- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1033-1034

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kisfaludy-seura ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1033

kirjalliset kyvyt kokoontuivat sen ympärille ja
ettii uuden kansallis-romanttisen suunnan
parhaimmat tuotteet siinä ilmestyivät. „Auroraa"
K. toimitti kuolemaansa saakka. Näytelmissään
ja novelleissaan hän kansallisin aihein tuo
nykyajan elämän kirjallisuuteen ja hävittää näin
sen kuilun, mikä unk. kirjallisuudessa oli
syntynyt elämää ja kirjallisuutta toisistaan
erottamaan. Täten K:sta tuli uuden kirjallisen
kehityskauden perustaja. K:n kirjallinen ystäväpiiri
perusti hänen kuoltuaan K.-s e u r a n (ks. t.l.
K:n koottujen teosten julkaisuista on Bän6ezi’n
toimittama (1893, 6 osaa) paras. Y. IV.

Kisfaludy-seura [kisfaludi-/ (unk.
Kisfaiudy-tärsasdg), 1836 runoilija K. Kisfaludyn (ks. 1.)
muistoksi perustettu kaunokirjallinen seura
Budapestissä. Seura antaa vuosittain palkintoja
ansiokkaista kaunokirjallisista tuotteista,
toimittaa julkisuuteen vanhempia huomattavia unk.
kirjallisuustuotteita. maailmankirjallisuuden
mestariteoksia sekä julkaisee Kisfaludy-tärsasåg
év-könyvei nimistä kirjallista vuosikirjaa.
Vakinaisten jäsenten luku on määrätty 50:ksi.

(Y. vv.;

Kisil-Irmak, vanhan ajan H a 1 y s,
Vähän-Aasian pisin (n. 1,000 km), mutta liikkeelle
kokonaan arvoton joki, alkaa 1,800 m yi. merenp.
lähellä Kara Hissaria ja laskee, tehtyään suuren
kaaren lounaaseen. 80 km Sinopen itäpuolella
Mustaan-mereen. — Oli vanhalla ajalla itämaisen
ja länsimaisen sivistvspiirin välisenä rajana.

E. E. K.

Kisinev [-njo’f] (rom. Kissinou), Venäjällä
Bessarabian kuvernementin pääkaupunki, Bykin,
Dnestrin sivujoen varrella, 116,300 as. (1908),
joista n. ’/s romaanialaisia ja ’/» juutalaisia.
Osaksi uudenaikaisesti rakennettu, suorakatuinen.
Kreikk.-katolisia kirkkoja n. 20, yli 30
juutalaisten rukoushuonetta, myös muilla uskontokunnilla
on temppelinsä. K:ssa on hallinnollisia
keskusvirastoja, kauppaoikeus, maataloudellinen
toimisto, museo, kirjasto, ilmatieteellinen
keskuslaitos; useita kymnaaseja, hengellinen seminaari;
monta sairaalaa. — Pääelinkeino viinin,
lie-delmäpuitten, tupakan, vihanneksien viljelys,
viimeaikoina on yritetty myös silkin viljelystä;
mehiläishoitoa harjoitetaan. Teollisuuslaitoksista
huomattavimmat: makaroni-, kynttilä-,
tupakka-ja viinatehtaat sekä myllyt. Kauppa vilkas, isot,
yhä suurenevat vuosimarkkinat. K. on
kuvernementin tapulipaikka. josta tuotteet (vilja, viini,
tupakka, rasva, vuodat, hedelmät y. m.)
lähetetään Odessaan ja Itävaltaan, minne johtaa
rautatie K:n kautta. — V. 1812 kaupunki joutui
venäläisten haltuun. V. 1904 pantiin täällä toimeen
kauheat juutalaisvainot. E. E. K.

Kisko. 1. Kunta, Turun ja Porin 1.,
Halikon kihlak., Kiskon-Suomusjärven-Kiikalan
ni-mismiesp.; kirkolle Kosken asemalta 18 km.
Pinta-ala 231,s km*, josta viljeltyä maata 4.622
ha (1901). Manttaalimäärä 48’/«, talonsavuja 73.
torpansavuja 221 ja muita savuja 409 (1907).
3,019 as. (1909), joista 5,i % ruotsinkielisiä
(1900); 643 ruokakuntaa, joista maanviljelystä
pääelinkeinonaan harjoitti 425 (1901). 440
hevosta ja 1.795 nautaa (1908). — Kansakouluja:
3 omaa ja yksi Kiikalan kunnan kanssa yhteinen
(1911). Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Orijärven kuparikaivokset, 10 sahaa, 1 meijeri ja 6

