- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1023-1024

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirkollisasiaintoimituskunta ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1023

Kirkonmenot Kirput

1024

jossa neuvotellaan ja päätetään seurakunnan
yhteisten asiain hoidosta. K:ssa käsiteltävät asiat
luetellaan kirkkolain 307 §:ssä. Puheenjohtajana
on seurakunnan kirkkoherra tai se pappi, jonka
hän siihen määrää. Äänivaltainen on jokainen
seurakunnan jäsen, jolla on äänivalta
papinvaalissa (kirkkolain § 209), ja äänet lasketaan saman
perustuksen mukaan kuin papinvaalissa. Poissa
oleva äänivaltainen saapi valtakirjalla toiselle
seurakunnan jäsenelle antaa oikeutensa
kirkonkokouksessa puhua ja äänestää, kumminkaan ei
kukaan saa puhua tai äänestää useamman kuin
yhden poissa olevan äänivaltaisen puolesta (§313).
Kutsumuksen k:een antaa puheenjohtaja
kuulutuksessa. jossa on tarkoin ilmoitettava
kokouksen paikka, aika ja keskusteltavat asiat.
Kuulutus on luettava saarnatuolista viimeistään
viikkoa ennen kokousta. K:ssa käsiteltävät asiat
valmistaa kirkkoneuvosto, kun asiat koskevat
kristinopin opetusta tai kristillistä elämää
seurakunnassa: muita asioita valmistamaan k. voi
asettaa erityisen valiokunnan (§ 318). K:n
päätöksestä antaa valitusosoituksen puheenjohtaja,
joka myös pitää pöytäkirjaa. Pöytäkirjan tulee
sisältää keskusteluaine sekä päätös
perusteluineen. Siihen on myös otettava, mitä joku
äänivaltainen erityisesti tahtoo saada asiasta siihen
merkityksi. Pöytäkirjan allekirjoittavat
puheenjohtaja ja vähintään kaksi kokouksessa
läiiiii-ollutta jäsentä tahi erityiset asiamiehet, jos
sellaisia on valittu (§ 323). Jos on kysymys
kiinteän omaisuuden luovuttamisesta tai
pitempiaikaisen lainan ottamisesta, on päätös
alistettava hallituksen tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi.
— Suuremmissa kaupunki- sekä yhdistetyissä
kaupunki- ja maaseurakunnissa on k:n
toimivalta useimmissa tapauksissa (§ 466) jätetty
kirkkovaltuustolle (ks. t).

E. K-a.

Kirkonmenot, seurakunnan julkiseen
jumalanpalvelukseen kuuluvat juhlamenot, vrt. J u m
a-la n palvelu s.

Kirkonmies, kirkon palveluksessa oleva
henkilö.

Kirkon panna ks. Panna.

Kirkontarkastus, kirkon hallituksen
edustajain toimeenpanema paikallinen tutkimus
seurakuntain tilasta ja papiston virantoimituksesta.
Katolisessa kirkossa oli tarkastusten pitäminen
vanhastaan piispain velvollisuus. Tarpeen
vaatiessa saattoi myöskin paavi lähettiläänsä tai
muun määräämänsä kautta toimittaa k:ia. Kun
piispat alkoivat vhii enemmän laiminlyödä
tar-kastusvelvollisuuttaan, jättäen sen
arkkidiako-nien tai muiden alaistensa tehtäväksi, täytyi
Tridentin kirkolliskokouksen muistuttaa heitä
velvollisuudestaan. Nykyään toimittavat
maa-dekaanit tai aluevikaarit tarkastukset ja piispat
lähettävät vuosittain selonteon paaville.
Evankelisessa kirkossa alettiin k :t Lutherin neuvosta
1527-29 Saksissa toimitetuilla tarkastuksilla, joita
varten Melanchton kirjoitti erityiset ohjeet
(..Visita-tionsbiichlein"). Nykyään Saksan evankelisessa
kirkossa toimittavat tarkastuksia
kenraalisuper-intendentit, superintendentit tai muut
kirkollisen hallituksen määräämät virkailijat. Ruotsissa
tuli k:ien pito-oikeus uskonpuhdistuksen jälkeen
kuulumaan piispoille, vaikka kuninkaat
saattoivat erinäisinä ajankohtina määrätä muitakin

