Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kisfaludy-seura ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1035
Kislar aga—Kissahai
1036
Kislar aga (turk.), Turkin sulttaanin
eunukkien esimies, joka itsekin on eunukki. K. T-t.
Kisme (arab. „osinko"), turkin kielessä k i
s-m e t. ihmiselle edeltäkäsin määrätty kohtalo,
johon jokaisen muslimin tulee alistua. K. T-1.
Kiss, Jözsef [kis jözef] (s. 1843),
juutalaissyntyinen unk. runoilija, siirtyi, toimittuaan
muutamia vuosia Temesvärin juutal. seurakunnan
uotariuksena, 18S2 Budapestiin. K:n ensimäinen
runokokoelma „Zsidö dalok" (1868) ei herättänyt
erikoista huomiota. Mutta „Sinion Judit"
nimisellä balladillaan (1875) hän yhdellä iskulla tuli
kuuluksi kautta maan. Balladi- ja
romanssi-runoilijana K. onkin luettava Unkarin
parhaimpiin. Runokokoelmia: ,.Runoja" (1876) ja .Uusia
runoja" (1891). V:sta 1S90 „A hét" („Viikko")
nimisen kaunokirjallisen viikkolehden toimittaja.
K:n runojen saksannoksia ovat julkaisseet
Stein-bach (1S86) ja Neugebauer (1887). (Y. W.)
Kissa (Felis), petoeläimiin kuuluva suku.
Varvasastujia, joilla on sisäänvedettävät,
terävät kynnet, pienet nystermähampaat yläleuassa,
mutta muut poskihampaat voimalliset,
sahateräi-set. Tunnetuin kissalaji on yli koko maapallon
levinnut kesy k o t i k i s s a (F. domestica). Siitä
ovat seur. muunnokset huomattavimmat:
sinervän- tai vaaleanharmaa k y p r o s-k., s e e p r a-k.
tummanharmaine tai mustanruskeine,
juovikkaille turkkineen ja hyvin suuri, pitkästä,
puhtaan valkoisesta, keltaisesta tai harmaasta
silkin-hienosta karvastaan kuulu angorakissa,
jonka nahkaa käytetään turkiksina. K. liikkuu
ketterästi ja kuulumattomasti; kiipee helposti
puihin terävien kynsiensä avulla; pudotessaan
se tulee aina jaloilleen maahan; ui myös
hyvin, mutta ei mene vapaaehtoisesti veteen. On
petoeläin; tappaa ja syö hiiriä, rottia, sisiliskoja,
sammakoita, lintuja ja hävittää näiden pesiä,
mutta ei liioin halveksi ihmisen tarjoamaa
kotiruokaa. Villiintyneet koti-k:t ovat pikkulintujen
kauhistus. — K:n paritteluaika sattuu kahdesti
vuodessa, maaliskuussa ja kesäkuussa.
55-päi-väisen raskausajan kuluttua naaras synnyttää
5-6, joskus 12:kin sokeata poikasta, jotka vasta
yhdeksäntenä päivänä saavat näkönsä. Tämän
jälkeen kykenevät poikaset leikkimään, ja emä
opettaa niitä itse pyytämään saalistaan. Tätä
k. vaanii tarkkaan ja väsymättä, hyökkää
yhdellä hyppäyksellä sen niskaan, puree kuoliaaksi
tai useimmin rääkkää sitä pitemmän aikaa. —
Kotikissa polveutuu luultavasti Nuubian
kissasta (F. maniculata), joka on n. 50 cm pitkä,
häntä 25 cm. päältä kellertävä, vatsapuoli val-
Xunbian kissa.
Villikissa.
keahko, mustaviiruinen; elää Pohjois-Afrikassa.
Kotikissassa lienee kuitenkin myös metsä- 1.
villikissan (F. catus) verta. Tämä on
edellistä suurempi, leveäpäinen, pitkäkarvainen,
kellan- tai mustanharmaa, selässä mustat juovat,
leuan alla kellanvalkea pilkku, häntä tasapaksu,
mustahko. Elää Keski-Euroopan metsissä. — Jo
vanhat egyptiläiset kunnioittivat kissaa pyhänä
eläimenä, mutta kreikkalaisille ja roomalaisille
se oli kotieläimenä tuntematon. Vasta 4:nnellä
vuosis. j. Kr. se alkoi ilmestyä kotieläimenä
Italiaan. — Iv:n sukuun kuuluvat myös leijona
1. jalopeura, tiikeri, pantteri, jaguaari,
puuma. P. Ii.
Kissaeläimet (Felidæ), petoeläimiin kuuluva
heimo. Koko ruumiin rakenne kaunis ja
sopusuhtainen. Pää lyhyt ja useimmiten pyöreähkö,
vartalo pitkähkö, raajat lyhyenlaiset.
Eturaajoissa on 5, takaraajoissa 4 varvasta. Leuat
lyhyet, mutta vahvat. Kulmahampaat terävät ja
pitkät, raateluhampaat suuret ja voimakkaat;
nystermähampaat vähäpätöiset, alaleuan
nys-termähammas useimmin kokonaan hävinnyt,
yläleuan mitättömän pieni. Yleinen hammaskaava
1 1 2 1 . Varvasastujia, kvnnet hvvin terä-
0 12 13
vät, kaartuneet, sisäänvedettävät. Silmäterä,
joka suuremmilla lajeilla on pyöreä, on
pienemmillä soikea ja pystysuora sekä kapenee
päivänvalossa hienoksi juovaksi, mutta laajenee
pimeässä melkein pyöreäksi. — K. ovat julmia
petoeläimiä, jotka notkein liikkein, kuulumattomasti
hiipivät lähelle saalistaan ja sitten yhdellä
ainoalla hyppäyksellä sen tavoittavat. Useimmat
kiipeävät helposti puihin ja voivat tehdä
kymmenen tai viisitoista kertaa vartaloansa pitempiä
hyppäyksiä. K. liikkuvat hämärän tullen,
jolloin ne tarkan kuulonsa ja näkönsä opastamina
pyydystävät saalistaan. K. jaetaan kissan
(Fclis), ilveksen (Lynx) ja gepardin
(Cynailurus) sukuun. — K. ovat levinneet yli
koko vanhan maailman ja Ameriikkaan. P. B.
Kissahai (Scyllium catulus) on n. 90 cm pitkä,
kuumien ja lauhkeiden seutujen merissä elävä
rustokala. K:11a on 2 selkäevää ja peräevä;
rä-pytyskalvo silmästä puuttuu, samoin myös
sierain-aukkojen ja suun välinen uurre. Iho on vaalea,
suurien, tummien pilkkujen peittämä. K. on
hyvin ahne petokala ja ahdistaa etenkin silliparvia
kalastajien vahingoksi. Liha on syötäväksi
kelpaamatonta; maksasta valmistetaan öljyä. Kuva
ks. Haikala t. P. Ii.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
