- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1077-1078

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Kivitiede ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1077

Kivitiede

— Kjerulf

1078

käyttämään hyväkseen maan runsaita
graniitti-varastoja sekii kotimaista rakennusteollisuutta
varten, jossa luonnollisen kiven käyttäminen
rakennusten julkisivujen päällysteenä, joko
kokonaan taikka osittain, pylväinä ja
koristeveistoksina on saanut hyvin tärkeän
rakennustaiteellinen merkityksen, että myöskin ulkomaille
lähetettäväksi: Venäjälle rakennus-, patsas- ja
katu-kiviksi. Englantiin ja Skotlantiin myös
rakennus-ja katukiviksi, jopa Ameriikkaan ja Afrikkaan
saakka. V. 190S oli Suomessa kaikkiaan 47
kivi-louhimoa; huomattavimmat ovat O.-v. Granit, joka
louhii Hangen Kuningattaren vuoresta punaista
ja Bergöstä harmaata graniittia: Suomen
kivi-teollisuus o.-y. Uudessakaupungissa käyttää
puhtaita harmaita ja tasavärisiä punaisia graniitteja,
Itä-Suomen graniitti-o.-y. Viipurissa Itä-Suomen
kivilajeja; O.-v. Vuolukivi Viipurissa valmistaa
vuolukiviveistoksia ja • peitteitä rakennusten
julkisivuihin, uuneja y. m. Ruskealan marmoria
käytetään myös joskus rakennuksien koristeiksi,
porrasaskeliksi v. m. Seuraava taulukko osoittaa
Suomen kiviteollisuuden kehittymistä viime
vuosina.

Tuotantoarvo Vientiarvo
milj. mk. milj. mk.

1899 l,oi 0,is

1903 l,,i 0,91

1907 2,9- 1,30

1908 3,«« l,7i

II. Ii. J. C-én.

Kivitiede ks. K i v e n n ä i s t i e d e.

Kiviyrtti ks. \V o o d s i a.

Kivutar ks. Kiputyttö.

Kivääri (ruots. gevär, saks. Geicehr), alkuperin
jalkaväen pitkä, piilukollinen ja pistimellä
varustettu ampuma-ase, sittemmin jalkaväen
ampuma-ase yleensä, ks. A m p u m a-a s e e t.

Kiörboe [hjörbü], Karl Fredrik
(1798-1876), norj.-ruots. taidemaalari ja kivipiirtäjä,
oli synt. Tanskassa, mutta muutti jo nuorena
Tukholmaan ja eli loppuikänsä (v:sta 1840)
Pariisissa. Hänen erikoisalansa oli eläinmaalaus;
aikaisemmin, palvellessaan ratsuväen upseerina,
hän varsinkin maalasi hevosia. Suurta suosiota
hän sai kuvatessaan hirviä, kettuja ja koiria
erilaisissa jännittävissä ja vaaranalaisissa tiloissa;
niinpä levisi hänen maalauksensa „Tulva"
kivi-piirrosjäljennöksinä sangen laajalle. Hän on
maalannut myöskin useita korkeiden henkilöiden
Kaarle XIV:n Juhanan, Kaarle XV.n,
Napoleon Ill:n — ratsastajakuvia. Hänen
maalaus-tapansa oli siloista ja jotenkin persoonatonta;
myöhemmin hän kumminkin saavutti
voimakkaamman värityksen. [G. Nordensvan, „Svensk
konst och svenska konstnärer i 19:de
àrhundra-det" (1892).] F. L.

Kjær [hjör], Nils (s. 1S70), norj. kriitikko ja
näytelmänkirjoittaja. Hän on älyperäinen, terävä
analysoija, kielenkäyttäjänä mainio, sanonta
pirteää ja iskevää. Kriitilliset teokset: ,.Fremmede
forfattere" (1895), ,.Boger og billeder" (1S98),
„I forbigaaende" (1903), „Smaa epistler" (1908);
draamat „Regnskabets dag" (1902, suom.),
,.Mi-mcsas hjemkomst" (1907). [Nærup, „Illustreret
norsk 1 itteraturhistorie" (1905).] A-M. Tn.

