- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1081-1082

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klagenfurtin umpilaakso ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.



1081

Klagenfurtin umpilaakso— Klarinetti

10S2

tuin), teollisuuslaitoksia (kangas-, kone-, tupakka-,
väri- ja nahkatehtaita). — K. mainitaan jo 048,
kaupuuginoikeudet 1338, tuli Kärntenin
pääpaikaksi 1500-luvulla. E. E. K.

Klagenfurtin /-ä-J umpilaakso Itävallassa.
KHrntenissä, itä-läntistä suuntaa kulkeva
vajou-tumalaakso, jota kaikkialla ympäröivät inahtavat
alpit, pohjoisessa Gurkthalin ja Lavanthalin
ryhmät, etelässä Karavankit. Laakson sisällä kohoaa
liuskeista muodostuneita, nuortertiääristen ja
jiiii-kautisteu kerrostumain peittämiä metsäisiä
kumpuja. Muutamia kauniita järviä. Laakson läpi
virtaa Drava. — Ilmasto jyrkästi mantereinen,
heinäkuun keskilämpö -f- 18,t° C, tammikuun
—6,«°C (440 m yi. merenp.; korkeammalla
vuorten rinteillä tuntuvasti lauhkeampi; 1,100 m yi.
merenp. —3.«° C). Talviurheilukilpailuja
järjestetään siitä syystä usein tänne. — K. on tärkeä
asutus- ja liikennekeskus. Siellä on Kärntenin
pääkaupunki Klagenfurt. E. E. K.

Klaj (Clajus), Johann (1616-5G), saks.
runoilija, Georg Philipp Harsdörferin rinnalla
Niirnbergiläisen koulun, n. s. „Peguitzschäfer"ien
perustaja. Olennaista tälle suunnalle oli
arkadi-Inisen paimenrunon matkiminen, sekä samalla
imelä mauttomuus ja onttous. K. kirjoitti myös,
etupäässä hollantilaisia esikuvia jäljitellen,
ora-torintapaisia hengellisiä draamoja, joita
esitettiin kirkossa, kuten ,.Hö]len- und Ilimmeliuhrt
Christi" (1644i ja .JTerodes. der Kindermörder".
[Tittman, „Die Niirnberger Dichterschule"
(1847).] J. U-l.

Klakööri ks. C 1 a q u e.

Klami, Erkki Jaakonpoika (1820-68),
valtiopäivämies, merirahdin harjoittaja,
kotoisin Virolahdelta; oli 1863-64 valtiopäivillä
lulon-poikaissäädvn jäsenenä ja saavutti st|uren
vaikutusvallan säädyssänsä, joka m. m. yhtyi hänen
anomukseensa, että säädyille annettaisiin
lakiesitys siitä, millä keinoin ja missä
järjestyksessä suonien kieli oli saatettava käytäntöön
virkakielenä v:n 1863 asetuksen määräämän ajan
kuluessa.

Klammeri (saks. Klammer), hakasulku: [ ].

Klampenborg, kylpylä Tanskassa, 11 km
Kööpenhaminasta pohjoiseen, Juutinrauman rannalla.
1’erustettu 1844.

Klanetti, klarinetin (ks. t.) kansanomainen
suom. nimitys. K:ia on käytetty
kansansoitti-mena etenkin hääjuhlissa. Nykyään se on
väistynyt syrjään hanurin tieltä. I. K.

Klapka. György (1820-92), unk. sotilas;
meni nuorena sotapalvelukseen, tarjoutui
Unkarin vallankumousliikkeen alettua hallituksen
käytettäväksi ja lähetettiin ensin Siebenbürgeniin
järjestämään kapinaliikettä; tuli Mészärosin
jouduttua tappiolle Kaschaun luona (4 p. taimnik.
1849) vähäksi aikaa pohjois-armeian päälliköksi,
yhdistyi Görgeyhin, kunnostautui Käpolnan
tappelussa (26-28 p. helmik.), vaikutti ratkaisevasti
Isaszegin y. m. voittoihin ja vapautti Görgeyn
kanssa Komäromin. Oltuaan toukok. 1S49
sotaministerinä K. tuli kesiik. Komäromin ja Tonavan
oikealla puolella toimivien joukkojen päälliköksi;
osoitti vielä monessa taistelussa suurta
päällikkö-taitoansa ja puolusti Komäromia senkin jälkeen
kuin Görgey oli antautunut Vilägosissn aina
syysk. 27 p:ään asti, jolloin teki kunniakkaan
heittäymissopimuksen. Jonkun ajan kuluttua K.

