- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1039-1040

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kissakoski ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1039

Kita Kitchener

1010

vat pontevammin valvoa etujansa mestareihin
nähden. Tunnettua onkin, että ne usein esittivät
vaatimuksia, jotka koskivat kohtelua, ruokaa,
työpalkkoja ja työaikaa, ja että ne tarkoituksensa
saavuttamiseksi panivat jo keskiajalla toimeen
lakkojakin. Jonkun työpaikan lakkotilaan
julistamista sanottiin sen ..häpäisemiseksi".
Erityisesti herättivät k:ien tyytymättömyyttä
mestarien pyrkimykset vaikeuttaa heidän mestareiksi
pääsyänsä. Kun k:ien käsityksen mukaan k:nä
olo oli oleva vain väliaste, koettivat mestarit
monella tavoin esim. ammattikuntain „sulkemisella",
s. o. rajoittamalla mestarien lukua, pysyttää k:t
koko elinaikansa palkkatyöläisen asemassa.
Ruotsin valtakunnassa hallitus, niinkuin sen
julkaisemista asetuksista näkyy, 17:nnen vuosis.
lopulta lähtien asettui tässä asiassa yhä selvemmin
kisällien puolelle, ja ammattikuntalaitoksen
loppuaikoina oli mestariksi pääseminen verraten helppo
asia (vrt. Ammattikunta ja Mestari).

Sen jälkeen kuin v:n 186S elinkeinolaki poisti
ammattikuntalaitoksen Suomesta, ei maassamme
enää ole olemassa k:ejä tämän sanan entisessä
merkityksessä. Voimassa olevan elinkeinolain 39
§:n mukaan saattaa kuitenkin tehdas- tai
käsityö-elinkeinon alalla toimiva oppilas saada
kisälli-kirjan (kisällitodistuksen), jos hän on
läpikäynyt sunnuntaikoulun tai muun elinkeinoja
varten perustetun oppilaitoksen tai muuten on
hankkinut itselleen tyydyttävän taidon tällaisten
koulujen oppiaineissa ja tekemällään
kisälli-niiyt teellä osoittaa ammatissaan
saavuttamansa taidon. [Ehrström, ..öfversikt af det
finska skråväsendets historia".] J. F.

Kita (fauces), se osa suuonteloa, joka välittää
ruuan johtamisen tästä ruokatorveen sekä samalla
ilman kulun nenäontelosta henkitorveen. Sen
etumaisena rajana on kitapurje kielekkeineen.

Kitakaari, se limakalvon peittämä,
kaaren-tapainen muodostuma, joka ollen osana
suuontelon lakea rajoittaa sanotun ontelon k:n takana
olevaa nielua vastaan.

Kitakieleke (uvula), kitalaen keskikohdalta
alaspäin riippuva pieni kielentapaineu
muodostuma.

Kitalaki (palatum), se suuontelon lakena
esiintyvä osa, joka täyttää hammasrivien välin ja on
muodostunut luusta (p. durum), jota peittää
limakalvo. Sen jatkona taaksepäin on kitapurje
(ks. t.).

Kitaluu ks. Pääkallo.

Kitapurje (velum palati), se kitalaen taakse ja
alaspäin ulottuva purjeentapainen jatko, joka
erottaa nenäontelon suuontelosta kantaen keskellä
kielekkeen ja muodostaen sivullepäin kitakaaret.

Kitara. 1. ks. K i t a r r i. — 2. (kreik. kitharaj,
muinaiskreikkalaisten suurimmassa arvossa
pidetty kielisoitin. K:n laakea
kaikupohja erotti sen lyyrasta;
kielien lukumäärä oli molemmissa
sama, alk. 7, myöhemmin 11. K:aa
käytettiin etupäässä laulun
(yksiääniseen) säestykseen. Vasta
„rup-peutumisajalla" (5:nnen vuosis.
loppupuolella e. Kr.) kehittyi
taiturimainen k.-soolotyyli. K.
kuului Apollonin, kuten
klarinetin-kaltainen ,,aulos’" Dionysoksen
palvelukseen. I. K.

