- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1067-1068

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivihiiliasfaltti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

iot>;

Kivihiiliterva—Kivijärvi

1068

Kivihiilikninlen ma iso m a. 1. Eräs saniaispuu (Caulupteris). — 2. Saniaispuun runko. — 3. Eräs saniaiskasvi
(Mariopteris). — 4. KortPpuu (Calamites). — 5. Suomupuu (Lcpidxdendron). — 6. Sinettipuu
(Sigillaria). — 7. Eräs havupuu (Cordaites).

näistä ovat olleet mahtavan suuria; tunnetaan
25 m:n korkuisia ja 1 m:n läpimittaisia
Lepido-dendron-runkoja. Siemenkasveja on vain harvoja.
Omituiset paljassiemeniset, kuten Cordaites, ovat
mainittavimmat. Myös eläinjäännöksiä on
runsaasti kivihiilen yhteydessä. Mannereläimistöä
edustavat hyönteiset, skorpionit, hämähäkit y. m.
luu rangot tomat sekä luurankoisista
sammakkoeläimiin kuuluva Stegocephala lahko. Sekä
järvi-että merimuodcstumissa on kiillesuomuisten,
keuhkokalojeu ja muitten rustokalojen
jäännöksiä. Muuten k:n merikerrostumissa on säilynyt
erittäin runsas fossiilinen Iuurangoton eläimistö.
Siihen kuuluu foraminifeerejä (Fusulina),
monenlaisia koralleja, piikkinahkaisia, lonkerojalkaisia,
kotiloita, simpukoita, pääjalkaisia, joista
gonia-tiitit ovat mainittavimmat. Näiden kaikkien
kalkkiosien jäännöksistä vuorikalkin laajat ja
vahvat kerrokset ovat saaneet alkunsa. P. E.

Kivihiiliterva ks. Terva.

Kivihiilitervaöljyt. kivihiilitervasta
tislaamalla erotetut nestemäiset osat, joiden
kiehuma-pisteet ovat eri korkealla. Tislatessa haihtuu
ensin kaasuja, sitten ammoniakkia ja vettä,
sitten keveitä öljyjä, raskaita öljyjä
ja lopuksi jähmeitä aineita. Jätteeksi jää
tislaus-paiiiiuun kivihiilipikeä. Usein erotetaan
ke-veät öljyt tervasta myöskin puhaltamalla
vesihöyryä tervaan, jolloin höyry vie ne mukanaan.

- Kevyttä tervaöljyä jalostavat väritehtaat. Se
sisältää bentsolia, toluolia y. m. Jähmeät
tislaus-tuotteet sisältävät karbolihappoa, naftaliinia,
antraseenia y. m.; niitä käytetään
värinval-mistustehtaissa raaka-aineena sekä esim.
karbolihappoa lääkeaineiden valmistukseen. Raskasta
tervaöljyä käytetään paljon m. m. puun
kylläs-tyttämiseen. 8. V. H.

Kivi-iskos ks. I s k o s.

Kivijalka 1. sokkeli on maanpinnasta lukien j

lähinnä ylöspäin oleva osa rakennuksen seinää,
mikä puurakennuksessakin tehdään kivestä —
siitä nimitys kivijalka — jotta puu ei tulisi
yhteyteen märän maan kanssa ja lahoisi sekä
johtaisi kosteutta huoneisiin. Tiilirakennuksissakin
tehdään tämän osan ulkopuoli luonnollisesta
kivestä ja erotetaan eristyskerroksella itse
tiilimuurista jotta kosteus ei seinään imeytyisi.
Kaupunkien rakennusjärjestyksissä määrätään
tavallisesti k:n pienin korkeus; Helsingissä se on 60
cm katukäytävän pinnasta lukien. 1. C-én.

Kivijärvi. 1. Kunta, Vaasan 1., Laukaan
kihlak., Kivijärven nimismiesp. (jolion kuuluu
myös osa Viitasaaren kuntaa). Kirkolle
Myllymäen asemalta 100 km. Kannuksen asemalta
123 km ja Varsanlahden laivalaiturilta
(Viitasaarella) 37 km. Pinta-ala 1,264,s km3, josta vii
jeltyä maata 5,620 ha (1901). Maatilojen
lukumäärä 200, manttaalimäärä 16:s/M> talonsavuja
210, torpansavuja 151 ja muita savuja 265 (1907).
5.872 as. (1909); 913 ruokakuntaa, joista
maanviljelystä pääelinkeinonaan harjoitti 763 (1901).
462 hevosta ja 2,107 nautaa (1908). —
Kansakouluja 6 (1911). Karstulan lääkäri käy
kunnassa 2 kertaa kuussa; Pihtiputaan
haara-apteekki. Säästöpankki. — Teollisuuslaitoksia:
Kannonkosken ja Saaren sahat ja myllyt,
Savikosken, Hilmankosken ja Heitkosken myllyt. —
Vanhoja muistoja: erämiesten luola
Hannon-salmen luona. — 2. Seurakunta,
konsisto-rillinen, Porvoon hiippak., Jyväskylän rovastik.:
jo 1600-luvulla Viitasaareen kuulunut
rukoushuonekunta, tuli kappeliksi 1750 ja omaksi
khra-kunnaksi keis. käskykirj. 15/3 1858. Seurakuntaan
kuuluva Kinnulan rukoushuonekunta on
päätetty erottaa omaksi khra-kunnaksi, Sen. päät.
"/n 1904. L. Il-nen.

Kivijärvi. 1. Järvi Vaasan läänissä 131 m
yi. merenp., n. 50 km pitkä, mutta suhteelli-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0568.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free