1034

myllyä. — Erikoista huomauttamista ansaitsevat
kultalöydöt (joita ensiksi tehtiin 1910) Orijärven
kaivoksissa ja muuallakin K:n kunnan alueella
esiintyvässä „jamesoniitti"-mineraalissa. —
His-toriallismuistoisia kartanoita: Haapaniemi ja
Mommola. — 2. Seurakunta, konsistorilliuen.
Turun arkkihiippak., Perniön rovastik.;
mainitaan Pohjanpitäjiin kappelina jo 1347, erotettiin
siitä omaksi emäseurakunnaksi 1500-luvun
keskipalkoilta; seurakuutaan on Suomusjärvi kuulunut
kappelina. Kirkko, puinen, rak. 1810. [A. Björk,
..Kiinteitä muinaisjäännöksiä Halikon
kihlakunnassa" sivv. 62-66 (Suom. muinaism.-yhd. aikak.
VI).] L. U nen.

Kisko, ratakisko, rautatiekisko, teräksestä
valssattu erikoismuotoinen kanki, joista kootaan
rautateiden raide. vrt. Rautatie,
Päällys-rakennus. ./. C-én.

Kiskokoe, koe, jolla tutkitaan rautatiekiskojen
kestävyyttä m. m. pudottamalla määrätty paino
kahden tuen päällä lepäävälle kiskolle
määrätyltä korkeudelta, vrt. Päällysrakennus.

J. C-6n.

Kiskonjatko, rautatiekiskojen liitoskohta
raiteessa. vrt. Rautatie,
Päällysrakennus. J. C-én.

Kiskonjoki alkaa kahdella haaralla, joista
toinen tulee Kiikalasta, toinen Sammatista.
Ensimäinen haara on jokimainen ja juoksee
viljellyssä laaksossa, toinen on reittimäinen ja saa
alkunsa tavattoman luonnonilianasta Enäjärvcstä
sekä muista pienemmistä järvistä.
Viimemainittua sanotaan myös Kerkelänjoeksi. Molemmat
haarat yhtyvät pohjoisessa Kiskossa, ja yhtynyt
joki laskee pitkän ja kapean Kiskojärven
pohjoispäähän. Tämän järven lounaispäästä K. taas
laskee suurten viljelysmaitten läpi (m. m. Kosken
aseman ohitse) muodostaen m. m. Näsinvirran.
Lähellä laskemistaan Finnbyn-lahteen, se
vastaanottaa Perniön joen pohjoisesta. K:n pituus on
noin ’6 penink. Sen koskissa on myllyjä ja
pieniä sahalaitoksia. Sen kulkukelpoisuus on
verrattain huono. J. E. R,

Kiskonkorotus. Rautatien raide on
kaarros-kohdissa kallellaan sisällepäin, jotta vaunut
keskipakoisvoiman vaikutuksesta eivät kaatuisi
kaarroksessa kulkiessaan suurella nopeudella.
Uiko- ja sisäpuolisen kiskon korkeusero on
kiskonkorotus. Se on oleva sitä suurempi, kuta
jyrkempi kaarre (kuta pienempi kaarteen säde)
ja kuta suurempi junien suurin kulkunopeus on.
vrt. R a u t a t i e. R a i d e. ./. C-én.

Kiskonlakaisija, veturin edessä oleva
rautainen auramainen laite, joka lakaisee syrjään
kiskoilla olevat esineet. J. C-én.

Kiskonvarsi on kapea, keskimäinen osa
rautatiekiskon poikkileikkauspinnassa, vrt.
Päällys-rakennus. J. C-én.

Kiskotus, rautatiekiskojen paikoilleen-pano,
yhteenliittäminen ja kiinnitys raiteeksi, vrt.
Rautatie, Päällysrakennus. ./. C-én.

Kiskotusvasara, iso vasara 1. moukari, jolla
kiskonaulat rautatietä kiskottaessa lyödään
ratapölkkyihin. vrt. Rautatie,
Päällysrakennus. •/. C-én.

Kiskotyyppi rautatiekiskojen muotolaji,
erotellaan ja määritellään tavallisesti kiskon
poikkileikkauspinnan muodon taikka kiskon painon
mukaan, vrt. Päällysrakennus. J. C-én.

Kisfaludy-seura—Kiskotyyppi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0551.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free