Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirjoituskone - Kirjoituskouristus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
995 Kirjoituskone
Hammond-kirjoituskone.
Kirjoituskone, käsinkirjoitusta korvaava
lei-masinkone, joka halutussa järjestyksessä painaa
paperiin kirjoitusmerkkejä. — Ensimäisen
historian tunteman k:n keksi engl. insinööri Henry
Mill 1714. Ensimäisen käyttökelpoisen k:n
rakensi kuitenkin amer. kirjanpainaja C. L a t h a m
S h oles apulaisineen vasta 1873; tätä k:tta
ryhtyi sitten Remingtonin kivääritehdas
tehdasmaisesti valmistamaan. — Nykyään cn
kaupassa 30-40 täysin kunnollista k.-tyyppiä.
Ajanmukaisissa k:issa kirjasimet ovat joko
vipujen (Continental, Remington, Unterwood v. m.)
tai edestakaisin liikkuvien tvöntötankojen
(Adler y. m.’ päässä, työntyen koskettimia
painettaessa paperia vastaan, taikka silinteripinnalla
liikkuvalla segmentillä, jolloin paperin takana
oleva vasara lyöpi paperin sitä kirjasinta
vastaan. mikä kosketinta painettaessa on siirtynyt
vasaran kohdalle (Hammond). Paperin ja kirja-
Smithin kirjoituskone.
Kirjovalomittari 99ti
simen välissä on värinauha, joka jäljentää
paperiin kirjasimen. Kun kirjoitusmerkki on lyöty,
siirtyy paperi itsestään kirjainvälin eteenpäin;
pitempiä kirjainvälejä syntyy erityisiä kosket
timia painettaessa. Rivin lopun lähenemisestä
ilmoittaa soittokello. Rivi vaihdetaan joko kä
sin kiertäen tai itsetoimivaa vipua painaen. —
Jäljennöksiä saadaan k:lla joko hiilipaperia pa
i peri li uskojen välissä käyttäen tai kirjoittamalla
ensiu vahapaperiin ja sitten tästä
jäljennys-koneella jäljennöksiä painaen. —
Kirjoitu-koneella voidaan kirjoittaa n. 3 kertaa
nopeammin kuin käsin. V. V-la.
Kirjoituskouristus i mogigraphin,
•■heiroxptis-mus), n. s. toimintaneuroosi (ks. Neuroosi),
joka esiintyy siten että kirjoittamiseen ruvet
taissa ilmenee häiriöitä, kouristuksia käsivarren
lihaksissa, jotka vaikeuttavat tämän tehtävän,
jopa tekevät kirjoittamisen kokonaan mahdotto
maksikin. Hoito on ennen muuta lepo
sentapaisesta työstä; apua näyttää jonkinverran olevan
hieronnasta, sähköstä sekä etupäässä ehkä
yleisen terveyden, varsinkin hermoston
vahvistamisesta. n. n-B.
Kirjoitusmuste ks. M u s t e.
Kirjoitustaito antaa ajatuksille pysyvän
ilmaisun näkyvien merkkien avulla. Vanhempina
aikoina kirjoitus piirrettiin kiveen, saveen,
metalliin, nahkaan, puuhun, myöhemmin
papyrukseen. vahatauluihiu, senjiilkeen pergamentille ja
13-14 mneltä vuosis. alkaen enimmäkseen
paperille. Aina aineen mukaan kirjoitus hakattiin,
piirrettiin tai maalattiin; vanhimmalta
keskiajalta alkaen pääsi käytäntöön kynä
(hanhen-kynä), jonka teräskynä 19:nnellä vuosis. tunki
tieltään, ks. Kirjoitus, Mikrografia.
Miniatyyrimaalaus, Paleografi a.
Pikakirjoitus, Salakirjoitus.
y. IV.
Kirjokallio ks. Kalliopiirros.
Kirjokansi ks. Sampo.
Kirjomittari ks. Spektrometri.
Kirjopaperi (saks. Bunipapier), yhteisellä
nimellä kaikki värjäämällä ja osaksi painam
illakin kirjaellut ja koristetut paperit. K:eja
käytetään kartonki-, rasia- ja
kirjansitomoteollisuu-dessa päällysteinä, koristeina ja kääreinä. K tiliin
luetaan värilliset k :t. jotka valmistetaan
peittämällä paperi värjätyllä
mineraalikerrok-sella. joka kiillotetaan hankauskalanterissa tai
harjaamalla (glacé-paperit), m a r m o r i p a p
e-r i t. jotka valmistetaan koneella ruiskuttamalla
väriä paperille (agaatti- ja gustav-marmori) tai
käsin synnyttämällä paperiin erilaisia
väri-kuvioita (kampamarmori, turkoosimarmori y. m.),
kuviopa perit, jotka valmistetaan
pusertamalla värjättyihin papereihin kuvioita
kalante-reissa, tavallisesti joko nahan malliin
(nahka-paperi, sagriinipaperi) tai kankaan tapaiseen
pintaan (kloottipaperi). K:eihin luetaan myöskin
kulta- ja hopeapa perit, sekä
valssipai-nossa kirjaellut etulehtipaperit ja k a r
t-t u u n i p a p e r i t y. m. A. S-r.
Kirjoputki ks. Spektroskooppi.
Kirjosilkki ks. B rokad i.
Kirjosähkölennätin ks. Spektrotele
g r a f i.
Kirjoteräs ks. Da maskeerata.
Kirjovalomittari ks. Spektrofotometr?.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
