- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1045-1046

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kitkajoki ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

104Ö

Kitkajoki—Ki tooni

1046

K.-kertoin

Teräs jäiitä vasten ............................0,os7 O.ou

Metalli metallia vasten, kuivat
pinnat, ....................................................0,1» 0,18

pinnat öljyllä siveltyinä ....................0,u 0,07

Nahkahihna kuivaa puuta vasten . . 0,47 0,»o
Puu puuta vasten (kuivat pinnat,

syyt yhdensuuntaisina) ................0,so 0,j,

Vierimis-kitkakertoin on paljoa pienempi kuin
liukumis-kitkakertoin. Edellinen on esim.
vaakasuorilla raiteilla kulkevalle rautatiejunalle vain
0,oo». Sentähden muutetaankin liukumis-k., missä
se käy päinsä, vierimis-k:ksi. Niinpä varustetaan
pöytien ja tuolien jalat välistä pyörillä,
raskaitten painojen liikutteleminen käy helpommaksi,
jos ne asetetaan teloille j. n. e.

Koska vierimis-k. on kääntäen verrannollinen
vierivän kappaleen halkaisijaan, niin esim.
ajopeleissä k. on sitä pienempi, kuta korkeammat
pyörät ovat. — Koneissa menee paljon energiaa
liukkaan k:n voittamiseksi, mutta toiselta
puolen k:sta on monessa suhteessa hyötyä. Sen avulla
voi esim. hihnojen välityksellä siirtää
vauhtipyörän liikkeen toiselle pyörälle. Ilman k:aa ei voisi
seisoa eikä kävellä, naula ei pysyisi seinässä, ei
mikään esine käsissä. — 2. Sisäinen k.,
esiintyy nesteessä ja kaasussa sekä aiheuttaa liikkeen
itsestään loppumista, sentähden että kerros
hankautuu toista levossa olevaa tai hiljemmin
liikkuvaa kerrosta vastaan. Sisäinen k.-k e
r-toin on nesteen sitkeyden mitta. Sitä
määrättäessä ajatellaan nesteessä kaksi yhdensuuntaista
1 cm:n etäisyydellä toisistaan olevaa
nesteker-rosta, joista toinen on levossa ja toinen liikkuu
1 cm:n nopeudella sekunnissa. Syntynyt
vastustus laskettuna dyneissä 1 cm1 kohti on sisäinen
k.-kertoin (C.-G.-S.-järjestelmässä). Seon eri suuri
eri nesteille ja suurempi nesteille kuin kaasuille.
Vedelle se on 18°C lämpötilassa 0,otos. Ollen
kaasuille riippumaton tiheydestä ja lisääntyen
niiden lämpötilan kohotessa se on esim. vedylle
0,oooo»:. U.

Kitkajoki, oikeammin Kitkan reitti,
Kuusamossa, saa alkunsa Posiolammesta. lähellä
Kemijokeen kallistuvaa syvää Korojoen laaksoa.
Varsinainen K., joka on Oulankajoen suurin
syrjäjoki, on Yli- ja Alakitkajärvien laskutie.
Joki (Alakitkasta Oulankaan) on 30 km pitkä,
25-50 m leveä ja sen vesimäärä on n. 21,000
litraa sekunnissa. Joen putous on lähes 100 m.
Alakitkasta Juumajärveen se on tyynempi, mutta
silläkin välillä 011 melkoisia koskia, kuten
Käyläkoski, Saarikoski ja
Harja-koski, joiden lasku ei ole vaaratonta.
Juuma-järvestä alkaen jokilaakso 011 canon-muoloiuen.
Jyrkät, 20-80 m korkeat kallioseinät kohoavat
uomasta usein pystysuorina. Erittäin jylhänkauuis
on Jvrävänniemen seutu, jossa joki tekee komean
Aallokkokosken (jossa on hiidenkirnuja) ja
mahtavan Jyrävänkönkään. — Kitkajokea
käytetään, koskisuudesta huolimatta, kulkutienä.
Pahimmissa koskissa täytyy kuitenkin taivaltaa.
Tukkeja kuljetetaan nykyjään suuret määrät tätä

jokea alas. Kosket ovat harjus- ja taimenrikkaita
ja sen tähden urheilukalastajien mielipaikkoja.
K:n vesireitin keskusjärvi on Ylikitka, joka
Kil-kilösalmen kautta laskee Alakitkaan. Ylikitkan
jakaa pitkä Ilyväniemi kahteen osaan.
Eteläpuolella 011 Turjanselkä ja Luonselkä,
pohjoispuolella Vasikkaselkä ja Tolvanselkä. Ylikitka
on 45 km pitkä ja paikoin 10 km leveä. Se on,
samoin kuin Alakitkakin saarinen, matalahko,
| karikkorantainen. Keskimäärin se on ’3-10 m
syvä. Syvin hauta Vasikkavnaran alla 29 m.
Ylikitkaan laskee idästä Naatikkajoki lluka-,
Pyhä- ja Kuontijiirvestä. Lännestä tulee siihen
vettä Posiojiirvestä Ahvensalmen ja -kanavan
kautta. — Ylikitkalla ja Posiojärvellä kulkee jo
laiva. Alakitka on 20 km pitkä, karirantainen,
saarinen järvi. Se on, samoin kuin Ylikitka
kalarikas järvi. Varsinkin muikkuja, siikoja ja
järvilohia on runsaasti. L. TI:nen. <£ J. E. R.

Kitkakertoin ks. Kitka.

Kitkakoeffisientti ks. Kitka.

Kitkapyörä 1. kitkaratas ks.
Hankaus-p y ö r ii.

Kitkaratas ks. H a n k a u s p y ö r ä.

Kitkatuli, hieromalla aikaansaatu valkea;
välineinä joko kaksi vastakkain hangattavaa
puupalaa tai t u 1 i s a h a (m. m. kaksi
bambun kappaletta: toisessa pykälä,
toisessa terävä särmä, kuva 1),
tulinapa, pyörivä kahden vastakkain
tiukatun patsaan välissä (ostjaakit),
tulipora (käsin tai hihnalla
pyöritettävä). Ilankauskohdan kytevistä osista
saadaan puhaltamalla ilmituli sytyt tiineen:

Kitkatulentekijä Karjalassa.

helposti syttyvään aineeseen. Monissa
luonnonkansoissa viritetään uhrituli ja
uudistetaan „ikuinen tuli"
kit-kaamalla. — Tässä yhteydessä on
mainittava dajaakkien ja
bir-malaisten tulipumppu (kuva 2):
toisesta päästään suljettu
metalliputki, johon työnnetään
tiukka mäntä, minkä alapään
onteloon pantu sytytin ilman
puristumisesta rupeaa kytemään. U. T. S.

Kitkerö ks. P i c r i s.

Kitooni (kreik. kliitö’n), muin. kreikkalaisilla
sekä miesten että naisten käyttämä, enimmäkseen

Kuva 2.

Liikkeen
ajalla

Liikkeelle
pantaessa

Aino

Kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0557.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free