Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klagenfurtin umpilaakso ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1083
Klarissalaiset —Klassillinen sivistys
1084
Bassoklarinetti.
toa ja miehekästä voimaa yhtähyvin kuin
runollista haaveilua ja hempeyttä, jopa uhkaavaa
kaameutta ja leikkisää hilpeyttä. K:n tekniikka
on miltei yhtä monipuolinen kuin viulun, ja
yhteissoitossa se hyvin sulautuu kaikkiin muihin
soittimiin. —Orkesterikäytäntöön k. pääsi sangen
hitaasti; vasta v:n 1750 jälkeen alettiin
oikes-tereissa pitää vakinaisia k:n soittajia.
Vähitellen tämän soittimen ominaisuudet vetivät
säveltäjien huomion puoleensa, ja nykyaikaisessa
sci-tinnustekuiikassa k:n merkitys on yhä kasvanut.
Muunnos k:sta on bassoklarinetti,
sävelalueeltaan oktaavia matalampi. Kauniitten
matalien säveliensä vuoksi se on viime aikoina
päässyt yhä vakiintuneempaan käytäntöön
orkestereissa. Harvinaisempi on altto-k. eli
bassetti-torvi. — Sotilassoittokunnissa käytetään
korkea-vireisempiä ja teräväsävyisempiä k:eja (D- ja
Es-k.); ne ovat astuneet ennen käytettyjen
korkeitten trumpettien (it. clarino) sijaan, joista
muuten k:n nimityskin on periytynyt
(cluri-netto = pikku clarino). — 2. R:n ääntä
muistuttava urkuiiänikerta. 7. A".
Klarissalaiset (lat. ordo sancta Claræ),
Franciscus Assisilaisen perustama nunnakunta.
F.usi-miiinen johtaja oli ylhäinen assisilainen nainen
Klaara Sceffi (s. 1194). Franciscuksen uhrautuvan
elämän innostamana Klaara jätti 1212
morsiamena ollessaan vanhempainsa kodin, paeten
Porti-unculan kappeliin, jossa Franciscus leikkasi hänen
tukkansa ja otti häneltä lupauksen noudattaa
Jeesuksen tahtoa. Pian kerääntyi Klaaran
ympärille joukko naisia, jotka yhtyivät hänen
kanssaan sairasten hoitoa ja käsitöitä harjoittavaksi
yhdistykseksi. V. 1224 Franciscus jntoi heille
oman ankaran munkkisääntönsä, ja sentähden
nunnakuntaa sanotaankin F:n toiseksi
järjestöksi. Klaara kuoli 11 p. elok. 1253 ja
julistettiin pyhimykseksi 1255. Myöhemmin säännön
lieventäminen aiheutti nunnakunnan keskuudessa
useita eri suuntia, jotka eivät kuitenkaan estäneet
sen leviämistä. Parhaana aikana oli
klarissalais-luostareita n. 2,000, ja yhä vieläkin nunnakunta
nauttii useissa maissa arvonantoa varsinkin
hyödyllisen kasvatustoimintansa vuoksi. Pukuna on
fransiskaanien harmaa mekko, jota vyötäisiltä
pitää koossa valkoinen nuora; päätä ja otsaa
peittää valkea vaate, jonka päälle on heitetty
musta huntu. [Lemmeus, „Die Anfänge des
Kla-risserordens" (1902).] — vrt.
Fransiskaanit. A. J. P-ä.
Klar-joki (ruots. K.-älfven), osaksi Norjassa,
pääosa Ruotsissa, Vermlannissa. Lähteet ovat
Ruotsissa, lähellä valtakunnan rajaa,
Näs-tuntu-rin juurella, laskee Rogen-järven (n. S00 n yi.
merenp.) kautta Norjaan, Fämund-järveen (673
m yi. merenp.), joka kerää sille runsaasti
lisä-jokia tuntureilta. Täältä K. (nimiä Glöt-,
Fä-munds-, Trysilselven, Stor- ja Dalbyälfven)
virtaa etupäässä kaakkoista, lopulta eteläistä suun-
taa, ylempänä vuolaana, harvaan asuttujen luon
nonkauniitten metsämaitten (Suomalaismetsät),
alempana tyynenä viljavan tasankoinaan nulki.
laskien 450 km pituisena (josta 190 km Norjassa)
Karlstadin luona suurenlaisen suistomaan kautta
Vänerniin. Vesialue 11,870 km3. — On
ainoastaan osaksi kuljettava. Lisäjoet vähäpätöisiä.
