- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1061-1062

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kiviaika ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

ICMit

Kiviaika—Kiviaseet

10(W

nervala". Muodon puutteellisuuksista huolimatta
ilmenee siinii voimakasta luonnontunnetta ja
rehevää mielikuvitusta, joiden ominaisuuksiensa
puolesta se 011 poikkeuksellinen ilmiö koko
vanhemmassa runoudessamme. K. pyrki näihin
aikoihin myös laajentamaan aihepiiriänsä ja
kuvaamaan ylempiä säätyjä ja kaukaisempia oloja.
Siinä mielessä syntyivät hänen viisinäytöksiset
murhenäytelmänsä ..Karkurit" ja »Canzio", joista
edellinen oli valmiina 1865 ja painettiin 1867 ja
jälkimäinen valmistui v:n 1868 alussa, mutta
jäi painamatta. Molempain tapahtumat liikkuvat
aateliston keskuudessa ja ..suurten" tunteiden
alalla, mutta niiden juoni on kovin teennäinen
ja henkilökuvaus hataraa. Ainoastaan
lyyrillisissä kohdissa K:n runovoima pääsee
vapautumaan ja esiintymään paremmin edukseen.
Puhtaampana ja maalaavampana kuin näissä kukois
taa lyvrillinen tyyli kuitenkin yksinäytöksisessä
,.L e a"ssa. joka painettiin 1869. Tämä
Raamatun kertomusten haltioittama suorasanainen
näy-telmäruno loihtii esiin siintävän kangastuksen
..pyhästä maasta" Kristuksen ajoilta, valaisee
nähtäväksi muutaman idyllisen tuokion
publikaani Sakeuksen majassa ja täyttää sen
uskonnollista hartautta huokuvalla runoudella, joka
pystyi syvästi koskettamaan tuttuja kieliä
yleisön sydämessä. „Lean" ensimiiisestä,
innostuneesta esittämistilaisuudesta, toukok. 10 p:stä
1869, on tullut tavaksi laskea suomalaisen
teatterin synty. V. 1867 oli K:llä valmiina myös
yksinäytöksinen maalaisidylli „Y ö ja p ä i v ä",
johon tanskalaisen H. Hertzin romanttinen
näytelmä „Kuuingas Renén tytär" on antanut
ulkonaisen aiheen. K:n pääteos, laaja romaani
..Seitsemän v e 1 j e s t ä", valmistui
hiljoil-leen 1860-luvulla ja ilmestyi painosta 1870.
Siinä kuvastuvat parhaiten hänen harvinaisen
rikkaat kirjailijalahjansa: hänen lyyrillinen
tunnepohjansa, draamallinen eloisuutensa ja
eepillisen kiivailijan rauhallinen
kokonaisnäkemys. „Seitsemän veljestä" on rikkaan
henkilökuvauksensa puolesta kuin laaja ja tyhjentävä
läpileikkaus siitä maalaisyhteiskunnasta, jonka
keskuudesta hän on saanut parhaat tyypit kaikkiin
tuotteisiinsa, samalla kuin se. asettamalla
henkisiltä kyvyiltään sangen rajoitetun ja
viljelemättömiin ihmisen keskelle luonnon mittaamatonta
suuruutta ja houkuttelemalla luonnosta esille
lukemattoman määrän eri valaistuksia ja tunnelmia,
avaa aivan uusia näköaloja Suomen luontoon
sekä kansan sielunelämään. Oikealla
humoristin vaistolla suunniteltu juoni, jonka
pitelemisessä Cervantesin ,,Don Quijote" lienee ollut
jossakin määrin esikuvana, liittää tapahtumien
runsaan sarjan kokonaisuudeksi, joka on
taiteellisesti luovan hengen korkeimpia ja pysyvimpiä
saavutuksia maassamme.

