- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1027-1028

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kirroosi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1027

Kirstula— Kirvat

1028

säilyttävät
eritoten naiset
kalliimpia pukukap-paleitaan ja
koristeitaan —
vieläpä taikakalujakin. Usein on
kirstun toisessa
päässä seinien
yhteyteen tehty
pieni kannellinen laatikko pikku tavaroita varten.
Merimiesten kirstu poikkeaa tavallisesta
maalaisten kirstusta siinä, että se kapenee hiukan
joka puolelta ylöspäin. Kuvassa 2 uusmaal.
nahkapeitteinen ja nalikakantimilla varustettu
matka-k. (koffert. kavon). U. T. S.

Kirstula, kartano n. 4 km Hämeenlinnan
luoteispuolella. Standertskjöld-suvun hallussa.

Kiruna ks. K i i r u n a.

Kirurgi. 1. haavalääkäri, ks. Kirurgia. —
2. Kirurginen sairashuone (ks. t.).

Kirurgia (kreik. kheirurgi’u = käsityö,
haa-vurintaito, < kheir = käsi, ja ergon = työ) on
sananmukaisesti se osa liiäketaitoa, joka
tarkoittaa tautien käsivaraista käsittelyä. Ennen
vanhaan k:n päätehtävänä oli ulkonaisten
vammojen, haavojen, luunmurtumien y. m. hoitaminen.
K:n päämaaliksi on tämän ohella aikojen
kuluessa yhä enemmän tullut tautien
operatsioni-käsittely. Vanhan ajan lääketaito, n. s.
„Hip-pokrateen koulukunta", ei oikeastaan tehnyt
mitään eroa lääketieteen ja k:n välillä.
Keskiajalla ja kauas uuteen aikaan k. oli välskärien
ja parturien käsissä, jotka harjoittivat
ammattiaan matkustellen paikasta toiseen, markkinoilla
ja toreilla. Vähitellen k., kun sen harjoittajat
ovat tieteellisesti kohonneet toisten lääkärien
tasolle, on kehittynyt erittäin korkealle.
Käytäntöön otettujen erinomaisten apukeinojen, kuten
uudenaikaisten haavankäsittelymenetelmäin ja
ruumiillisen tuskan poistamistaidon avulla se on
ulottanut toimintansa melkein kaikkiin ruumiin
elimiin. Niinpä nykyään jo aivojen tauteja
voidaan opereeraamalla käsitellä, samoin kuin
kirurgi pääsee kajoamaan sekä sydämeen että
keuhkoihin. Kiitollinen ja laaja toiminta-ala k:lle
on vatsaontelo, jossa mahalaukun, suolien,
maksan, pernan, munuaisten y. m. elimien tauteja
usein parannetaan kirurgisen operatsionin avulla.
K. on myös edelleen kehittänyt ja parantanut
ulkonaisten vammojen, nivel- ja luuvikojen
käsittelymenetelmiä pyrkien tällaisten vammojen
kohtaamista ja vaivaamista tekemään terveitä
ja työkykyisiä ihmisiä, vrt. Antiseptiikka,
Asepsis, Nukutus, Röntge n-s ä t e e t,
Lääketiede. Jlj. v. B.

Kirurginen sairashuone 1. kirurgi
Helsingissä, rakennettu 1886-88 (Kasarmink. 11-13),
kun n. s. vanha klinikka, johon yliopiston
kirurginen klinikka aikaisemmin oli ollut
sijoitettuna, oli käynyt liian ahtaaksi eikä huoneisto
vastannut ajan vaatimuksia. Kansainvälisessä
piirustuskilpailussa sai ensimäisen palkinnon
arkkitehti Reinier, jonka vähän muutettujen
piirustusten mukaan sairashuone sitten rakennettiin.
Se on rakennettu paviljonkityyliin,
päärakennuksessa on operatsioniosasto, poliklinikka,
labora-tori, kansliahuoneet, henkilökunnan asunnot
.y. m.; paviljonkeja on neljä, kaksi isompaa,

kaksi pienempää. ne ovat käytävillä
päärakennuksen yhteydessä. Ullakkokerrokseen on
äskettäin järjestetty operatsiouisali aseptisia
tapauksia varten. Sairashuoneessa on tilaa 154
potilaalle. Vieressä on erikoinen rakennus
tarttuvia tauteja varten sekä talous- ja
desinfisioimis-rakennukset. Hj. v. B.

