Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivijää ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1071
Kivikirves— Kivipaino
1072
joitus. joka useimmiten uskollisemmin pysyy
vanhanaikaisissa kirjainmuodoissa kuin muuten
käytännössä oleva kirjoitus, vrt. myös
Lapi-daarikirjoitus.
Kivikirves ks. K i v i a s e e t.
Kivikultti ks. K i v i e n p a 1 v e 1 u s.
Kivileikkaus (lithotomia), virtsarakossa
olevan kiven poistaminen opereeraamalla; miehessä
toimitetaan tämä monella eri tavalla; esim.
avaamalla virtsarakko vatsan peitteiden läpi.
Naisella poistetaan rakkokivi useimmiten
keinotekoisesti laajennetun virtsatorven kautta. [Krogius,
„Urinvägarnas sjukdomar".] (il. 0-li.)
Kiviliitos, rakennuskivien järjestely, niin että
ne ilman erityistä sideainettakin tulevat
liitokseen keskenään. Tavallinen liitos
tiarraaakivi-muurissa syntyy siten, että pitkittäin kulkevat
juoksukivet ja poikittaiset syvemmälle muurin
sisään ulottuvat sidekivet vuorottelevat ja
saumat ja sidekivet eri kivikerroksissa sovitetaan
niin, etteivät tule päällekkäin, ks. Muni
i-liitos. J. C-én.
Kivimaa. 1. ks. Kustavi. — 2. ks. Iso
Kalastaja.
Kivimeri, kivipelto, nykyisillä ja
muinaisilla rantaviivoilla tavattavat laajat
mukula-kasaumat. ks. Kant a merkit.
Kivinen (Stenius), Karl Mortimer
(1843-1911), historiantutkija, opettaja.
Ylioppilas 1862, fil. kand. 1867, Kuopion
sokeainoppi-laitoksen johtaja 1868-95. Harjoitettuansa
historiallisia tutkimuksia Karjalassa 1864 ja 1865
julkaisi viimemainittuna vuonna „Anteekningar cm
Nord-karelska Frikorpsernas företag 1808", joka
teos on arvokkaimpia Pohjois-Karjalan historian
alalla. A. R. S.
Kiviniemi, koski Vuoksen juoksussa,
Valkjärven ja Sakkolan pitäjien rajalla. Täällä oli
ennen kannas Vuoksen ja Suvannon välillä.
K:llä juoksi puro Suvannosta Vuokseen. 1854-56
sodan jälkeen suostuttiin Kiviniemen
kaivatta-miseen. Oletettiin, että samalla syntyisi
täysi-kelpoinen laivatie Pietarista Vuoksen rintamaille.
Työ suoritettiin, noudattamalla sitä tapaa, että
annettiin virran huuhtoa pois maata. Mutta kun
K:llä veden oli voitettava harvinaisen luja
kannas, niin ei saatukaan laivakululle sopivaa uomaa,
syntyi vain ryöpeä koski. Vuoksen pinta aleni
4-6 m, ja vesi virtaa nyt K:llä päinvastaiseen
suuntaan kuin ennen. Laivakulkua on K:stä sekä
Suvantoa että Vuoksea pitkin. K:n kosken
pu-touskorkeus on 3,s m ja hevosvoimain luku 33,000.
[E. G. Palmén, „Aldre oeh nvare sjöfällniugar
och sjöfällningsförsök i Finland" (Fennia 20).]
j. R.
Kivinilkka, kivi made 1. elaska (Zoarces
vivipnrus), limakalojen heimoon luettu kala,
merkillinen siitä, että
naaras synnyttää eläviä
sikiöitä. Kasvaa 20-40
cm pitkäksi. Luut
viheriät. Oleskelee
meri-hauran seassa
Pohjanmeren, Itämeren ja
Jäämeren rannoilla, jokseenkin yleinen myös
Suomen- ja Pohjanlahden suolaisemmissa osissa. Sitä
ei kalasteta meillä. Lihaa, vars. savustetun
kalan, monet pitävät maukkaana. K. il. L.
Kivioja ks. Salaoja.
Kivinilkka.