niitä toimittamaan. Suomen evankelis
luterilaisen kirkon kirkkolain mukaan v:lta 1869 on
piispain toimitettava k:ia vähintään joka viides
vuosi hiippakuntansa kaikissa seurakunnissa,
lääninrovastin niin usein kuin piispa ja
tuomiokapituli määräävät. K:ssa, johon kirkkoherran
ou annettava kertomus seurakunnan tilasta,
tutkitaan kirkon omaisuuden hoitoa, papiston ja
kirkonpalvelijain elämää ja virantoimitusta,
seurakunnan lukutaitoa ja uskonnollis siveellistä
tilaa sekä muita kirkolliseen elämään kuuluvia
asioita. A. J. P-ä.

Kirkontilukset ks. Papiston
virkatalot.

Kirkonvanhin (kreik. presbyteros) ks.
Seurakunnan vanhin.

Kirkwood /käkvudj, Daniel (1814-95),
poli-jois-amer. tähtitieteilijä, saavutti mainetta
pikku-planeettien ratojen tutkijana. K. huomasi
näiden planeettien muodostavan
aurinkoetäisyyksit-täin ryhmiä, joita suhteelliset planeetittomat
aukot erottavat. Jo 1866 hän koetti osoittaa tämän
johtuvan Juppiterin häiritsevästä vaikutuksesta;
tätä teoriaansa hän kehitteli teoksessa ..The
as-teroids" ( 1888). Hänen muista julkaisuistaan
mainittakoon ...Meteoric astronomy: a treatise
on sliooting stars, fire balls and aeroliths"
1867). ,.Comets and meteors, phenomena and
theory" (1873). Bloomingtoniin 1900 perustettu
observatori sai K:n kunniaksi nimen
„Kirk-wood-observatori".

Kirman ks. Kerman.

Kirnu, astia, jossa kerma, saatettuna kovaan
liikkeeseen, muodostetaan voiksi. Kirnuja on
kaksi lajia: miintäkirnu
(ks. kuvaa), jossa
liikkeelle-panijana on porkkamainen ase
mäntä (kuva a), ja
kampi-kirnu, jossa sinä on ratas,
vrt. Maito, Voi.

U. T. S.

Kirnumaito, vetinen osa
kermaa, joka jää jiilelle,
rasvarik-kaimman osan muututtua
kirnutessa voiksi. Kokoomukseltaan
k. on hyvin vaihtelevaa. Yleensä
se sisältää: vettä 90,8%;
rasvaa 0,4; munanvalkuaisaineita
3,4; sokeria (ja maitohappoa) 4.8 sekä suoloja
0.s%. Lievästi hapan k. on verrattain arvokas,
helposti sulava ravintoaine, jota käytetään
myöskin terveysjuomana. Suuremmassa määrässä
hapanta tai muulla happamella maidolla (piimällä)
sekoitettua k:oa sanotaan kirnupiimäksi;
toisin paikoin sanotaan k.-piimäksi tavallistakin
kirnumaitoa. ks. Voi, Maito. U. li.

Kirnupiimä ks. Kirnumaito.

Kiromantia (kreik. kheir = käsi, ja manle’ia
= ennustaminen), kädestäennustaminen (ks. t.).

Kirppavesi ks. Katkerovesi.

Kirput (Aphaniptera 1. Siphonaptera)
muodostavat oman lahkon hyönteisten luokassa.
Ennen ne tavallisesti yhdistettiin kaksisiipisiin
IDiptera). Ruumis sivuilta litistynyt, kova.
Siipiä ei ole. Jalat hyvin voimakkaita
hvppyjal-koja. joten k. ovat parhaimmat hyppääjät
hyönteisten joukossa. Keskiruumiin kaikki nivelet
liikkuvaisia. Silmät yksinkertaisia (pikkusilmiä).
Ylähuuli ja vläleuat muodostavat imutorven, jota

Kirnu.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0546.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free