Kirurgiset kongressit ks.
Lääketieteelliset kongressit.

Kirvat (Phytophthires), hyönteisryhmä
nivel-kärsäisten (Rliynchota) lahkossa; käsittää
lehtikirvojen (Aphidæ),
lektikirpuu-j e n (Psyllidce) ja kilpikirvojen (Cocridæ)
heimot. Lehtikirvat (lehtitäit) .ivat parin
tahi muutaman mm:n pituisia hyönteisiä, joiden
ruumis usein on leveä ja pyöreä, mutta
heikkorakenteinen. Koivet verrattain pitkiit ja hoikat,
tuntosarvet rihmamaisia. Useiden lajien
takaruumiin yläpuolella olevasta kahdesta putkesta,
n. s. mehuputkista, erittyy imelä neste, jota
muurahaiset ahnaasti nuolevat. Kirvat voivat olla
joko siivettömiä tahi siivellisiä. Siipiä neljä,
erittäin ohuita, läpikuultavia. Lisiiäntymiskvky
suunnaton. Voivat lisääntyä joko tavalliseen
tapaan hedelmöitetyistä munista tahi myös
suvuttomasti (parlhenogenesis, neitseellinen synnytys);
naaraat ovat joko munivia (ovipara) tahi
synnyttävät eläviä poikasia (vivipara). Sama laji
esiintyy useampana enemmän tahi vähemmän
toisestaan eroavana sukupolvena, jotka keskenään
muodostavat omituisen kehityskierron. Usealla
lajilla tämä on seuraavanlainen: hedelmöitetyistä
munista, jotka ovat talvehtineet, kehittyy
siivettömiä naaraita n. s. kantaemiä. Näistä
polveutuu enemmän tai vähemmän lukuisia, toisinaan
seuraavia sukupolvia siivellisiä tai siivettömiä
naaraita, jotka kaikki lisääntyvät suvuttomasti
(koiraksia ei ole lainkaan jälkeläisissä) ja
synnyttävät tav. eläviä poikasia. Viimeinen näistä
suvuttomasti syntyneistä sukupolvista synnyttää
syyspuoleen polven, jossa on sekä koiraksia että
naaraita. Viimemainitut laskevat yllämainitut
hedelmöitetyt, talvehtivat munat, joista
seuraavana keväänä uusia kantaemiä kehittyy. Monen
lajin kehityskierto on vieläkin monimutkaisempi.
Usean kirvalajin eräät sukupolvet elävät osan
kesästä yhdellä isäntäkasvilla, toiset polvet
teisen ajan aivan eri isäntäkasvilla. Muutto
isäntäkasvista toiseen tapahtuu aina siivekkäiden
polvien avulla, jotka siten levittävät lajia. Monet
lajit tekevät vahinkoa imemällä mehua
kasvi-osista, jotka samalla usein epämuodostuvat ja
paisuvat omituisiksi äkämiimuodostumiksi, joiden
sisässä hyönteinen elää hyvässä turvassa. Meidän
maamme vahingollisista lajeista mainittakoon
Apliis pomi omenapuissa, A. (Alyzus) cerasi
kirsikkapuissa, A. (Ilynlopterus) pruni luumupuissa,
A. (Myzus) ribis viinimarjapensaissa, A.
{Miero-siplion) ccrcale viljatähkissä, A. padi (= A. avenve)
osaksi tuomissa osaksi kaurassa. — H a v u k i
r-vat (Chermes) ovat lehtikirvojen näköisiä, mutta
niillä on usein vielä monimutkaisempi kehitys
kuin näillä. Elävät havupuissa, saman
Chermcs-lajin eri polvet usein eri lajeilla, toiset imien
havujen alapinnalla, toiset aiheuttaen käpymäisiä
äkiimämuodostuksia nuoriin versoihin. Eräs meillä
jokseenkin yleinen laji Chermes nbietis
synnyttää äkiimiii kuuseen. Äkämiä kantavat versot
kuolevat usein.

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0548.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free