asettui Genöveen; muodosti 1859 Italiassa ja
1866 Sleesiassa unk. legioonan ja tunkeutui
viimemainittuna vuonna Preussin ja Itävallan välisen
sodan aikana Unkariin, mutta sotivien kosken
tehty aselepo pakotti hänet kääntymään
takai-sin; palasi 1867 yleisen armahduksen johdosta
Unkariin ja valittiin valtiopäiville. Venäjän
kiivaana vihollisena K. sekä Kriminsodan että 1877
alkaneen venuläis-turkkilaisen sodan aikana
tarjosi turhaan palveluksinnsa Turkin hallitukselle;
julkaissut m. m. muistelmia. J. E.

Klaproth. 1. Martin Heinrich
(1743-1817), saks. kemisti, oli ensin apteekkari, toimi
sitten akateemikkona Preussin tiedeakatemiassa
ja tuli Berliinin yliopiston ensimiiiseksj kemian
professoriksi 1809. K. oli aikansa kuuluisimpia
kemiantutkijoita Saksassa ja vaikutti siellä
paljon Lavoisier’n aatteiden (uuden kemian)
leviämiseen. llänen lukuisat kem. tutkimuksensa
koskivat etupäässä epäorgaanisia aineita. Ilän
löysi m. m. kolme uutta alkuainetta:
zirkoniumin (1789), uraanin (1790) ja ceriumin, samaan
aikaan kuin Berzelius (1803). Hän selvitti
myöskin titaanin ja strontiumin (strontiaanimaan)
ominaisuudet. Edv. Ilj.

2. Julius von (1783-1S35), edellisen poika,
kuuluisa orientalisti, harrasti nuoruudestaan
aasialaisia kieliä, etenkin kiinan kieltä, kutsuttiin

1804 itämaisten kielten apulaiseksi Pietariin, teki

1805 tutkimusmatkan Sisä-Aasiaan ja
Kaukaa-siaan, erosi virastaan 1812 ja asettui 1S15 Parii-

jsiin, minne hän jäi sittenkin kun kuningas
Fredrik Wilhelm ITI nimitti hänet aasialaisten kielten
professoriksi 1816. Tärkeimmät K:n julkaisuista
ovat ..Asiatisches Magazin" (1802-03), „Tteise in
den Kaukasus und Georgien" (1812-14), ..Arcl.iv
! fiir die asiatische Literatur, Geschichte und
i Sprachkunde" (1810), „Asia polyglotta" (1S23,
: 1831), ..Tableaux historiques de 1’Asie" (1826),
„Mf*moires relatifs ä l’Asie" (1824-28),
„Voeahu-laire et grammaire de la langue göorgienne"(1827),
„Chrestomathie Mandchou" (1828), „Apercu
gé-néral des trois rovaumes, traduit de 1’original
japonais-chinois" (1832) ja „Chrestomat!iie
clii-noise" (1833). K. T t.

Klareerata (ruots. klarera), selvittää. K1
a-r e e r a u s. laivanselvitys. ks.
Laivanselvi-t y s.

Klarinetti, miis. 1. tärkein ja monipuolisin
nykyaikaisen orkesterin puupuhaltimista. K. on
muodostunut ammoisilta ajoilta periytyneestä
..paimenpillistä" (saks. Schalmei, ransk.
Chnlu-vieau, lat. calam us = oljenkorsi, kreik. anlos),
niirnbergiläisen Joh. Dennerin 1690 tekemän
keksinnön kautta, jonka avulla soittimen
luonnollinen sävelalue pääsee „ylipulialtamalla"
kertautumaan korkeammassa sävelalassa (oktaavin
kvintissä). K:n sävelala ulottuu hyvin laajalle
e—c*); tavallisimmin käytetään nykyään B- ja
A-k:eja. jotka soivat 1 tahi 1’/- sävelaskelta
matalammalla. kuin nuotteihin on merkitty (d—b*
tahi cis—a’). K:n matalin oktaavi on
soinniltaan tumman vakava ja korkein räikeän terävä:
muuten sen sointiväri soveltuu ilmaisemaan lois-

Klarinetti.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0575.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free