Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kitkajoki ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1047
Kittel—Kitzberg
1048
hihaton alusvaate, ihopaita, toisinaan ainoa
pukine. K. oli neliskulmainen, tavallisesti
liinainen. joskus villainen vaatekappale, joka
käärittiin vartalon ympäri; suljettuun puoleen
viillettiin aukko käsivarsien varalle, kun taas
avonainen puoli kiinnitettiin olan kohdalta.
Joonialainen k. oli pitkä, jalkoihin saakka ulottuva,
doorilainen k., joka 5 vuosis :11a otettiin
käytäntöön myös Ateenassa, päättyi polviin. E. R-n.
Kittel, Rudolf (s. 1353). saks. teologi, oli
1879 nuorempana opettajana Tübingenin
evank.-lut. seminaarissa, 1S81-S8 kymnaasin opettajana
Stuttgartissa, kutsuttiin 1888 vakin. professoriksi
Breslaun ja 1898 Leipzigin yliopistoon. K:n
runsaasta kirjallisesta tuotannosta mainittakoon:
„Die neueste Wendung der pentateueliischen
Frage" (1881-82); „Gesch. der Hebräer" (I, 1S88,
II, 1892, myös engl.); „Die Anfänge der hebr.
Geschichtsschreibung im Alt. Test." (1896); ,.Zur
Theologie des A. T." (1899); „Prophetie u.
Weis-sagung" (1899); „Wie dachte Israel in den
Tagen Jesu von Messias" (1900); „Cber die
Not-wendigkeit u. Mögliehkeit einer neuen Ausgabe
der hebr. Bibel" (1901); „Die oriental.
Ausgra-bungen u. die ältere bibl. Geseh." (5:s paiu.
1908, myös engl.) ; „Der Babel-Bibel-Streit u.
die Offenbarungsfrage" (2:nen pain. 1903):
..Biblia liebraica (adjuvantibus Beer, Buhl, etc.",
(I, 1905. II, 1906: 2:nen laitos 1909): ..Stud. zur
hebr. Arehäologie u. Religionsgeseh." (1908);
„Gesch. des Volkes Israel" II (1909); „Die altt.
Wissenseh. in ihrén wiehtigsten Ergebnissen"
(1909, myös engl.). Sitäpaitsi K. on julkaissut
selityksiä Jesajaan, Kuninkaitten ja
Aikakirjoihin sekä Tuomarein ja Samuelin kirjain ynnä
Psalmien saks. käännökset. —■ V:n T:n
kritiikissä K. on maltillisella, välittävällä kannalla.
Hän on alusta alkaen vastustanut useita n. s.
Wellhausenin koulukunnan jyrkimpiä väitteitä, ja
hänen käsityksensä Israelin varhaisemmasta
historiasta ja uskonnosta on useissa kohdin saanut
tukea ja vahvistusta muinaisitämaisista lövdöistä.
A. F" P-o.
Kitti, aineseos, jolla liitetään kappaleita
toisiinsa, täytetään esineissä olevia rakoja, reikiä,
y. m. öljykittejä ovat: ikkuna-k.: 2 osaa
liinaöljyvernissaa ja 25 osaa liitujauhoja,
kovettuu pikemmin, kun lisätään sinkkivalkoista,
lyijytuhkaa tai mönjää; mönjä-k.: 1 osa mönjää
ja 1 osa liinaöljyvernissaa, käytetään kaasu- ja
höyryputkien tiivisteeksi; kivi-k.: lyijytuhkaa,
hiekkaa, sammutettua kalkkia ja
liinaöljyvernissaa. IIartsi-k:t ovat ilman ja veden kestäviä,
mutta hauraita eivätkä kestä lämpöä. Näistä
mainittakoon: mastiksi-k.: mastiksin ja
liinaöljy-vernissan seos; puu-k.: sellakan alkoholiliuos;
nahka-k.: guttaperkan rikkihiililiuos; metalli-k.:
5 osaa vahaa, 10 hartsia, 3 pikeä, 3 tiilijauhoja,
käytetään kuumana; marineliima: 1 osa
kaut-sukkia, 12 tärpättiöljyä tai petroleumia, 2
asfalttia tai sellakkaa, käytetään kuumana. —
Kaseiini* 1. juusto-k.: kaseiinia, sammutettua
kalkkia ja vettä tai vesilasia. G 1 y s e r i i n i-k.:
glyseriiniä ja lyijytuhkaa. Kumi-k.: 1 osa
arapikumia, 3 osaa kipsiä. Rauta-k.: 100 osaa
rautaviilajauhoja, ’/, rikkikukkaa, 0,8 salmiakkia,
vettä. Sulate-k.: 8 osaa mönjää, 10 poltettua
booraksia ja 1 osa liitua, käytetään lasi- ja
pos-liiniastioiden paikkaamiseen. V. L.