Suurin osa Kai tuotannosta kypsyi maaseudun
yksinäisyydessä, ruotsinkielisessä Siuntion
pitäjässä. Hän oleskeli tällä paikkakunnalla jo
ylioppilastutkintoon valmistautuessaan. Vakinaisesti
hän siirtyi sinne 1863. asuen enimmän aikansa
Fanjunkars nimisessä mökissä, jonka omisti neiti
Charlotte Lönnqvist. Tämän naisen ansiota on,
että K. sai lS60-Iuvulla edes pahimmilta
leipä-huolilta rauhassa antautua kirjallisiin
tehtäviinsä. Hän kirjoitti siellä useampiakin
tuotteita. jotka eivät päässeet julkisuuteen hänen

eläessään, esim. yksinäytöksisen kappaleen „Leo
ja Liina", jonka yksinkertaiseen juoneen ja hen
kilöiden asetteluun hän ehkä lienee saanut aihetta
omasta oleskelustaan Fanjunkarsissa, juoppo
remuisen huvinäytelmiin ..Olviretki
Sehleusinge-nissä", joka on käsikirjoituksena Suom. kirj.
seuran hallussa, ja joukon runoja, joista toiset
ovat realistisesti maalailevia maalaiskuvauksia,
kuten 1904 ilmestynyt ,,Paimentyttö", toiset taas
romanttisesti uneksivia kaukonäkvjä, kuten
„Atalantta" (pain. 1911).

Elämä tuossa »yksinäisessä loukossa", jossa
kirjailijaa rasitti yhtämittaa rahan, seuran ja
kirjallisuuden puute, kävi hänelle usein ikäväksi,
ja ikävää nnohtaakseen hän tarttui välistä
pikariin. Lisäksi tuli ruumiillinen rasittuminen, joka
vähitellen vei mielen synkeytymiseen ja lopulta
(1870) kääntyi mielisairaudeksi. Kirjailija ei
jaksanut enää kevään 1869 jälkeen ponnistautua
suuriin omintakeisiin töihin. Hän loi silloin maist.
E. Nervanderin ja toht. K. Bergbomin tekemän
suunnitelman mukaan yksinäytöksisen kappaleen
»Margaretan" (pain. 1871), jonka höllässä
henkilökuvauksessa ja tehottomissa vuorosanoissa
tuntuu jo sairaan runoilijan voimattomuus. K.
tuotiin 1871 hoidettavaksi Lapinlahden
mielisairaalaan. mutta siirrettiin pian parantumattomana
takaisin kotipuoleensa vaivaishoitolaisena
elätettäväksi. Hän kuoli jouluk. 31 p. 1872
Tuusulassa veljensä Alpertin pienessä mökissä ja
kätkettiin sen pitäjän kirkkomaahan 4 p. tammik.
1873 harvojen tuttavien saattamana.

K. on ensimäinen alkuperäinen ja voimakas
runoilijapersoonallisuus suomenkielisessä
kirjallisuudessa. Hänen tyyni ja suurpiirteinen, aina
todellisuuteen pohjautuva, mutta
mielikuvituksen kohottama ja persoonallisesti tyylitelty
taiteensa, jolle syvä huumori antoi erikoisleiman,
on ollut esikuvana ja kehoittimena jo
useammalle kuiu yhdelle kirjailijapolvelle. Eikä
ainoastaan suomalainen näytelmä, jonka
varsinainen uranaukaisija hän on, vaan myöskiu
romaani ja yleensä suorasanainen
kaunokirjallisuutemme johtaa juurensa hänestä. Hän se
myös ensimäisenä suomalaisen proosatyylin
mestarina houkutteli kielestämme esiin musikaalisia
ja maalauksellisia arvoja ja antoi lauseillensa
ennen tuntemattoman soinnun, voiman ja
ilme-hikkyyden. Leikki ja tosi, hieno ja karkea,
romantiikka ja realismi sulavat hänen tyylissään
luontevasti yhteen välittömästi kumpuilevien
mielikuvien ja tunnelmien herkäksi ja
vivahdus-rikkaaksi kuvastimeksi.

Kai valitut teokset julkaistiin ensi kerran
1S77, paikoin kevyesti korjailtuina. Sittemmin
niistä on ilmestynyt neljä painosta. V. 1908
julkaistiin ..Seitsemästä veljeksestä" Akseli
Gallén-Kallelan kuvittama loistopainos, joka
lähemmin noudattaa alkuperäistä laitosta. [Eliel
Aspelin, »Aleksis Kiven elämäkerta" (»Valittujen
teosten" alussa); V. Tarkiainen. »Aleksis Kiven
Seitsemän veljestä" (1910) ; Arvid Mörne,
»Aleksis Kivi och hans roman Seitsemän veljestä"
(1911).] V". T.

Kiviaika ks. Esihistorialliset
ajanjaksot.

Kiviaseet. Kivikaudella valinistettiin työ- ja
tarvekalut sekä sota-aseet kivestä. Niitä
sanotaan yhteisellä nimellä kiviaseiksi. Kansan kes.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0565.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free