- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1057-1058

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivennäisvaha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1057

kivennäisten optillisten ominaisuuksien
tutkiminen. Tämä tieteenhaara oli saanut alkunsa jo
ennen kuin varsinainen k. Erasmus Bartholin oli
1670 keksinyt kalkkisiilviin kahtaistaitteisuuden
ja Huygens oli sen osittain selittänyt
valoaalto-teoriansa avulla. 1800-luvun alussa Fresnel laati
yleisen kahtaistaitteisuuden teorian. Brewster,
Biot ja Senarmout selittivät kaikinpuolisesti
kivennäisten optilliset ominaisuudet. Ennen pitkää
tultiin niin pitkälle erikoisten
valo-ominaisuuksien tuntemisessa, että voitiin niitä käyttää
aineitten varmoina tuntomerkkeinä. Varsinkin
sen-jälkeen kuin Sorby oli keksinyt mikroskoopin
käytön kivennäisten tutkimisessa ja tämä oli
tullut yleiseksi, päästiin kivennäisten
hienoimmis-takin rakennepiirteistä perille, ja optillisten
ominaisuuksien sekä kemiallisen kokoomuksen
yhteys kävi selville. Lisäksi huomattiin, että
useat ennen harvinaisina pidetyt kivennäiset
mikroskooppisen pieninä rakeina ovat hyvinkin
levinneitä.

Erikois-k:n alalla ovat hyvin lukuisat
tiedemiehet työskennelleet. Kaikkein huomattavimpia
nimiä ovat: Gustav Rose, Naumann, Breithaupt,
Hausmann, Des Cloizeaux, ja myöhäisempinä
aikoina MicheKLevy, Groth, Tschermak, Brogger,
Dana. Kivennäisten synnyn ja kehityksen
tutkijoista mainittakoon Bischof, Haidinger, J. Roth,
Daubrée, Fouqué ja Dölter. Tässä on viime
aikoina paljon käytetty kokeellista menetelmää:
kivennäisiä valmistetaan keinotekoisesti ja
tutkitaan olosuhteissa, jotka ovat mahdollisimman
paljon luonnon olosuhteitten kaltaisia. — Suomen
kivennäisten erikoistutkimuksia ovat tehneet
etupäässä Nils ja A. E. Nordenskiöld sekä F. J. Wiik.
[Käytetyimpiä k:u oppikirjoja on: Tschermak,
..Lehrbuch der Mineralogie" (1005), käsikirjoja:
J. Dana, „A system of mineralogy" (1892).]

P. E.

Kivennäisvaha ks. M a a v a h a.

Kivennäisvalkoinen, permanentti
valkoinen, blanc fixe, hienoksi jauhettu
ras-kassälpii tai keinotekoisesti valmistettu
barium-sulfaatti (ks. t.). Sillä on suuri kestävyys ja
peittämiskyky. Paitsi maalivärinä käytetään k :ta
myöskin paperiteollisuudessa. Lisäämällä k:ta
paperi tulee tiiviimmäksi ja raskaammaksi.

(Edv. nj.j

Kivennäisvedet, terveys vedet,
kivenuäis-suolarikkaat vedet, jotka saattavat olla luounossa
verrattain kuuminakin (kuumat lähteet 1.
termit). Luonnon k:ssä on tavallisesti
runsaasti hiilihappoa. Nykyään erotetaan
tavallisesti kahta lajia k:iä: 1) sellaisia, jotka ovat
syntyneet atmosfääri vedestä, kun se on
tunkeutunut. maan sisään, ja 2) juveniilisia
vesiä. jotka tulevat syvemmältä maan sisästä
tuliperäisten vaikutusten synnyttäminä. Usein
sekaantuu kuitenkin viimemainittuihin
vesilajei-hin, joissa tavallisesti on runsaasti
radioaktiivisia aineita, myöskin edellisenlaatuista
kivennäisvettä.

Keinotekoisia k:iä valmistetaan
jäljittelemällä luontaisia, siis liuottamalla veteen
erilaisia kivennäissuoloja ja puristamalla lisäksi
veteen hiilihappoa. Tavallisimmissa
hiilihaponpitoi-sissä vesissä (seltterivesi, soodavesi) ou
natriumbikarbonaattia ja hiilihappoa; veden
tulee olla tislattua tai mahdollisimman puhdasta
H rv. Painettu ’/512.

