- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1053-1054

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivekset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1053

Kivekset Kivennäinen

1054

venäläisten toimeenpanemaa hävitystä. Kaarle XII
antoi heille luvan hävittää ja ryöstää voimainsa
mukaan Venäjän alueella, jonka johdosta he
järjestyivät varsinaisiksi joukoiksi. Kun
Inkerinmaa oli joutunut venäläisten haltuun, tavataan
näitä joukkoja Suomessa, mutta vasta kreivi
Nie-rohtin toimesta ne järjestettiin täyteen kuntoon
1711. Sissit jaettiin jalkarakuunain nimellä
heidän omasta keskuudestaan valittujen upseerien
johtamiin komppanioihin, joille kruunu antoi
aseet. Taneli Luukkoinen (ks. t.) tuli majuriksi,
ja kapteeneja sekä apulaisia olivat Iisakki
Tillai-nen, Simo Torakka, Pietari Longström y. m.
K. tekivät rohkeita retkiä polkuja ja vesistöjä
myöten sellaisille seuduille, jotka jo olivat
venäläisten vallassa, ryöstivät tai hävittivät heidän
muonavarastojaan tai tekivät muuta tuhoa, ja
vielä senkin jälkeen kuin koko Suomi oli
joutunut venäläisten valtaan (1714), kiertelivät he
täällä esiintyen ikäänkuin Ruotsin vallan
viimeisinä edustajina. Mutta he olivat kuitenkin
vaatimuksineen kansalle rasitukseksi, ja venäläiset
vihasivat heitä siihen määrään, että, kun
arvelivat heidän piileilevän metsissä, sytyttivät ne
palamaan tai kiusasivat kansaa, jos epäilivät
sen heitä suosivan. K. O. L.

Kivekset (testcs, testiculi) uroksen ja
mies-sukupuolen siementä valmistavat rauhaset.

Kivekäs ks. Kivekkäät, Kärkisudd ja
Luukkoinen, Taneli.

Kivekäs. Lauri (alkuansa Stenbäck,
Gustaf Laurentius) (1852-93), asianajaja,
politikko; yliopp. 1872, lakit. kand. 1882; otti
aikanansa innokkaasti ja vaikuttavasti osaa
ylioppilaselämään ; edustajana porvarissiiädvssä 1885
ja 1891 ajoi erityisesti suomalaisuuden asiaa ja
äänioikeusreformia: tuli kuuluisaksi, etevästä
puhetaidostansa; oli naimisissa näyttelijätär Ida
Aalhergin kanssa.

Kivenhakkuu ks. K i v i t e o 11 i s u u s

Kivenheittokone ks. Ballista ja
Katapultti.

Kivenjalostus, kiven muokkaaminen,
hakkaaminen. kiillottaminen, ks. K i v i t e o 11 i s u u s.

Kivenlouhinta ks. K i v i t e o 11 i s u u s.

Kivenmurskaaja, kone jolla suuremmista
kiviliuskoista muserretaan pienempiä murska-

kiviii n. s.
sepeliä eli sepel-

kiviä, joilla
lasketaan teitä
ja katuja (vrt.
Katu),
valmistetaan betonia y. m.
K:ssa on
vahvan rautaisen
kehän sisässä
kaksi kovalla teräksellä päällystettyä leukaa,
joista toinen on kiinteä ja toisen panee
vauhtipyörällä varustettu akseli purevaan liikkeeseen.
Kivet heitetään leukojen väliin ja musertuvat
sepeliksi ja kivijauhoksi. Liikkuvaa leukaa
\oi-daan asetella puremaan kiveä karkeammaksi
taikka hienommaksi. Leuat kuluvat pian ja koko
koneen tulee olla erittäin vahva ja
parhaimmasta aineesta tehty kestääkseen. Käyttövoimana
käytetään sähkö- taikka polttomoottoria.

