- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
983-984

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjasto - Kirjatäi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

983 Kirjatä

Luettelot laaditaan joko kirjan muotoon tai
laatikkoihin. joka tapauksessa niin, että lehtien tai
lippujen A iliin voidaan sijoittaa uusia.
Varsinkin viime vuosina käytäntöön tulleilla n. s.
amerikkalaisilla lippu luetteloilla on se etu,
että enemmittä vaikeuksitta heti voidaan
luetteloihin merkitä vastatullut kirjallisuus.
Lippu-luettelot, jotka varsinkin helpottavat yleisön
työtä, sen sijaan eivät sovi normaaliluetteloksi,
jollainen jokaisessa k:ssa täytyy olla. Palojeu
varalta on sen ohessa painettu luettelo
välttämätön. – Mainittakoon vielä, että useissa maissa,
Ameriikassa, Preussissa y. m., toimitetaan suuria
kaikkia maan k:ja käsittäviä yleisluettelolta.

K:oa hoitaa kirjastonhoitaja, jonka
apuna on tarpeellinen määrä apulaisia.
Kirjastonhoitajasta, hän kun pitää huolen k:n
kartuttamisesta ja hoidosta, ou
pääasiallisesti k:n arvo ja tarkoituksenmukaisuus
riippuva. Varsinkin kansan-k:jen kasvattava
merkitys on k:n-hoitajan kädessä. K :n-hoitaialta
vaaditaan varsinkin nykyään — ennen olivat
k:n-hoitajavirat jonkinlaisia kunniavirkoja —
laaja kirjallisuuden tuntemus ja käytännöllinen
järjestelykyky. Useissa maissa on erityisiä
k:n-hoitajakouluja: niin esim. Göttingenissii, jonka
yliopistossa on erityinen professorinvirka
k:n-hoitoa varten. Preussin yleisiin kirjastoihin
otetaan vakinaisiksi virkamiehiksi vain sellaisia
henkilöitä, jotka Göttingenissä ovat suorittaneet
k:n-hoitajatutkinnon. — V:sta 1911 opetetaan
Suomen seminaareissa myös k:n-hoitoa. Useissa
maissa on k:n h o i t a j a y h d i s t y k s i ä ja
-seuroja; Suomessa toimii v:sta 1908 k i r j a
s-tonhoitajain liitto, joka panee toimeen
kirjastopäiviä.
Ivirjastomieskong-r e s s e j a on pidetty viime vuosikymmeninä
useampia.

[Birt. „Das antike Buchwesen" (1882) ; Ritschl,
„Die alexandrinischen Bibl." (1838) ; Gottlieb,
„über mittelalterl. Bibl." (1890) ; WattenVieh,
,.Das Schriftwesen im Mittelalter" (3 pain. 189ö) ;
Ebert, „t’ber öffentl. Bibl." (1811); sama, ,.T>ie
Bildung des Bibliothekars" (1820) ; Klette,
„Selbstiindigkeit des bibliothekarischen Berufes"
(1871); Collan, „Om bibliografiska systemer och
bibliotheksmetoder" (1861) ; „Petzhöldt,
^Katechismus der Bibl.-Iehre" (1890) ; Gräsel,
:,Hand-buch der Bibl. lehre" (2 pain. 1902; paras saks.
k:n hoitoa koskeva teos) ; sama, ,.Fiihrer fiir
Bibl.-benutzer" (1905); Edwards, „Libraries and
founders of libraries" (1868); Brown, „Manual
of library economy" (1907) ; Clark, „The care
of books" (1909) ; Ogle, „The free library"
(1897); Dana, „A library primer" (1910);
Bostwiek, „The american public library"
(1910); Dewey, „Decimal classification" (6:s
pain. 1899); Maire, ,,Manuel pratique du
bib-liothécaire" (1896) ; Carlander, „Svenska
biblio-tek och ex-libris" (1902-03); Harmaja
(Schade-witz), „Suomen kansankirjastot" (1903) ;
Granfelt, „Opas kansankirjastojen hoidossa" (1905) ;
Soveri, „Kirjastonhoito" (1910) ; Palmgren,
..Kirjastot ja kansankasvatus" (1910).
Aikakauskirjoja: ..Zentralblatt fiir Bibliothekswesen";
..Se-rapeum" (1840-70); „Jahrb. der deutschen
Bibl."; „The Library" (Englannissa); „The
Library journal" (Amer.); ..Revue des
bibliothè-ques"; ..Folkbiblioteksbladet"; ..Kirjastolehti"

i—Kirje 984

(v:sta 1908). Tilastollisia tietoja varten:
„Mi-nerva, Jahrb. der gelehrten Welt" (1891 ss.).]