Kitarri.

Kitarri 1. gitarri (it. chitarra, < kreik.
kitha’ra), alk. luutunmuotoinen kielisoitin,
pienempi kooltansa. Uudemmalla ajalla se on
muuttunut ulkomuodoltaankin erilaiseksi.
Muinais-kreik. kitarasta k. ei ole johtunut, vaikka se
onkin sen nimen perinyt (Suomessa sitä usein
kuulee sanottavan „kitaraksi"). — Italiassa k:ia
käytetään mandoliinin säestimenä. V:n 1800
vaiheilla virisi etenkin romaanisissa maissa
melkoinen kamarimusiikkikirjallisuus, jossa k:lla on
osansa muiden soitinten yhteydessä, mitä
moni-naisimmissa eri soitinten sommituksissa. 7. K.

Kitasato, S i b a s a b u r o (s. 1856), jap. lääkäri
ja bakteriologi; opiskeli ja työskenteli Berliinissä,
jossa myöskin saavutti professorin arvon 1S92.
Tuli 1896 Sibataan perustetun tarttuvien tautien
tutkimuslaitoksen johtajaksi. K. on tunnettu
jäykkäkouristuksen (tetanus), koleran,
kurkkumädän ja paiseruton bakteriologina edistävistä
teoksistaan; m. m. hän keksi tetanus-basillin.
Osan töistä, jotka ovat hänelle luoneet
maailmanmaineen, hän on tehnyt yhdessä Behringin kanssa.

m. on.

Kitatonsilli, kudokseltaan nielurisaa
muistuttava kidan ja nenäontelon välisen kohdan laessa
oleva muodostuma, joka sairaloisesti
muuttuneena saattaa esiintyä erityisenä
kasvannaisen-tapaisena n. s. adenoidisena vegetatsionina.
Tällaiset vegetatsionit esiintyvät verrattain usein
lapsen iässä, aikaansaaden nenäontelon osittaisen
tukkeentumisen ynnä verenkierron häiriöitä
lähi-tienoissa, voiden siten epäedullisesti vaikuttaa
myöskin lapsen älyllisiin ominaisuuksiin. Hoito
kirurginen. il. O-B.

Kitchener [kitisenä], Ho ratio Herbert,
viscount K. of Khartoum (s. 1850), engl.
sotilas ja hallintomies, tuli 1871 upseeriksi
insinööri-väkeen ja otti 1874-82 osaa Palestiinan ja
Kyproksen kartoittamiseen; palveli sitten jonkun
aikaa Egyptin armeiassa, 1886-88 Suakinin
päällikkönä; tuli 1888 everstiksi ja
kenraaliajutan-tiksi, 1892 Egyptin armeian ylipäälliköksi
(sir-dar). K. johti taitavasti mahdia vastaan käytyä
sotaretkeii 1896-98. voitti tämän joukot
ratkaisevasti Omdurmanin tappelussa 2 p. syysk. 1898
ja valtasi Sudanin; ylennettiin 1896
kenraalimajuriksi, korotettiin sodan loputtua Kartumin
ja Aspalin lordiksi ja sai 30,000 punnan
suuruisen kunsallispalkinnon; tuli 1899 lörd Robertsin
esikuntapäälliköksi buurisodassa, ja oli
viimemainitun poistuttua sotatanterelta marrask. 1900
kenraaliluutnantiksi korotettuna armeian
ylipäällikkönä sodan loppuun 1902. Englantiin
palattuaan K. korotettiin kenraaliksi ja
viscoun-tiksi ja sai 50,000 punnan kansallispalkinnon;
oli 1902-09 ylipäällikkönä Intiassa, jossa järjesti
sotalaitoksen uudelle kannalle; tuli 1909
sotamarsalkaksi ja Englannin Välimerenmaiden
sotavoimain ylipäälliköksi, jota tointa ei kuitenkaan
ottanut vastaan; järjesti 1910 Austraalian val-

Kitara.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0554.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free