- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1051-1052

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiuas ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1051

Kiuruvesi—Kivekkäät

1052

tunutta seutua, joskin irtolais- ja loispaljous on
rasituksena. J. E. R.

Kiuruvesi. 1. Kunta, Kuopion 1., Iisalmen
kihlak., Kiuruveden nimismiesp.; kirkolle
Iisalmen rautatienasemalta 55 km (talviteitse 35 kin);
kirkonkylä Kiuruveden luoteispään rannalla.
Pinta-ala 1,317.« km2, josta viljeltyä maata 15,394
ha 1.1901). Maatilojen lukumäärä 499,
manttaalimäärä 39,:;j, talonsavuja 522, torpansavuja 100
ja muita savuja 617 (1907). 10,035 as. (1909);
1,726 ruokakuntaa, joista maanvilj.
pääelinkeinonaan harjoitti 1,594 (1901). 856 hevosta ja 5,145
nautaa (t90S). — Kansakouluja 13 (14 cpett.)
(1911). Kunnanlääkäri; Iisalmen haara-apteekki.
Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia: Niemiskylän
ja kirkonkylän höyrysahat, Ryöniinjoen ja
Hautajoen vesisahat. kirkonkylän ja Niemiskylän
osuusmeijerit. Niemiskylän, Ryönänjoen, Hautajoen
Jyliingän ja Koskenjoen myllyt, tiilitehdas y. m.
— Muinaismuistoja: „Lapinraunioita" Hauta- ja
Kilpijärven rannalla. — Laivaliike Iisalmelle
(Saarikosken kanavan kautta). — 2.
Seurakunta, keisarillinen, Kuopion hiippak.,
Iisalmen rovastik.; perustettu Iisalmen kappeliksi
1763, erotettu omaksi khra-kunnaksi keis.
kiiskv-kirj. 5/, 1862. Kirkko, puinen, rak. 1852, korjattu
1892-93. L. ll-nen.

Kiusiu [kjüsü ], eteläisin Japanin neljästä
pääsaaresta, 35.656 km1. Muodostaa
Riukiu-saar-ten kanssa K.-nimisen, hallinnollisen
kokonaisuuden (43.615 km2, 7,?s milj. as. 1. 15% Japanin
väestöstä 1908), joka jakaantuu 8 piiriin:
Nagasaki, Saga, Fukuoka, Kumamoto, Oita, Mijazaki,
Kagosima. Okinava. — K. on Japanin osista
vanhoillisemmalla kannalla. Pääelinkeino on täällä,
vielä enemmän kuin muualla Japanissa,
maanviljelys. Eniten viljellään riisiä, ruista y. m.
viljalajeja, herneitä, papuja, tattaria, bataatteja
(55% Japanin koko bataatti-sadosta), hamppua,
sokeriruokoa (85 %), indigoa, tupakkaa, teetä.
Kalastus on tärkeä. Karjatalous mitätön. —
Teollisuus on alkuperäistä käsiteollisuutta
(puu-villakangaspuista on täällä ainoastaan 7,8 %);
posliiniteollisuus kuuluisa (Hizen ja Satsuma).
Vuorissa on kivihiiltä. Satamia useita mainioita
(Nagasaki, Modzi, Sasabo, Kagosima).
Japanilais-mallisista purjelaivoista on 15,s %, mutta
höyrylaivoista ainoastaan 6.» % K :11a. — Sanomalehtiä
ja aikakauskirjoja ilmestyy 164 (7%). —
Japanin historiassa K:lla on ollut tärkeä osa, sieltä
on kotoisin hallitsijasuku, sinne perusti Frans
Xaver ensimäisen kristityn seurakunnan 1549,
siellä hallitsi mahtava daimioperlie Simazu ja
sieltä lähti ankarin vastustus Japanin
ouroop-palaistuttamista vastaan, (ks. Japani.)

E. E. K.

Kiuskerit ks. Iso Kalastaja.

Kivakkakoski, koski Oulankajoessa
Vienan-Karjalassa, Kivakkavaaran (ks. t.) äärellä, n. 2
km alapuolella Vartiolammin kylää;
Vartiolam-miksi leventynyt joki ahtautuu kosken niskassa
50 m:n levyiseen, kapeaan kalliouomaan, jota
myöten syöksyy alas valkeana vaahtona,
mahtavasti jyristen, suunnaton vedenpaljous. K. on
Pohjolan ihanimpia koskia. — K:n vieressä, sen
oikealla puolen pauhaa rauhallisempi P u v a
s-koski, joka sekin tuo vettä Vartiolammista.
[,,Karjalan kirja" I, sivv. 57-58.] L. Il-nen.