J. C-én.

Kivennapa (ruots. Kivinebb). 1. K u n t a,
Viipurin 1„ Äyräpään kihlak., Kivennavan
nimis-miesp.; kirkolle Raivolan asemalta 18 km.
Pinta-ala 733,i km’, josta viljeltyä maata 10,058 ha
(1901); manttaalimäärä 53,«:, talonsavuja 1,536,
torpansavuja 86 ja muita savuja 1,195 (1907).
Asukasluku oli 1910 15,080 henkeä, mutta
kunnassa asui niistä vain 14,030, joista heistäkin
1,023 oleskeli Venäjällä. 2.403 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 1,489
(1901). 1,583 hevosta, 4,619 nautaa (1908). —
Kansakouluja 21 (31 opett.), oppilaita 1,200,
joista 4 kreikkalaiskatol. (1911). — Terijoen
yhteiskoulu. Kunnanlääkäri; apteekit
kirkonkylässä ja Kuokkalassa. Säästöpankki. —
Teollisuuslaitoksia: Kirkonkylän, Raivolan, Lintulan
ja Tulokkaan sahat sekä Paavolaisen myliv. —
Historiallisia muistoja: 1554 rakennetun,
sittemmin hävitetyn linnan jäännöksiä
(vallihau-toja) Linnamäki nimisen kirkkoherranvirkatalon
alueella. — Lintulan nunnaluostari. K:n kunta
on viimeaikoina (samaten kuin Uusikirkkokin)
tullut suuren huomion esineeksi näitä
koskevan Keisarikuntaan-liittiimishankkeen johdosta.
— K:n kunnasta on Terijoki nyttemmin
eronnut omaksi kunnaksi, (ks. Terijoki.) —
2. Seurakunta, keisarillinen, Savonlinnan
hiippak., Viipurin rovastik.; mainitaan omana
seurakuntana jo 1445; Terijoki on määrätty
eroamaan eri khrakunnaksi sen. päät. 1904.
Kirkko, puinen, rak. 1804 08; perinpohjin
korjattu 1900. L. H-nen.

Kivennuoliaiset (Acanthopsidæ),
särkikaloihin liittyvä heimo pieniä makean veden kaloja.
Niillä on
tasa-soukka, hieno-

suomuinen
ruumis,
kuonossa viiksisäi-keitä, luisen
kotelon
suojaama uimarakko. Ne oleskelevat pohjalla
matalassa vedessä. Heimoon kuuluu
kivennuoliaisen (Cobitis) suku, johon luetuilla lajeilla
on silmänalusluissa yksi tai useampia liikkuvia
piikkejä. — Mutakala 1. iso
kivennuoliainen (C. fossilis) on 15-30 cm pitkä,
tununa-täpläinen kaia, jolla on 10 viiksisäiettä; se
piilee lammikkojen pohjamudassa, osoittaa suurta
levottomuutta ukkosen edellä, hengittää myös
suolellaan nielemällä ilmaa siihen.
Keski-Euroo-passa ja Venäjällä, Suomessa tavattu vain
Raudun pitäjässä Karjalan kannaksella. — Tav a
1-linen kivennuoliainen (C. barbatuln) on
7-13 cm pitkä, liereäruumiinen, kuonossa 6 joks.
pitkää säiettä. Elää kivipohjaisissa puroissa ja
järvien rannoilla, yleinen Suomessa Ouluun ja
Kemijoen vesistöön saakka. Liha maukas. —
Rantaneula (C. tænia) on 7-10 cm pitkä,
nauhamaisesti litistynyt, aivan lyhytviiksinen.
Suomessa tavattu vain Etelä-Karjalassa. Samoin
kuin mutakalaa pidetään tätä ulkomailla
akvaarioissa sään ennustajana. K. M. L.

Kivennäinen (mineraali), jokainen
luonnossa syntynyt epäelimellinen aine, joko
alkuaine (esim. kulta, timantti) tai kemiallinen
yhdistys (esim. kvartsi, vuorisuolat). Luonnossa ovat
sangen yleisiä myös n. s. isomorfiset seokset
(esim. plagioklaasi, ks. Isomorfisuus), mutta

Tavallinen kivennuoliainen.

Kivenmurskaaja.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0561.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free