- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
987-988

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjeenkantolinja ... - Kirjoitus

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

•JS7

Kirjelaatikko—Kirjoitus

988

kyset ovat varustetut pienellä jalkaan
kiinnitetyllä aluminiumirenkaalla, jossa on omistajan
tahi klubin nimi ja linnun numero. Kuljetettava
sanoma, joka mikrovalokuvatiksen avulla on
siirretty kevyelle kollodiumilevylle, kiinnitetään
niiden pyrstösulkaan, pieneen Uöyhenkynän putkeen
suljettuna. E. IV. S.

Kirjelaatikko, joita nykyisin jo on
kaikkialla. missä vain on vähänkin huomattavampia
asumuskeskustoja, niinpä meillä jo melkein joka
kylässä, tuli postilaitoksessa käytäntöön
1700-luvun toisella puoliskolla, joskin tiedetään, että
Pariisissa jo 1653 asetettiin kirjelaatikolta
muutamille julkisille paikoille. Yleisemmiksi k:t
tulivat vasta 1800-luvulla, postimerkkien tultua
käytäntöön. Suomessa on nykyisin (1911)
käytännössä vähän yli 4,000 kirjelaatikkoa (niistä
69 ynnä 13 ristisidelaatikkoa Helsingissä).

Kirjelakka ks. Lakka.

Kirjelmä ks. K i r j e.

Kirjesalaisuus. Rikoslain 38 Iuv. 8 § mukaan
rangaistaan se, joka ilman lupaa avaa toisen
suljetun kirjeen tai kirjoituksen, enintään
neljänsadan markan sakolla tai vankeudella
korkeintaan neljäksi kuukaudeksi. Postivirkamies, joka
luvattomasti avaa, hävittää, kätkee tai salaa
kirjeen tai muuta postille uskottua, taikka auttaa
toista sellaisessa teossa tai sallii hänen sitä tehdä,
rangaistaan rikoslain 40 luvun 14 §:n mukaan
vankeudella korkeintaan kahdeksi vuodeksi taikka
sakolla ja pannaan samalla viralta, jos rikos on
sen veroinen. — Samanlainen rangaistus kohtaa
myös telegrafilaitoksen virkamiestä, joka ilman
lupaa avaa sähkösanoman taikka antaa sen
sisällyksestä toiselle tiedon. A. T.

Kirjo ks. Spektri.

Kirjograniitti, säännöllinen maasälvän ja
kvartsin yhteenkasvettuma, jonka pinnoilla usein
kvartsi muodostaa koukeroisia kuvioita. Nämä
saattavat muistuttaa heprealaista kirjoitusta,
minkä johdosta k. on saanut nimensä (ruots.
skrif Igranit). K:n kvartsi- ja maasälpäyksilöt
ovat tavallisesti hyvin suuria kiderankoja, usean
dm:ukin läpimittaisia, ja ovat kietoutuneet
yhteen sillä tavoin, että ne täyttävät toistensa
huokoset. Koska maasälvällä on selvä lohkeavaisuus,
mutta kvartsilla ei. niin k. kokonaisuudessaan
lohkeaa edellisen lohkosuuntien mukaan. K:ia
tavataan ennenkaikkea pegmatiitissa. P. E.

Kirjoitus, sanan laajimmassa merkityksessä:
1. mielteiden, käsitteiden, 2. sanojen tai näiden
osien näkyvät kuvat tai merkit. Tavallisessa
ahtaammassa merkityksessä kirjoituksella,
varsinaisella kirjoituksella
(puhekirjoituk-sella), tarkoitetaan vain sanojen tai niiden osien
(tavujen, äänteiden) näkyviä merkkejä. Jokainen
tällainen luonnollista (ei keinotekoista) tietä
syntynyt vars. kirjoitus on kehittynyt
kuvakirjoituksesta, joka kuvien avulla ilmaisee
määrättyjä mielteitä, käsitteitä,
käsiteyhdistel-miä, tapahtumia. Kirjainkirjoitukseen
verrattuna kuvakirjoituksella on se etu, että se, koska
se ei ilmaise jonkun erikoisen kielen sanoja, vaan
yleensä asioita, käsitteitä, on erikielistenkin
ihmisten ymmärrettävissä; mutta toiselta puolen
kuvakirjoitus oikeastaan vaatii yhtä monta kuvaa
(merkkiä) kuin on käsitteitäkin, joten se on
vaikeasti opittavaa ja kömpelöä. Varsinainen
kuvakirjoitus on siis käsitekirjoitusta, i d e o g r a-