Kivakkatunturi ks. K i v a k k a v a a r a.

Kivakkavaara 1. Kivakkatunturi,
tunturi Vienan-Karjalassa, Uulankajoen oikealla
rannalla, n. 10 km Paanajärven alapuolella, vastapäätä
Vartiolammin kylää. Korkeudeltaan (n. 575 m
yi. merenp.) ja jylhältä kauneudeltaan K. on
täysin Kuusamon kuuluisain tunturien veroinen;
laaja ja ihana näköala Oulankajoen varsille ja
yli Pääjärven; koillisella ilmansuunnalla niikyv
Piiiinuorusen (ks. t.) mahtava tunturijättilä>nen.
Keskiyön aurinko on näkyvissä parin viikon
ajat Juhannuksen tienoilla. Tunturin alla,
Oulankajoessa, kuulu Kivakkakoski (ks. t.). —
Vuorilajiltaan K. on enstatiittidiabaasia (jatu
lista). — K:lle päästään mukavimmin
Paana-järveltii veneellä Oulankajokea myöten.
[..Karjalan kirja" I, sivv. 42, 44, 57.] ’ L. Il-ncn.

Kivalo on maamme pisin, jokseenkin
yhtäjaksoinen jonontapainen vuoriryhmä. Se alkaa pari
peninkulmaa Kemistä koilliseen ja kulkee tähän
suuntaan Kemijoen laaksoon saakka noin
Rovaniemen ja Kemijärven keskivälille. Sen pituus
on n. 11 peninkulmaa. Lounaispäässään se
ei ole kuin puolentoista peninkulman levyinen,
siinä missä Alapenikka kohoaa n. 159 m
merenpinnan yläpuolelle, mutta itäänpäin se
menettää jonomuotonsa ja muuttuu laajaksi
vuorimaaksi, joka täyttää koko seudun Kemijoen
molemmin puolin Rovanientii olevain laakso-osien
välillä. Siellä kohoavat Tuiskukivalo ja
Palovaara 250 m korkeuteen. Vuorilaji on jatulilaisia
kvartsiitteja ja liuskeita, mutta siinä on myös
kalevaisia vuorilajeja. Rovaniemen eteläpuolella
näkee jylhiä rikkipirstoutuneita kvartsiittivuoria.
Muuten on koko K :11a jylhä luonne; huiput ovat
suureksi osaksi paljaita ja kivikon peittämiä ja
rinteillä kasvaa synkkiä havumetsiä. Siellä
kuuluu vielä olevan melkein koskemattomiakin
metsiä. Kansa luulee, että Iv:n vuorten kätkössä
on suuria aarteita, ja vuosittain kulkee
satakunta metallienliakijaa K:n kaikenlaisesta
riistasta rikkaisiin metsiin kultaa ja muuta hyvää
vuorista hakemaan. J. E. R.

Kivalteri (ruots. gevaldiger, < saks.
Gctoalti-ger), ennen vanhaan poliisimiehen nimi.

Kivatsu (karj. myöskin Kiuvaskoski:
ven. Kivats), koski Sunujoessa n. 69 km
luode-pohjoiseen Petroskoin kaupungista. K. ynnä
saman joen toiset valtakosket Porokoski ja Hirvas
ovat Aunuksen-Karjalan liuomatuimpia
luonnon-kuuluisuuksia. Putouskorkeus n. 15 m,
veden-voima n. 26.000 hevosv. K. on
pohjoisvenäläisten matkailijain lempipaikkoja. Matka
Petroskoista hyvänpuoleisia maanteitä. K:n rannalla
on runoilija Derzavin kirjoittanut valtavan
ylistyslaulun („Vodopad" = vesiputous) tälle
ihanalle koskelle. Rannalla on Aleksanteri II:n
(toisten tietojen mukaan Nikolai I:n)
rakennuttama huvimaja, jossa matkailija saa asustaa,
omatessaan siihen kuvernöörin lupakirjan.
[„Karjalan kirja" sivv. 49, 50-52, 98.]

L. IJ-nen.

Kivekkäät on nimitys, jota käytettiin niistä
talonpoikaississijoukoista, jotka Suuren pohjan
sodan aikana muodostuivat Inkerissä ja Suomessa.
Se johtuu eräästä Kivekäs nimisestä
inkeriläisestä talonpojasta, joka tuli muita
kuuluisammaksi. Jo heti sodan alussa oli Inkerissä
syntynyt tällaisia joukkoja, jotka kävivät
ryöstöret-killä Venäjän puolella rajaa kostaakseen siten

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Fri May 10 12:34:26 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0560.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free