Kjahta 1. K i a h t a, kaupunki Siperian
Trans-baikalin alueessa, vähäisen, Selengaan laskevan

joen varrella aivan Kiinan rajalla; n. 4,300 as.
(1900). Se on syntynyt 1743 aikaisemmin
perustetun punlinnoituksen suojaan; oli ainoa
Venäjän kauppapaikka Kiinan rajalla v:een
1858, jolloin sen erikoisoikeus lakkautettiin.
Tämä ja teekaupan siirtyminen osaksi meriteille
ovat vähentäneet K:n aikaisemmin suurta
kauppaa. Päiituontitavara yhä edelleen tee,
sitäpaitsi silkki, karja; vienti: turkiksia, kankaita,
nahkaa. Joulukuussa suuret markkinat (n. 20,000
kauppiasta). — Lähellä K:aa on linnoitus
Troits-kosavsk. Vastapäätä rajan toisella puolen n. 600
m:n päässä on kiinalainen kaupunki Maimatsin.
Urgasta tänne ovat kiinalaiset suunnitelleet
rautatien. E. E. K.

Kjellén [tSéWnJ, Johan Rudolf (s. 1864),
ruots. valtiotieteellinen kirjailija ja politikko, v:sta
1901 valtiotiedon ja tilastotieteen professorina
Gööteporin korkeakoulussa; vv. 1905-08 toisen
kamarin, v:sta 1910 ensimäisen kamarin
jäsenenä. K. on uudistuksia harrastavan
oikeistoryhmän huomattavin edustaja, etevä puhuja ja
monipuolinen kirjailija; julkaissut m. m. „Studier
rörande ministeransvarigheten" (1890),
„Stor-makterna. Konturer kring samtidens
storpoli-tik" (1905), „Nationell samling" (1906), ,.Ett.
program. Nationella samlingslinjer" (1908).

Kjellman [tsel-J, Frans Reinhold
(1816-1907). ruots. kasvitieteilijä, erittäinkin
levä-tutkija, v:sta 1899 kasvitieteen professorina
Upsalan yliopistossa. K. otti osaa
napamaaretki-kuntiin Huippuvuorille 1872-73. Novaja Zemljaan
ja Siperiaan 1875, Ruijaan 1876 ja oli
kasvitieteilijänä A. E. Nordenskiöldin Vegan-retkellä
1878-80. Hänen teoksensa ovat tärkeimpiä
lähteitä napamaiden ja Pohjois-Jäämeren kasviston
tuntemiseen: „Skandinaviens Ectocarpeer och
Ti-lopterider" (1872), „Svenska polarexpeditionen
1872-73" (1875), „Norra Ishafvets algflora"
(Vega-exp. vet. iakt. 1882-85), „Ur polarväxter
nas lif" (1884), ,.IIandbok i Skandinaviens
hafs-algflora I. Fucoideæ" (1890). [Elämäkertoja:
Lindman (Ymer 1907), Svedelius (Vet. akad.
àrsbok 1908).] J. A. W.

Kjelsy ks. K i e 1 c e.

Kjerulf [hjc-J, Halfdan (1815-6S), norj.
säveltäjä, jonka omaperäiset, kansallissävyiset ja
tunnelmarikkaat laulut ovat suosittuja kaikissa
pohjoismaissa. Hänen pianosävellyksensä ovat
saaneet tunnustusta myös Saksassa.
Kristiaa-niassa on hänelle pystytetty muistopatsas. I. K.

Kjerulf [hjc-], Theodor (1825-88), norj.
geologi, teki jo nuorena huomattavia tutkimuksia
Kristiaanian seudun muodostumista, julkaisten
..Das Christiania Silurbecken" (1855) ja „über die
Geologie des siidlielien Norwegens" (1857). Näissä
hän havaintoihin perustuen todistaa poimettumisen
suuren merkityksen näitten seutujen
muodostu-main kehitykselle. V. 1858 K. tuli Keilhaun
jälkeen yliopiston professoriksi. Hänen aloitteestaan
perustettiin sam. v. Norjan geologinen toimisto,
jonka ensimäiseksi johtajaksi hänet määrättiin.
K. omisti elämäntyönsä Etelä-Norjan tutkimiseen,
minkä tulokset ovat kootut teokseen ,.Udsigt over
det sydlige Norges geologi" (1879). K. oli
aikanaan monessakin geologian haarassa uusien
aatteiden esitaistelija. M. m. hän ensimäisenä
kotimaassaan kehitti jääkausiteoriaa ja huomautti
maankuoren liikuntojen merkitystä maanpinnan

Vuosi

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0573.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free