- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1017-1018

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirkkovaltuusto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1017

Kirkkovaltuusto—Kirkniemi

1018

Italian hallitus takasi 1S71 paaville itsenäisen
hallitsijan arvon. Vatikaanin, Lateraanin ja
Cas-tel Gandolfo-linnain omistuksen sekä suuret
vuotuiset tulot, mutta Pius IX, joka oli julistanut
kaikki K:n anastajat kirkonkiroukseen, hylkäsi
puolestaan sovinnon. Ilän katsoi itsensä vangiksi
eikä cniiii jättänyt Vatikaania, vältti kaikkea
yhteyttä Italian hallituksen kanssa eikä luopunut
vaatimuksestaan, että K. oli asetettava
entiselleen. Samalla kannalla ovat pääasiassa pysyneet
hiilien seuraajansa Leo XIII ja Pius X.
[Guad-lach, „Die Entstehung des Kirchenstaates":
Du-chesne, ,.Les premiers temps de l’état pontifieal
754-1073"; Broscli, „Papst Julius II und die
Griindung des Kirchenstaates" ja „Geschichte des
Kirchenstaates"; Crivellucci, „Le origini dcllo
stato della cliiesa".] G. II.

Kirkkovaltuusto. Kaupunkiseurakunnassa,
jossa on vähintään kymmenentuhatta jäsentä sekä
väkiluvultaan yhtä suuressa yhdistetyssä
kaupunki- ja maaseurakunnassa, jossa kaupangin
väkiluku nousee vähintään viiteen tuhanteen, on
kirkonkokouksen toimivalta useimmissa
tapauksissa (kirkkolain § 466) uskottu seurakunnan
valitsemille luottamusmiehille, jotka muodostavat
kirkkovaltuuston. Sen vaalista ia toimivallasta
säädetään kirkkolain §§:ssä 466-478. E. K-a.

Kirkkovarkaus ks. V a r k a u s.

Kirkkovene, tavallista isompi. 4-18-liankainen
vene. jolla kansa isommissa järviseuduissamme

Kirkkovene (Ikaalinen).

tekee kirkkomatkansa. Pisimmät kirkkoveneet
ovat hyvin matalia, kapeita, molemmista päistä
suippeita ja peräsimellä ohjattavia;
8-36-henki-lön soutamina ne viiltävät vettä aika nopeasti.
Entiseen verraten niiden käyttö on kovin
vähentynyt. [Heikel, ..Kirkkoveneitä" (Suomen museo
1911).]

Kirkkovuosi, adventista adventtiin jatkava
vuosi, jonka kuluessa kristillinen kirkko
määrätyssä järjestyksessä viettää juhla- ja
pyhäpäiviänsä. Kirkkovuosi jakautuu juhlaosaan ja
juh-lattomaan osaan. 1. Juhlaosan kuluessa kirkko
viettää Kristuksen elämää ja varsinkin sen
pää-tapauksia hänen syntymisestään alkaen P.
Hengen vuodatukseen asti. Ensimäinen kirkkovuoden
juhlakausi on jouluaika, johon kuuluvat:
a) 4 adventti sunnuntaita, jotka muodostavat
valmistuksen jouluun (piiiiaate saarnateksteissä:
„Herra tulee"), b) joulu, johon kuuluvat 2 joulu-