Kivipaino 1. litografia (kreik. lithos =
kivi, ja grapliein = piirtää), laakapaincmenetelmä.
jossa piirros (k i v i p i i r r o s) tai kuva
kemiallisella liidulla tai kynällä tai kaivertamalla
kiinnitetään kivenpintaan, niin että se sitten värillä
varustettuna voidaan kivilaatasta painaa.
Kivipainon avulla saatu kivipiirroskuva on sekä
perusajatuksensa että menetelmän puolesta vaski
ja puupiirroksen välillä, kun edellinen kuuluu
syvenuyspainoon, jälkimäinen taas kohopainoon.
K. perustuu siihen, että rasva ja vesi eivät sekoitu
toisiinsa. Jos litografisen kiven pintaan piirre
tään kuva litografisella liidulla (vahaa, saippuaa,
lampaantalja, salpietaria, kimröökkiä) tai
litografisella musteella, joka sisältää suunnilleen
samoja aineita kuin liitukin, tarttuu painoväri
vain rasvaisiin piirroskohtiin kun taas
piirtämät-töniät kohdat pidetään painaessa kosteina, joten
ne eivät tartuta itseensä rasvansekaista
painoväriä. Aivan valkoisiksi (värittömiksi) jäävät
kohdat useimmiten syövytetään ja silataan
kumilla. Parasta litografista kiveä saadaan
Baierin Solnhofenista. Kivet leikataan 5-10 cm pak
suiksi laatoiksi. K:n keksi 1796 Alois S e n
e-f el der (1771-1834), joka 1818 julkaisi teoksen
.,Lehrbuch der Lithographie". Menetelmiä on
pääasiallisesti kahta lajia: 1) kuva piirretään
hiotulle ja erikoisella hapolla sivellylle kivelle
timantilla tai terävällä metallipiirtimellä ja täten syn
tyneihin syvennyksiin hierotaan painoväriä, jonka
jälkeen kuva painokoneella siirretään paperille.
2) kynää tai sivellintä käyttäen kuva maalataan
rasvaisella värillä kivelle, jonka pinta sitä ennen
on esim. hopeajauheella tehty karkeaksi, ja sen
jälkeen syövytetään värittä jääneet osat, niin että
itse maalaus jää koholle. Tällä tavalla saavute
taan yleensä parempia taiteellisia tuloksia kuin
edellisellä. Saks. taiteilija Hans Thoma on
keksinyt vielä kolmannenkin tavan: piirrosta ei pai
neta kiveltä suoraan paperille, vaan
selatiini-levylle ja tästä vasta paperille. Erikoisen hyviä
tuloksia on antanut uusi n. s. o f f s e t-menetelmä:
painokuvan jäljennös painetaan ensin
kumi-kankaalla päällystetyn painovalssin pintaan, josta
se sitten painetaan paperille tai muulle pinnalle.
Kivipiirrosta käytetään myöskin menestyksellä
värillisten — joko jäljennösten tai alkuperäisten
— kuvien aikaansaamiseksi (kromolitogra
fia). Tähän tarvitaan yhtä monta kivilaattaa
kuin kuvassa on väriä, painettaessa on jckainen
erivärinen laatta sitten aina tarkoin sovitettava
edellisen sijalle paperille. Että täten voidaan saa
vuttaa sangen kauniita taiteellisia tuloksia,
osoittavat ne alkuperäiset, värilliset kivipiirrokset.
Joita viime aikoina varsinkin saks. taiteilijat ovat
alkaneet valmistaa ja julkaista esim. B. G.
Teub-nerin ja R. Voigtländerin kustannuksella.
Meilläkin on muutamia sellaisia ilmestynyt
(kustannusosakeyhtiö Otavan toimesta). —
Kivipaino-tuotteita ovat enimmäkseen taiteellisesti
vähäarvoiset öljyvärikuvat, joita yleisesti näkee
seinä-koristeina. Värillisten karttojen monistaminen
suoritetaan myös k:lla. Kiven asemasta
käytetään nykyisin jo monasti aluminiumilevyjä
(al-g ra f ia): milloin ei kuvan piirtämistä suoriteta
kaivertamalla, sekä myös sinkkilevyjä (s i n k o
graf ia). Valokuvauksen käytöstä k:n
palveluksessa ks. Fotolitografia. — Kaiverretuilta
kivilevyiltä ei suuria painoksia otettaessa paina
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
