- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1021-1022

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirkollisasiaintoimituskunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

10-21

Kirkollisasiaintoimituskunta Kirkonkokous

1022

jus tn sacra), kirkon vallantäyteys oman
elämänsä johtamiseksi. Roomalais-katoliscn opin
mukaan kirkolla on valta opettaa ja hoitaa
sakramentteja (potestas ordinis) sek» hallintovalta
(polextas jurisdictionis). Edellinen kuuluu
piispoille ja, heidän luovuttamanaan, papeille, toinen
paaville ja piispoille. Vatikaanin
kirkolliskokouksessa 1870 tunnustettiin koko kirkollisen vallan
täyteys paaville; piispat harjoittavat valtaa
hänen määräyksestään omana valtanaan.
Protestanttisen opin mukaan kirkolla on valta saarnata
sanaa ja jakaa sakramentteja (avainvaltu),
mutta ei mitään pakkovaltaa, joka koskisi
ihmisen persoonallista vapautta, kunniaa ja
omaisuutta: tämä valta kuuluu seurakunnalle
sellaisenaan. Järjestyksen vuoksi seurakunta
kuitenkin luovuttaa sanan julkisen saarnaamisen ja
sakramenttien hoitamisen saarnaviralle.
Kirkollinen järjestys määrää, keiden on kirkollista
valtaa kussakin kirkkokunnassa hoidettava.

A. ./. P-ä.

Kirkollisasiaintoimituskunta ks. S e n a 111 i.

Kirkolliset juhlat. Voimassa olevan lain
mukaan ovat Suomessa kirkollisina juhlina
vietettävät: joulu, pääsiäinen ja helluntai (kukin kaksi
päivää), uuden vuoden päivä, loppiaispäivä,
Maarian ilmestyspäivä, pitkäperjantai, helatorstai ja
Johannes Kastajan päivä. Kynttilänpäivää,
Mik-kelinpäivää ja Pyhäin miesten päivää vietetään,
jos sattuvat arkipäiviksi, sunnuntaina. Neljänä
sunnuntaina vuodessa vietetään myöskin
katumus-ja rukouspäiviä. — Katolisessa kirkossa
vietetään paitsi edellämainittuja juhlia: Kristuksen
ruumiin juhlaa, Pyhän Neitsyen saastattoman
sikiämisen juhlaa, Maarian taivaaseen-astumisen
juhlaa, 1’ijlariii ja Paavalin juhlaa ja kaikkien
sielujen juhlaa, vrt. Kirkkovuosi. E. K-a.

Kirkolliset kymmenykset ks. K y m m e n y
k-set.

Kirkolliset rangaistukset ks. I n t e r d i k t i,
Panna ja Kirkkokuri.

Kirkolliskokous. 1. Yleinen k. ks.
Konsiili.

2. Suomen yleinen k. kokoontuu
kirkkolain mukaan joka viides vuosi. Ylimääräisen k:n
voi hallitus kutsua kokoon tuomiokapitulin
esityksestä. Kirkon edustajia k:ssa ovat: 1.
hiippakuntain piispat, 2. niin monta pappia, että heidän
lukumääränsä nousee kahteen kolmannekseen
maan rovastikuntien lukumäärästä, mitkä papit
hiippakunnittain valitaan, 3. yksi maallikko
kustakin maan rovastikunnasta, 4. yksi jäsen maan
senaatista, yksi maan kustakin hovioikeudesta,
yksi professori yliopiston lainopillisesta ja yksi
jumaluusopillisesta tiedekunnasta. K:n
puheenjohtajana on arkkipiispa taikka se toisista piispoista,
jonka keisari, jos arkkipiispalla on este. siksi
määrää. — Yleisen k:n asiana on ehdottaa uutta
kirkkolakia ja voimassa olevan muuttamista ja
selittämistä, jonka jälkeen k:n ehdotukset
alistetaan keisarin ja eduskunnan tutkittaviksi
ja hyväksyttäviksi, joten k :11a on aloiteoikeus
kirkolliseen lainsäädäntöön nähden. K. myöskin
ottaa käytettäväksi uuden virsi- ja
evankeliumikirjan, kirkkokäsikirjan, katkismuksen ja
raamatunkäännöksen, antaa lausuntoja niistä
kysymyksistä, jotka hallitus sille lähettää ja
jotka koskevat evankelisluterilaisen kirkon
suhdetta valtioon tahi muihin Suomessa oleviin us-