(E. E. K.)
Klason (ennen Claësson), Johannes
Peter (s. 1848), ruots. kemisti, oli ensin kemian
dosenttina Lundin yliopistossa ja tuli 1S90
kemian professoriksi Tukholman tekn.
korke;tkou-luun, jossa hän vielä toimii. Hän on tutkinut
etupäässä orgaanisia rikki- ja syanidiyhdistyksiä
ja selvittänyt ligniinin (puuaineen) kokoumuksen
sekä ne kem. ilmiöt, jotka tapahtuvat selluloosan
valmistuksessa sulfiitti- ja sulfaattimenettelyjen
mukaan. Hänen täyttäessään 60 vuotta, hänen
oppilaansa julkaisivat suuren juhlateoksen „Kla
son-festskrift". Edv. Iii.
Klassifikatsioni (lat. classis = luokka, ja factre
= tehdä), luokitus (ks. t.).
Klassillinen (lat. classicus, < classis = luokka;
alk. luokkaan kuuluva, eritt. muin. Roomassa
ensimäiseen n. s. Servius Tulliuksen säätämistä
varallisuusluokista kuuluva; kuvann. ylim.
etusijalla oleva, etevä). 1. Mallikelpoinen,
täyspitoi-nen (esim. kirjallisuus, taide). 2. Muinaisen
Kreikan ja Rooman kulttuuria koskeva (vrt. A
n-t i i k k i) (esim. k :t k i e 1 e t = kreikka ja latina,
k. filologia ahtaammassa merkityksessä =
kreikan ja rooman kielen ja kirjallisuuden
tutkiminen, laveammassa merkityksessä = antiikin
kansojen koko sivistyselämän ja henkisen
viljelyksen kaikkien ilmausten selvittäminen, vrt.
Filologia). Jonkun maan kirjallisuuden k :ksi
aikakaudeksi sanotaan tämän kukoistusaikaa ja
tällöin esiintyneitä kirjailijoita sen k:iksi
kii-jailijoiksi t. klassikoiksi. Kirjallisuudessa
ja taiteessa k.-tyyli, vastakohtana romanttiselle,
tarkoittaa suuntaa, jossa joko havaitaan
välitöntä antiikkisten esikuvien jäljittelyä tai missä
ylimalkaan selkeä aate on selvästi ilmaistu ja
sisällys sekä muoto keskenään sopusoinnussa ja
tasapainossa (vrt. Klassisismi). — Joskus
k. = omituinen, naurettava. E. R-n.
Klassillinen filologia ks. Filologia.
Klassillinen koulukunta ks.
Taloustiede.
Klassillinen lyseo ks. Lyseo.
Klassillinen musiikki, erinäisten
aikakausien parhaitten mestarien säveltämä musiikki,
nimenomaan sellainen, jonka taiteellinen
vaiku-tusvoima säilyy elävänä läpi aikojen.
Erikoisesti tarkoitetaan nykyään k:11a m :11a toisaalta
Bachin ja Händelin, toisaalta Haydnin,
Mozartin ja Beethovenin säveltuotteita. Epäilemättä
onkin juuri näiden säveltäjäin taiteellinen
vaikutus yleiseen musiikkiaistiin ja musiikkielämään
nykyään erittäin tuntuva, jopa tuntuvampikin
kuin heidän omalla ajallaan. Mutta syvemmältä
katsoen säveltaiteemme juuret ulottuvat paljoa
useamman aikakauden klassillisuuteen. [R.
Ho-henemser, ,,Die Wiederbelebung der älteren
Mu-sik im 19. Jahrhundert" (1900).] I. K.
Klassillinen sivistys tarkoittaa opillista
sivistystä, joka perustuu klassillisten kielten,
latinan ja kreikan, sekä niillä kielillä syntyneen
kirjallisuuden tuntemiseen.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
