- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1075-1076

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivipiirros ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

Kuva 1. Kiviljuhus. Kiilareikiii purataan. Kuva 2. Kntukivien valmistus.

Kiviteollisuus

pyöreää kiilaa sekä johtokiilaa sen kummallakin
puolen paineen tasaamista varten (kuv. 4).
Irroi-tetut möhkäleet muodostellaan ensin
asetintal-toilla eli meisseleillä (kuv. 5) ja hakataan sitten
erilaisilla työkaluilla riippuen kiven kovuudesta
ja valmisteen laadusta. Pehmeämmät kivilajit,
kuten hiekkakivi, vuolukivi ja kalkkikivet,
hakataan litteillä kiisimeisseleillä puuvasaralla (kuv. 6)
iskien, taikka sahataan hammastetuilla
sirkkelisahoilla, höylätään kivihöylällä, sorvataan ja
(kovemmat lajit) kiilloitetaan. Kovemmat
kivilajit hakataan ensin karkeaksi piikkihakulla,
sileäksi moniteräisellä hakulla, tukkihakulla ja
..pukkelilla" (kuv. 7, 8, 9, 10, 11 ja 12).
Kivi-työkoneita on: raamisahoja, joiden terät ovat
hampaattomia mutta sahautuvat kuitenkin
kiven läpi jälkeen siroitellun terässannan avulla;
sorveja, joiden toimivina osina ovat karaistut
pyörivät levyt; tasauskoneet, joissa myös
teräslevyt leikkaavat kiveä, sekä
karbortindumikurso-koneet y. m. Puristetulla ilmalla käyvät
kiven-hakkuukoneet ovat miltei mullistaneet koko
kivi-teollisuuden, sillä niillä voidaan vaivatta
hie-noimpiakin veistokuvia tehdä kovista kivilajeista
(kuv. 13), mikä on erittäin tärkeää, koska juuri
graniittilajit ulkoilmassakin parhaiten kestävät
rapautumatta. Kovat kivilajit tulevat yleensä
hyvin kiiltäviksi; sitä varten hiotaan niitä
teräs-sannalla ja karborundumilla. jota pannaan
pyöriville takkirautalevyille, jota vastoin itse kiil-

Kuva 13. Uraniittikoristeiden hakkaaminen puristetulla
ilmalla käyvillä taltoilla.

lottaminen tehdään tinatuhkalla, jota
huopa-levyillä voimakkaasti hangataan kiveä vasten.

Suomen kiviteollisuus käsittelee pääasiallisesti
graniittia ja vain vähemmissä määrin
vuolu-kiveä. marmoria ja liuskakiveä. Jo viime
vuosisadan alussa louhittiin Viipurin, Vehkalahden ja
Virolahden pitäjistä n. s. rapakivigraniittia
ra-kennuskiveksi Pietariin m. m. Aleksanterin
patsaaseen. ja Iisakin kirkon pylväisiin
Pyterlah-desta (ks. t.). Uudempaan aikaan monet
suuremmat ja pienemmät kivilouhimot ovat ryhtyneet

Kuva 6.

Kuva 3. Paineilmaporakone.

Kuva 8.

Kuva 9.

Kuva 10.

Kuva 11. Kuva 12. Kuva 7.

Kuva 4. Kuva 5.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0572.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free