fiaa: pian se muodostui enemmän tai vähemmän
kuvaannolliseksi, symboliseksi. Kuvakirjoitus on
viime aikoihin asti ollut käytännössä Ameriikan
intiaanien keskuudessa. Puunkuoreen, kuorittui
hin puihin tai kallioon he piirsivät kuvia, joilla
ilmoittivat matkansa suunnan, vihollisten olin
paikat, saamiensa päänahkojen määrän y. m. s
Tässä he usein käyttivät kuvaannollisiakin merk
kejä: auringonkuva merkitsi ..päivänvaloa", tuli
„leiriä" (»leiritulia"), joutsi ja nuoli ristikkäin
,.sotaa" j. n. e. Meksikon intiaanit kirjoittivat
kuvia eläinten vuotiin, silkkivaatteelle, aloepai»’
rille tai kallioihin uskonnollisia tekstejä, histo
riallisia kertomuksia y. m. Luonnollista on, ettii
kuva, abstraktisia käsitteitä ilmaistaessa, oli
ymmärrettävä vertauskuvallisesti (vrt. esim.
iis-kenmainittua „sodan" kuvaa intiaanien kuv:’
kirjoituksessa). Näin oli ]o tultu sellaiselle as
teelle, josta lähtien koko kuvakirjoituksen
tyylittely ja sen kehitys varsinaiseksi kirjoituk
seksi, puhekirjoitukseksi kävi mahdolliseksi.
Kuva, joka alkuaan oli ilmaissut jotakin konk
reettista taikka myös abstraktista käsitettä, sai
määrätyn kansan keskuudessa vähitellen vastaa
vtin, tämän kansan käyttämän kielen sanan (ja
sitten myös tässä kielessä esiintyvän äänne
yhtymän, äänteen) merkityksen. Varsin selvästi
tämä kirjoituksen kehityskulku kuvastuu egvp
tiläisessä kirjoituksessa (ks. t.).

Tunnetaan ainakin kuusi ehkä toisistaan riippu
matoilta kirjoitusjärjestelmää: 1. egyptiläisten
hieroglyfit, joille heettiläiset ja kyprolaiset
hieroglyfit näkyvät olevan sukua, 2.
sumerilaisten nuolenpääkirjoitus (ks. t.), josta kehittyi
babylonialainen tavukirjoitus ja
muinaispersia-laisten 34 merkkiä käsittävä kirjaimisto, 3. kii
nalainen kirjoitus, josta japanilainen kirjoitus
on lähtöisin (ks. Kiinan kieli ja kirjaili
s u u s, Japanin kieli ja kirjallisuus)
4. etelä-ameriikkalainen kuvakirjoitus, 5. keski
ameriikkalaiset hieroglyfit (meksikkolaiset. maja
laiset) ja 6. muinaisseemiläinen alkukirjaimisto
Onko tämä viimeksimainittu kirjoitus, jossa on
22 tavallisesti oikealta vasemmalle kirjoitettavaa
kirjainta (keraketta) ja jota tavan mukaan sano
taan foinikialaiseksi, todella foinikialaisten kek
simä, on epätietoista. Varmuudella voitaneen nyt
temmin sanoa, ettei se ole kehittyuyt
egyptiläisten kirjoituksesta, kuten aikoinaan arveltiin (de
Rougé y. m.). Toiselta puolen oletettu
muinais-seemiläisen alkukirjaimiston synty nuolenpää
kirjoituksesta on riidanalainen.

Tästä seemiläisestä
alkukirjaimis-tosta polveutuvat sitten muutkin seemiläiset
kirjaimistot (aramealainen, syyrialainen,
mi-nalais-sabalainen. etiopialainen, arabialainen).
Aramealaisesta kirjoituksesta johtuvat heprea
lainen kvadraattikirjoitus, pehlevi-kirjoitus sekä
eri intialaiset kirjoitukset. Intialaiseen
kirjoitukseen taas perustuvat korealainen ja
tibetti-läinen kirjoitus sekä erinäiset taka-intialaiset
kirjoitusjärjestelmät. Syyrialaisesta kirjoituk
sesta johtui mongolilainen, tästä vuorostaan
mantsulainen kirjoitus. Muinaisseemiläisestä
kirjoituksesta kehittyi

kreikkalainen kirjoitus. Foinikia
laisilta kreikkalaiset lainasivat kirjaimiston
(22 kirjainta), jota he itse kehittivät ja lisäsivät.
Kreikkalaiseen kirjaimistoon perustuu lyykia

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0528.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free