kontokuntiin, kuin myös n. s. sekalais-asioista,
jommoisia ovat: avioliiton, valan ja
vaivaishoidon asiat sekä kysymykset
uskonnonopetuksesta ja koulukasvatuksesta. Näistä asioista k.
voi myöskin hallitukselle tehdä esityksiä ja
lausua toivomuksia. K. valitsee myöskin ne miehet,
jotka valmistavat muutosehdotuksia kirkkolakiin,
virsi- ja evankeliumikirjaan, kirkkokäsikirjaan,
katkismukseen ja raamatunkäännökseen. Näistä
on seurakunnan ja papiston annettava
lausuntonsa, ennenkuin ne annetaan k:n käsiteltäviksi.
— Äänestettäessä kirkkolainmuutoksista tai
kirkollisista kirjoista, jos äänestyksen kautta on
päätettävä pysytetäänkö voimassaoleva asia
entisellään vai muutetaanko, vaaditaan, että
vähintäänkin kolme neljättäosaa annetuista äänistä
kannattaa muutosta, ennenkuin se on katsottava
päätetyksi. Kaikissa muissa äänestyksissä asia
ratkaistaan yksinkertaisella äänten
enemmistöllä. — K. kestää yhden kuukauden. Yleisiä k:ia
on maassamme ollut 6: 1876, 1886, 1893, 1S98,
1903. 1908. Näiden k:ien toimesta on miltei
kaikki kirkolliset kirjat uudistettu, ja tehty
useita tärkeitä muutoksia kirkkolakiin, joista
erikoisesti mainittakoon ehtoollispakon
poistaminen (1908). Sam. v:n k. antoi myöskin
myöntävän lausunnon hallituksen ehdotuksiin yleisestä
uskonnonvapaudesta ja siviiliavioliitosta.

E. K-a.

Kirkollispäällikkö, nimitys, jota
jokapäiväisessä puheessa käytetään senaatin kirkollisasiain
toimituskunnan päälliköstä.

Kirkollisviraston leski- ja orpokassa ks.
Eläkekassat.

Kirkonarkisto ks. Seurakunnan a
r-k i s t o.

Kirkonisännöitsijä 1. kirkkoväärti.
(ruots. kyrknvärd) pitää kussakin seurakunnassa
lähintä huolta kirkon omaisuudesta ja tekee
vuosittain toimestaan tilin kirkonkokoukselle tai
kirkkovaltuustolle, missä sellainen on.
Seurakunta valitsee kirkonkokouksessa k:n niistä
kolmesta luottamusta nauttivasta seurakunnan
jäsenestä. jotka kirkkoneuvosto on ehdottanut.

’E. K-a.

Kirkonkirjat, papiston pidettävät luettelot
seurakuntain jäsenistä ja kirkollisista
virantoimituksista. Jo vanhassa kirkossa tavataan
kasteja kuolinluetteloita. Yhtenäisempi k:n
järjestelmä on peräisin 1139 pidetyn
lateraanikoKouk-sen ajoilta. Sittemmin Tridentin kokous antoi
asiasta seikkaperäisiä määräyksiä. Niissä maissa,
joissa on otettu käytäntöön siviilirekisteri (ks.
t.), ovat k. menettäneet oikeudellisen
merkityksen valtiolliselle ja yhteiskunnalliselle elämälle.
Suomen kirkkolain mukaan v:lta 1869 täytyy
jokaisessa seurakuunassa olla seuraavat k.:
päiä-kirja, johon merkitään kaikki seurakunnan
asukkaat sekä erinäisiä heitä koskevia henkilötietoja,
kastettujen kirja, rippilasten luettelo,
aviokimlu-tusten luettelo, vihittyjen kirja, kuolleiden kirja,
kirkkokurin alaisina olleiden luettelo,
maalli-I sessa oikeudessa tuomittujen luettelo,
muuttaneiden luettelo, kalustokirja sekä kirkonkokouksen
ja kirkkoneuvoston pöytäkirjakirja. A-J.P-ä.

Kirkonkirous ks. Interdikt i.
Kirkkokuri ja Panna.

Kirkonkokous (ruots. kyrkostämma) on
seura-l kunnan jäsenten laillisesti kuulutettu kokous,

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0545.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free