- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1041-1042

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kitee ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



1011 Kitee- Kile

tioitten puolustuslaitoksen ja nimitettiin 1911
Englannin diplomaattiseksi edustajaksi Egyptiin.
K. on nykyajan etevimpiä sotapäälliköitä, suuri
järjestävä ja strateginen kyky.

Kitee (ruots. K i des). 1. K unta, Kuopion 1.,
Liperin kihlak.. Kiteen nimismiesp.; kirkolle
Tohmajärven asemalta 27 km ja Matkaseliin
asemalta 30 km; kirkonkylä on Kiteen järven
länsirannalla. Pinta-ala 952,i km1, josta viljeltyä
maata 7,481 ha (1901). Maatilojen lukumäärä
1,020, manttaalimäärä 74,tssj, talonsavuja 1,133,
torpansavuja 175 ja muita savuja 38 (1907).
13,225 as. (1909); 2.619 ruokakuntaa, joista
muun-vilj. pääelinkeinonaan harjoitti 2,190 (1901).
1,323 hevosta ja 5,761 nautaa (1908). –
Kansakouluja 11 (1911); Puhoksen kansanopisto;
Koivikon karjakkokoulu. Kunnanlääkäri; apteekki.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
osuusmeijeri (sen yhteydessä mylly ja saha), pari
tiilitehdasta ja useita yksityisiä myllyjä (vrt. P
u-hos). — Huomattavia paikkoja: ..Pajarinmäki"
lähellä kirkonkylää ja lehtikuusimetsä Koivikon
tilalla. — Historiallisista muistoista
mainittakoon Pikku vihan aikuinen taistelupaikka
(10 p. maalisk. 1742) nykyisen pappilan luona.
— 2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Ala-Karjalan rovastik. Luterilainen
seurakunta muodostui Stolbovan rauhan jälkeen
(1617) ; se sai ensimäisen khran 1631.
Kiteeseen ou kuulunut Rääkkylän 1. Oravilahlen
kappeli (erot. 1857). Kirkko, harmaasta kivestä, rak.
1882-86, palanut 1887, uudestaan valmistunut
1890. [J. Maukonen, „Muinaisjäännöksiä
Liperin kihlakunnassa" (Suom. muinaism.-vhd. aikak.
IV, sivv. 158-72).]

L. IJ-nen.

Kiteenjoki alkaa Kiteen pitäjän ja
Tohmajärven rajoilta sekä laskee Sortavalan luona
Laatokkaan. Humalajärvestä laskee Humalajoki
Kiteenjärveen (ks. t.). Siitä Hvypiönjärveen on
laskujokena Salmen virta. Hyypiö on 3 km
pitkä ja keskimäärin 1 km leveä, syvimmästä
paikasta 7,5 m syvä, syvyys keskimäärin 2,j m.
Pohja mutapohjaa ja rannat viljeltyjä tai
heinämaita. Hyypiöstä K. laskee noin l,s m syvyiseen
mutapohjaiseen ja heinärantaiseen
Pitkäänjär-veen. Sitten seuraa kaksi koskea: Muholan- ja
Metsäkoski (mylly). Lautakkojärven ja n. 9 m
syvyisen hiekka- ja mutapohjaisen,
metsärantai-sen Kangasjärven välillä ovat Kattilalammen ja
Jollan myllyt, Kangasjärven ja Siesmajärven
välillä Lanierin- ja Siesman myllyt. K:n
yläjuoksun rannat ovat yleensä heinämaina ja pohja
mutapohjaa. Tukkeja kuljetetaan paljon, mutta
veneliikenteelle joella ei ole suurta merkitystä.
Alajuoksussaan joki muodostaa Niemiskosken
«paperitehdas) ja aivan Hvmpölänjärveen
laskiessaan Tuokslahdenkosken (paperimassa- ja
pahvitehdas). Hympölänjärvestä vie Karmalanjoki
noin 3 km pitkään, kapeaan Liikolanjärveen,
josta Laatokkaan päästään nykyisin kahta
reittiä: 1) Liikolanjärvestä Helylänjokeen
(Tohma-joen alimman juoksun nimitys) laskevaa pientä
Paussunjokea myöten; ja 2) vasta 1910 tehtyä
kanavaa myöten Airanteenjärveen ja sieltä
Vakkojokea myöten Sortavalan kaupungin ääressä
olevaan Läppäjärveen (Laatokan lahteen).
Lii-kolanjärven ja Helylänjoen alajuoksua myöten
uitetaan kesä- ja heinäkuussa runsaasti tukki-

set liuskeet 1042

lauttoja. K. on siis tavallaan Tohmajoen
lisä-joki (ks. t.). Pituus n. 7 penink. J. E. It.