Kittilä. 1. Kunta, Oulun 1., Lapin kihlak.,
Kittilän nimismiesp.; kirkolle Rovaniemeltä 160
km. Pinta-ala 8.056.J km3, josta viljeltyä maata
7,383 ha (1901). Maatilojen lukumäärä 337,
manttaalimäärä 46.>4>, talonsavuja 326, torpansavuja 11
ja muita savuja 329 (1907). 3,930 as. (1909), joista
suurin osa suomenkielisiä, ainoastaan 30 lappa
laista (1910, kaikki porolapp.); 661 ruokakuntaa,
joista maanviljelystä ja karjanhoitoa
pääelinkeinonaan harjoitti 418 (1901). 460 hevosta, 2,033
nautaa (1908) ja 12,329 poroa (1907). —
Kansakouluja 4 (1911). — Apteekki. Säästöpankki. —
Markkinat joulukuun puolivälin vaiheilla. Puhe
Iin Rovaniemeltä. — Luonnonnähtävyyksistä
mainittakoon ennenkaikkea mahtavat Pallas- ja
Levitunturit sekä kaunis Immeljärvi. — K:n
kerrotaan saaneen nimensä mahtavasta ja vanhasta
lappalaisesta Kitti-suvusta. — 2. Seurakunta,
konsistorillinen. Kuopion liiippak., Lapin
ro-vastik.; Sodankylään kuulunut saaruahnone
kunta, sai oman kirkon 1778 ja määrättiin keis.
käskykirj. "j, 1825 muodostettavaksi eri
kappeliksi ; erotettiin Sodankylästä omaksi
khra-kunnaksi keis. käskykirjeellä "/, 1854. Kirkko,
puinen, rak. 1829-31, korj. ja laajennettu 1886-87.
L. Tl-ncn.
Kittinen, tavallisemmin Kitinen, Kemijoen
suurimpia lisä- ja latvajokia, kuuluu saaneen
nimensä Kittien ikivanhasta lappalaissuvusta.
K. on suureksi osaksi Sodankylän pitäjän
alueella. K:n lähteenä pidetään suurta suota,
jossa on useita pieniä järviä, Kittilän
pitäjän Pokan talon yläpuolella. Pituus on yli 20
peninkulmaa (Ignatiuksen muk. vain 17);
veneillä kuljettava melkein lähteille asti.
Tärkeimmät lisäjoet ovat: Kaikkivaulanen, jota pääsee
Vaulokankaitten telatulle veneenvetotielle,
mutkikas Tankajoki, josta hyvin käytetty tie vie
Laanilaan („Uuteen Kultalaan") ja siitä Inariin,
sekä myöskin Muotkataipaleeseen, Vuotsun
poro-lappalaiskvlään ja Riestojokeen, molemmat
Posto-joet, joiden varsilla on hyviä niittymaita,
Sattas-joki. pitkältä kulkukelpoinen, pitkä Jesiöjoki.
jota myöten kuljetaan Kittilään; Kelujoki, jota
pääsee suureen syrjäkylään; ja useat pienemmät.
Itse K. ei pahasti mutkittele. Se on pitkiä mat
koja jotenkin vuolas, mutta sillä ei ole niin pa
hoja koskia, ettei niitä voisi laskea. Pitkin
lantoja on kievareita, joista saa venekvytejä. Myös
polku vie pitkin rantaa Laanilaan ja Kultalaan.
Siellä täällä näkee pitkin jokivartta taloja
vieläpä kyliäkin. Kansa elää karjanhoidolla, ja
kalastamalla salojärvistä. Sodankylän
kirkonkylä, Sattanen, Petkula, Aska, Mattila ja Martti
ovat suurimmat kylät. Paljon hirsiä uitetaan
vuosittain suurista kruununmetsistii. Myös
talolliset myyvät ahkerasti tukkeja suurilta palstoil
taan. Useat talot K:n rannoilla ovat nyt
joutuneet tukkiyhtiöiden haltuun. K. on vanhoista
ajoista ollut lappalaisten kulku- ja
kalastus-väylänä. [J. E. Rosberg, „Lappi".] J. E. R.
Kitukuume ks. K e u h k o t a u d i n k u u in e.
Kitupellava ks. C a m e 1 i n a.
Kitzberg [kits], August (s 1885), Viron
omintakeisimpia kaunokirjailijoita, itseoppinut,
nyk. Liivinmaan kaupunkien
hypoteekkiyhdistyksen virkailija. Herätti jo nuorena huomiota
Virossa vähän viljellyn tunteellisen
sanomalehtipakinan. sittemmin novellien ja varsinkin näy-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
