarkoitus: toinen, teoreettinen, k:jen
historian tutkiminen (tähän kuuluu myös k.-tilasto),
toinen, käytännöllinen, k:jen teknillinen järjestely
ja hoito. Jälkimäiseen katsoen k.-tiede
selvittelee seuraavia k.-kysymyksiä. K.-r akenn ukset
ovat aikojen kuluessa suuresti muuttuneet. Kun
ennen kirjapainotaidon keksintöä käsikirjoitukset
mukavasti voitiin sijoittaa suurehkoihin
huoneisiin, vaativat sen sijaan uudella ajalla
lisääntyvät kirjavarat suuremman ja avaramman tilan.
K:ja varten perustettiin erityisiä rakennuksia,
joissa kirjoja säilytettiin suurissa valoisissa
saleissa, joihin katosta tuli valo. Seiniä pitkin
kulki useammissa kerroksissa gallerioja (n. s.
sali- 1. galleria-rakennustapa), joten
kirjojen noutaminen kävi mahdolliseksi. Mutta viime
vuosikymmenien suunnaton kirjatuotanto pakotti
rakentamaan k: jen yhteyteen n. s. k i r j a m a k
a-siineja, joissa tilaa on tarkoin käytetty.
Esikuvana uudemmille k.-rakennuksille on tässä
suhteessa ollut British Museum. Lukusalit
luonnollisesti vaativat valoisia, tilavia huoneistoja. —
Uudenaikaisiin k:hin (varsinkin Ameriikassa)
on sitäpaitsi sijoitettu luentosaleja, lasten saleja
y. m. — Yleensä on k:ja rakennettaessa
huomioonotettava, että kirjasto sijoitetaan
rauhalliselle paikalle, mahdollisimman keskelle
kaupunkia tai kaupungin-osaa, että tulen ja
kostumi-sen vaara on mahdollisimman pieni j. n. e.

Kirjavarojen järjestelyssä
noudatetaan useita eri periaatteita. Ajanmukaisin lienee
se, jonka mukaan kirjat järjestetään suuruuteen
katsoen niin, että suurimmat sijoitetaan
alahyllyille, pienimmät ylimmille, jonka ohessa
tietenkin, varsinkin suuremmissa k:issa,
samanlaatuinen kirjallisuus sijoitetaan samoihin osastoihin
(hyllyille, kerroksiin tai rakennuksiin). Kukin
kirja saapi oman paikkanumeronsa ja
vastatullut kirjallisuus liitetään edellisten kirjajonojen
jatkoksi. Täten säästyy tilaa, jota paitsi kirjat
aina voidaan pysyttää samoilla paikoilla
tarvitsematta niitä siirrellä uusien tulokkaitten tieltä.
Ainoa haitta tästä järjestelystä on siinä, että
saman tekijän kirjat joutuvat erilleen toisistaan.
Aakkosellinen järjestely, joka tämän haitan
poistaa, on siitä epäkäytännöllinen, että erikokoiset
kirjat joutuvat vierekkäin, siten turhaan
haaskaten tilaa, sekä siitä, että kirjat siten alituiseen
i siirtyvät. Tekemällä osastot sisältöönsä nähden
kyllin pieniksi, voidaan edellistäkin
menettelytapaa noudattamalla saattaa k:t suuren yleisön
käytettäviksi, päämäärä, johon on pyrittävä. —
Hyljättävä on viime vuosina Ameriikasta
levinnyt n. s. d e s i m a a 1 i-järjestely, jonka mukaan
kirjavarat jaetaan 10 osastoon, nämä taas 10
alaosastoon j. n. e. Siten rikkoutuu k:jen
luonnollinen ja historiallinen järjestely.

K:jen tarkoituksenmukaisuus ja
lainausliik-keen käytännöllisyys ovat suuressa määrin
riippuvat hyvistä ja täydellisistä luetteloista.
Jokaisessa k:ssa tulee olla kahdenlaisia
luetteloita: aakkosellisesti ja tieteellisesti järjestettyjä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0525.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free