Kiteenjärvi Kiteen pitäjässä, on n. II km
pitkä ja leveimmiistä kohdasta 5 km leveä. K:n
keskimääräinen syvyys on 5,« m, syvimmästä
paikasta 16.i m; pohja on osaksi muta- tai
rauta-malmipohjaa; rannat ovat enimmäkseen
viljelyksinä tai heinämaina. K:ssä on vain 2 saarta:
„Selkäsaaret" ja „Lehmänmaha". Kaloja
saadaan enimmän ahvenia, haukia, särkiä ja
lahnoja. (ks. Kiteenjoki.) K:n rannalla on
Kiteen kirkko, Kiteen osuusmeijeri sekä saha,
sirkkeli ja höyläyslaitos. Seutu on sangen
tiheästi asuttua. Maantie Kiteeltä kaakkoon
kulkee kapeata, Pajarinmäeksi sanotun harjun
rinnettä pitkin, K:n ja Hyypiön välillä. J. E. K.

Kiteen tuomiokunta käsittää seur.
käräjä-kunnat: 1. Kitee; 2. Rääkkylä; 3. Kesälahti;
4. Kerimäki ja Enonkoski; 5. Savonlinna.
Viipurin hovioikeuden alainen. L. ll-tirn.

Kiteinen on sellainen aine, jolla on
kiderakenne, mutta ei kehittynyttä kidemuotoa.
Tällaisiksi muodostuvat aineet kiteytvessään sillä
tavoin, että aluksi syntyneet kiteet kasvaessaan
tulevat koskettamaan toisiaan ja menettävät
muotonsa. Näin käy kun sula aine jähmettyy
kiderakenteiseksi sekä kun ainetta nopeasti
laskeutuu liuoksesta. Kiteisiä kivennäismassoj i ovat
useimmat magmavuorilajit, kaikki kiteiset
liuskeet sekä n. s. kemialliset sedimentit (esim.
graniitti, gneissi, vuorisuola). P. E.

Kiteinen kalkkikivi ks. Kalkkikivi.

Kiteiset liuskeet, ne vuorilajit, jotka ovat
saaneet nykyisen asunsa vuorenpoimettumisen
yhteydessä olevien voimien 1. metamorfismin
vaikutuksesta, oltuaan alkuaan joko
eruptiivi-vuorilajeja tai sedimenttejä. Näiden kahden
ryhmän rinnalla k. 1. ovat vuorilajien kolmas
pääryhmä. Ne ovat, niinkuin nimi ilmaisee, kiteisiä
ja liuskeisia. Yksityiset kiteiset kivennäisrakeet
ovat useimmiten asestaniattomin silmin nähtäviä,
vain harvat liuskeet ovat tiiviitä. Liuskeisuus
merkitsee sitä. että levymäiset, pitkulaiset tai
linssimäiset ainekset ovat järjestyneet
yhdensuuntaisiksi. Milloin tällaisia aineksia ei ole,
saattaa liuskeisuus olla hyvin epäselvä, vieläpä
puuttuakkin (esim. kiteinen kalkkikivi).
Toisissa tapauksissa se on epäselvä siitä syystä, että
aineksien yhdensuuntainen järjestyminen on
epätäydellinen (pilsteisyys, esim. graniittigneissi).
Viimemainitut ovat liuskeitten ja muitten
vuori-lajien rajalla. — Kokoomukseltaan kaikki k. 1.
ovat eruptiivi- tai sedimentti-vuorilajien
kaltaisia, mikä johtuu siitä, että ne eivät
metamorfis-missa ole mainittavasti menettäneet tai saaneet
lisää aineita, vaikka ainekset ovat saattaneet
täydellisesti kiteytyä uudelleen. Liuskeitten
aineksina esiintyvät useimmat
eruptiivivuori-lajeissa ja sedimenteissäkin tavattavat
kivennäiset. Koska kustakin vuorilajista saattaa syntyä
lukuisia erilaisia k:iä l:ita sen mukaan,
minkälaisissa olosuhteissa metamoriismi tapahtuu, niin
nämä vuorilajit ovat erinomaisen vaihtelevia.
Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa mainitaan
vain tärkeimmät päämuodot.

Kiteisliuskeiset vuorilajit ovat erittäin yleisiä
maapallon kaikissa osissa, ja niitä näyttää olevan
sitä runsaammin, mitä syvempiin maankuoren
osiin tullaan. Varmuudella oletetaan, että koko

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0555.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free