1058

luontaista vettä. Nykyään valmistetaan paljon
keinotekoista Karlsbadin, E ms in y. m.
vettä, samoin k a t k e r o vettä j. n. e.
liuottamalla veteen kivennäissuoloja samoissa suhteissa
kuin niitä analyysin perusteella on huomattu
olevan luontaisissa k:ssä. Keinotekoisia k:iä
on valmistettu jo uuden ajan alusta saakka
(ensin Thurneisser 1560), mutta vasta 19 :nnen
vuosis. alkupuolella valmistus alkoi kehittyä
tehdasmaiseksi. S. V. II.

Kivennäisvärit ks. Mineraalivärit.

Kivennäisöljyt. öljymäiset, hiilivetyjä
sisältävät aineet, joita ei saada kasvi- eikä
eläinkunnasta. Näihin voidaan lukea myöskin tavallaan
kivihiilistä, ruunihiilistä ja bitumiinisista
liuskakivistäkin saadut öljyt. Tärkein kivennäisöljy on
vuori öljy 1. petroleum i (nafta), josta
valmistetaan lamppuöljyä, erilaisia voiteluöljyjä,
paraffiinin y. m. S. V. il.

Kivenpiirräntä ks. Kivipaino.

Kivespussin vesipöhö (liydrocælc), kivestä
ympäröivän seroosisen kalvon verhoaman ontelon
täyttyminen vesimäisellä, n. s. seroosisell.i
nesteellä. Ilmenee jotenkin usein riisitautisissa
lapsissa, harvoin täysikasvuisissa. Tila ei ole
vaarallinen. Hoito: nesteen poispäästäminen hienon
pillin kautta tahi myös, erittäinkin
täysikasvuisissa, laajemmalla opereerauksella. M. <)-li.

Kivespussityrä, kohju, jossa suolenmutka
tunkee kivespussiin, vrt. Kohju.

Kivesvaara, vuori Oulujärven koillispuolella
Paltamon pitäjän alueella, Kiehimänsuusta
Vaalaan kulkevan maantien pohjoispuolella, a. 15
km:n päässä ensinmainitusta kylästä; korkeus
296 m yi. merenp. L. 11-nen.

Kivettyminen ks. Kivettymä.

Kivettymä 1. petrefakti. sellainen eliön
tai eliön osan jäännös, joka on muodoltaan säilyen
muuttunut kivennäisaineeksi sillä tavoin, että
orgaanisten aineitten lahotessa kvartsia, kalkki
sälpää tai muuta »kivetyttävää" ainetta on
laskeutunut niiden sijaan. K:t ovat yksi laji
fossiileja (ks. t.). " P. E.

Kivetä, laskea 1. peittää kivillä.
Tarkoituksena on joko suojata meren, joen. kanavan, ojan
taikka muun samantapaisen vesisäiliön rantoja
aaltojen taikka virran syövältä vaikutukselta
taikka muodostaa kovempi ja kestävämpi pinta
tielle taikka kadulle (kadunlaskos). Edelliseen
tarkoitukseen käytetään enimmäksean
suurempia ja raskaampia kiviä, jälkimäiseen pienempiä.

./. C-r.n.

Kivi. 1. Kaikki ne aineet, joista kiinteä,
epii-elimellinen maankuori on muodostunut, ks. K
i-vennäinenjaVuorilajit.

2. Kalkki-, fosfori- ynnä muista suoloista,
muutamissa elimissä, niinkuin virtsarakossa,
munuaisessa, sappirakossa sekä harvemmin
joitten-kuitten rauhasten johtotiehyissä syntyvä ja
esiintyvä kivimuodostus 1. konkrementti.
Asianhaarain mukaan tällainen k. aiheuttaa erilaisia
taudintiloja (lithiasis). Hoito enimmäkseen
operatiivinen (ks. K i v i 1 e i k k a u s); myöskin
si-sälliset lääkkeet saattavat tulla kysymykseen,
osaksi kivenliuottamistarkoituksessa. mutta
myöskin sen aiheuttamien tuskien lieventämiseksi.
Ollen luonteeltaan jonkin yleistaudin seurauksena
k. usein vaatii vleishoitoa ja varsinkin
paranaus-lähdevesien käyttöä ynnä ruokajärjestyshoitoa.

Kiven näisvaha—Kivi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0563.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free