päivää, joulun jälkeinen sunnuntai ja uuden
vuoden päivä, c) 1 o p p i a i s a i k a, johon Kuuluvat
loppiainen ja 5 sen jälkeistä sunnuntaita, joiden
johtavana aatteena on Kristuksen kunnian
ilmestyminen (epifania). — Sitten seuraavat
sunnuntait septuagesima ja sexagesima, jotka
muodostavat siirtymisen paastoaikaan. — Toinen
kirkkovuoden pääjuhlista on pääsiäinen,
joka alkaa 40 päivän paastolla. Ensimäinen tämän
kauden sunnuntai on I a s k i n i n e n, jolla on
puolittain vakava, puolittain iloinen (esim.
laskiaistiistai) luonne. Paastonajan! sunnuntailla on
vanhat latinaiset nimet, jotka johtuvat
latinni-sen messun alkusanoista: Esto milli
(lask.-sunnuntai), Invocavit (1 s. p.), R e m i n
i-s c e r e (2 s. p.), O c u I i (3 s. p.) L æ t a r e
(puo-lip. s.), Judica (5 s. p.i. Paastonajan lopussa
on piinaviikko, jonka päivistä ovat
maiuit-tavimmat: p a 1 m u s u n n u n t a i,
kiiras-to r s t a i ja pitkäperjantai. K ristuKsen
kärsimiselle omistetun piinaviikon jälkeen
seuraa Kristuksen ylösnousemiselle omistettu
pääsiäinen (2 juhlapäivää). Pääsiäisen jälkeisillä
sunnuntailla on vielä iloinen luonne; niiden
vanhat latinaiset nimet ovat:
Qvasimodoge-niti (1 s. p.), M i s e r i c o r d i a s domini
(2 s. p.), J u b i 1 a t e (3 s. p.) ja C a n t a t e (4 s.
p.). — Nyt alkaa kirkkovuoden kolmas
juhlakausi. helluntaiaika. Siihen kuuluvat a)
rukoussunnuntai (lat. Rogate),
helatorstai, 6 s. piiiis. (lat. Exaudi) ja h) 2
helluntaipäivää (P. Ilengen vuodattamisen
juhla). — 2. Kirkkovuoden juhlaton puolikas
uikaa kolminaisuuden sunnuntailla, jolloin
seurakunta luopi loppukatsauksen Jumalan
pelastustyöhön kokonaisuudessaan. Tätä seuraa 26
sunnuntaita kolminaisuussuununtain jälkeen,
joiden saarnatekstit ovat omistetut Jumalan Hengen
pyhittävälle työlle. Kirkkovuoden viimeiset
.sunnuntait ovat omistetut Jumalan valtakunnan
lopputapauksille ja viimeiselle tuomiolle. —
Kirkon muista juhlapäivistä ks. Kirkolliset
juhlat. Aikaisemmin vietettiin jouluna,
pääsiäisenä ja helluntaina myöskin kolmatta ja
neljättä päivää, mutta niiden viettäminen
lakkautettiin Ruotsissa ja Suomessa 1772. Kirkkovuoden
alku on eri kirkkokunnissa erilainen.
Reformee-ratussa kirkossa ei kirkkovuoden aatetta tunneta,
eikä sen mukaisia saarnatekstejä ole. E. K-a.

Kirkkoväärti ks. Kirkonisännöitsijä.

Kirkniemi (ruots. Gerknäs). 1. Vanha
aateliskartano, luonteeltaan varustettu säteri,
Lohjan pitäjässä, Lohjanjärven eteläisellä rannikolla.
Muinaista loistoaikaa osoittaa seuraava
’julistajain luettelo: Klaus Akenpoika Tott, Henrik
Klaunpoika Tott, Eerik XIV:n tytär Sigrid
(Henrik Tottin leski), Klaus Henrikinpoika Tott
(1634), vapaaherra Lorenz Creutz (1666), Suomen
kenraalikuvernööri Herman Klaunpoika Fleming
(1668), laamanni Herman Hermaninpoika
Fleming (1673), majuri Herman Hermaninpoika
Fleming (1718), hovijunkkari, vapaaherra
Falken-berg (1745), vapaaherra Karl Cederström (1750),
sotamarsalkka Aug. Ehrensvärd (1759),
Tukholman pormestari Gustaf Kierman (1761), Savon
ja Karjalan maaherra Otto Ernst Boije (1761),
sotapäällikkö K. J. Adlercreutz (1805),
Hallan-din maaherra G. W. Conradi (1812), Karl Clrik
von Christierson, jonka viimeksimainitun suku

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0543.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free