//. II-o.

Kirjatäi (Troctes), hyönteinen
jyrsijiikoren-noisten lahkossa, pieni, siivetön, nopeajalkainen.
valonarka. Oleskelee herbaarioissa, kirjoissa ja
paperien joukossa pölyisissä paikoissa. Syö pö
lyii. Nykyään erotetaan kaksi lajia T. divinnto
rius, joka ou l,a mm pitkä ja levinnyt yli koko
Euroopan ja Pohj.-Ameriikan sekä T. pulsatorius,
joka on 2 mm pitkä. U. 8-s.

Kirjava hiekkakivi (saks. Buntsand
stein), triassysteemin vanhimman alaosaston
nimitys ks. Triassysteemi.

Kirjavalahti, luonnonkauneudestaan kuulu
lahti Sortavalan tienoilla. Se on n. 4 pitkä
ja sen suunta kulkee hiukan kaaressa luoteesta
kaakkoon. Rannat ovat korkeat, vuoriset ja met
siiiset. Koillisrannalla kulkee maantie Impil.ih
delle. Laatokan kauniista pohjoislahdista on Kir
ja valahti erittäin herättänyt huomiota vuonon
tapaisesta muodostaan. Mitään siirrosseinämäii
ei enää näy lahden rannoilla, mutta kuitenkin
ou otaksuttava, että se on alkuperiiisesti
a;ir-roksen kautta syntynyt, vaikka jäätikkö
jääkaudella sitten on sen jälleen muovaillut. Se
siis ei olisi oikea vuono, vaan vuonon ja saaristo
lahden välimuoto. J. E. K.

Kirjavelka ks. K i r j a s a a t. a v a.

Kirje. 1. Yleisimmässä merkityksessä
kirjoitettu, suljettu henkilön tiedonanto toiselle. Tätä
sanaa käytetään myös tarkoittamaan julkisuutta
varten aiotuita kirjallisia tuotteita (esim. Uuden
testamentin kirjeet) osaksi myös virastojen
virka-kirjelmistä; niinpä kuninkaallisia julistuksia
Ruotsin valtakunnassa sanotaan kuninkaallisiksi
kirjeiksi. Tästä tämä sana lienee myös johtunut
merkitsemään sellaista kirjallista todistuskappa
letta, jolla on oikeudellinen merkitys, kuten esim.
sanayhtymässä osakekirje (osakeyhtiölaki 2
p:ltii toukok. 1895 17 §) ; tavallisempi on
kuitenkin tällaisessa merkityksessä kirja sana, esim.
aateliskirja, erokirja, kiinnekirja j. n. e.

Kirjeenkirjoituksen alkajaksi mainitaan
Persian kuninkaan Kyyroksen tytär Atossa. K:istä
tietävät kuitenkin kertoa jo Egyptin vanhin
historia ja V:n T:n vanhimmat kirjat. K:n
alkuperä ulottuu tietenkin kirjoitetun sanan
ensi-mäiseen käyttöön. Vanhassa maailmassa
käytettiin k:inä vahalla päällystettyjä pieniä tauluja,
jotka reunoistaan yhdistettiin renkailla toisiinsa
ja voitiin sulkea vastakkain. Sittemmin k. sai
käiirvn muodon ja pysyi sellaisena kauas keski
ajalle; nykyinen kirjekuoreen suljettu arkki
kirje on kotoisin vasta 1800-lu.vun keskivaiheilta
(vrt. Kirja). K:n sulkemisen vahasinetillii
tunsi jo vanha aika; tämän tavan peri keski
aika. Lakka tuli käytäntöön vasta 1500-luvun
keskivaiheilla. Jo 17:nnellä, mutta varsinaisesti
18:nnella vuosis. ja varsinkin sen viimeisellä
vuosikymmenellä oli lakan rinnalla vielä ylei
sempänä n. s. „suulakka". Nykyaikainen
kirjekuori arvellaan keksityksi 1830-luvulla ja kek
sijiiksi mainitaan kirjakauppias Bremer
Brightonista. Kirjekuorien valmistus tehdastuotteina ai
koi vasta 19:nnen vuosis. keskimaissa.

Noin miespolvi taaksepäin arvioitiin koko maa
pallon kirjeenvaihto 3,300 miljoonaksi
kappaleeksi vuodessa, joista Euroopan osalle tuli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0526.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free