- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1085-1086

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klassilliset kielet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1085

Klassilliset kielet ks. K 1 a s s i 1 1 i n e n.

Klassillisuus, se, mikä on klassillista (ks. t.),
mallikelpoisuus.

Klassisismi (ks. Klassillinen), uus- 1.
p s e u d o k 1 a s s i 11 i s u u s, on 1700-luvun
lopulla ja 1800-luvun alkupuolella vallinneen
antiikkista taidetta jäljittelevän, kansainvälisen
suunnan nimenä. Pääsyynä tämän uuden tyylin
syntymiseen oli kyllästyminen rokokon ylen
s-ie-visteltyyn taiteeseen, mutta myöskin valtiolliset
tapahtumat — ylimystön kukistuminen ja
Napoleonin nouseminen Ranskan keisariksi —,
mui-naistieteelliset kaivaukset Pompejissa ja
Hereula-numissa sekä kirjalliset virtaukset — varsinkin
saks. J. J. Winckelmannin teos „Vanhan ajan
taiteen historia" — olivat omiaan kääntämään
huomion Kreikan ja Rooman yksinkertaisiin
elämänmuotoihin ja sopusuhtaiseen taiteeseen. Kaikissa
Euroopan maissa uusi suunta murtautui nopeaan
ja voittoisana lävitse painaen leimansa rakennus-,
kuvanveisto- ja maalaustaiteeseen. Tämän suunnan
maalaajista ovat tunnetuimpia saks. R. Mengs,
Angelika Kauffmann, A. J. Carstens ja F.
Prel-ler, ransk. J. L. David, F. Gérard, P. P. Prud’hon
ja J. D. Ingres, kuvanveistäjistä it. A. Canova,
tansk. B. Thorvaldsen, saks. G. Schadow ja
C. D. Rauch sekä arkkitehdeista varsinkin saks.
K. F. Schinkel. Myöskin Helsingin
huomattavimpien julkisten rakennusten luoja K. L. Engel
(ks. t.) ansaitsee tulla tässä yhteydessä
mainituksi. y. l.

Klastillinen (kreik. 7clasto’s = murrettu,
särjetty) on sellainen vuorilaji, joka on
muodostunut päällekkäin kasaantuneista irtonaisista
jyväsistä, rakeista tai lohkareista ja jossa tämä
alkuperäinen rakenne vielä on näkyvissä. Eri
hiukkaset saattavat olla niiden välisiin, huokosiin
laskeutuneen sideaineen yhteen iskostamia,
niinkuin hiekkakivessä ja konglomeraatissa, tai yhä
vieliikiu irrallisina, kuten hiekassa ja sorassa.

P. E.

Klatsomenai [-a’i] (lat. Clazomence),
muinais-kreik. kaupunki Vähän-Aasian Lyydiassa, sijaitsi
Smyrnan-lahden etelärannalla, lähellä nyk.
Vur-laa, osaksi saarella. K. kuului joouialaiseen
kaupunkiliittoon ja oli m. m. tunnettu
Anaksa-goraan (ks. t.) syntymäpaikkana. E. R-it.

Klausenburg ks. K o 1 o z s v & r.

Klaus Aakenpoika ks. T o t t.

Klaus Kristerinpoika ks. II o r n.

Klaus Lydekenpoika ks. D j e k n.

Klausthal [-täi] 1. Clausthal, kaupunki
Preussissa, Hildesheimin hallintoalueella,
Harz-vuoriston tärkein kaivoskeskus, sijaitsee 605 m
yi. inerenp. korkealla ylätasangolla pienen
In-nerst-puron varrella; 8,631 as. (1905).
Vuori-y. m. oppilaitoksia ja virastoja. Kaivostyö,
lukuunottamatta rautamalmikaivoksia, toimitetaan
v:sta 1864 hallituksen laskuun, ja tuottaa hopeaa,
kultaa, lyijyä, kuparia, rikkihappoa, arsenikkia
y. m. — K. syntyi 1500-luvun keskivaiheilla.

Klausuuri (lat. clausü’ra = sulkeminen,
eristäminen), munkkien ja nunnain velvollisuus pysyä
luostarissa ja ottaa vastaan vieraita ainoistaan
esimiehen luvalla. Muutamissa luostareissa k.
käsittää vielä omassa kammiossa pysymisen.

A. J. P-ä.

Klaveeri (saks. Klavier), mus., pianon (ks. t.)
entinen nimitys.

108G

Klaveness, Thorvald (s. 1844), norj.
pappi, v:sta 1898 kirkkoherrana Kristiaaniussn.
K. alkoi 1894 yhdessä Christoffer Bruunin kanssa
julka-sta aikakauskirjaa „For kirke og
kul-tur", jonka kautta hän on tarmokkaasti vaikut
tanut kristinuskon ja yleisen sivistyselämän
sovittamiseksi. Muutamia vuosia hän myöskin toi
mitti pirteätä viikkolehteä: „Norsk kirkeblad".
K:n kirjoista on tunnetuin saarnakokoeliiia:
„Evangeliet forkyndt for nutiden" 1900 (suomeksi:
»Evankeliumia nykyajalle"). Teologina K. kuuluu
vapaamielisten oikeistoon. V:sta 1908 K. on sen
suurkäriijiiin asettaman komitean jäsenenä, jonka
tulee valmistaa uutta kirkkojärjestystä Norjalle.

E. K-a.

Klaviatuuri (lat. elävin = avain), mus.,
koskettimisto eli sormin tahi jaloin
paineltavista koskettimista (claves) kokoonpantu laite,
joka siilien liittyvän koneiston avulla saa
soittimesta ilmi ne sävelet, joita kulloinkin halutaan.
K:ia käytetään pianossa, uruissa, harmoonissa,
kellosoittimessa (ks. Carillon) sekä
kansanomaisessa avainviulussa (vrt. J o u h i k a n t e 1 e),
samoin kuin viimemainitun muinaisessa Oi
gall i s t r u m nimisessä edeltäjässä (10-12 :nnella
vuosis.). I. K.

Klavisymbaali ks. C 1 a v i c e m b a 1 o.

Klazomenai ks. Klatsomenai.

Kleanthes [-u’n this] (n. 331-251 t. -232 e Kr.),
kreik. filosofi, syntyisin Troas maakunnasta,
kuunteli Ateenassa kauan stoalaisen oppikunnan
perustajan Zenonin opetusta ja tuli hänen
jälkeensä oppikunnan päämieheksi. K:ta kuvataan
harvinaisen lujaluonteiseksi ja tavoiltaan
ankaraksi mieheksi. Kerrotaan hänen filosofiaa
opiskellessaan ansainneen elatuksensa
työskentelemällä öisin vedenkantajana ja taikinansotkijana
sekä kuolleen vapaaehtoisen nälkäkuoleman.
Hänen teoksistaan on säilynyt ainoastaan vähäisiä
katkelmia; niiden joukossa on kuitenkin eräs
mieltiikiinnittävä ..hymni Zeulle", joka pontevasti
esittää stoalaisten panteististä jumala-aatetta sekä
samalla heidän harrasta uskonnollista
mielialaansa. [Katkelmat on koonnut Arnim,
..Stoico-rum veterum fragmenta" I (1905).] .1. <7r.

Kléber [-Wr], Jean B a p t i s t e (1753-1800).
ransk. kenraali, tuli 1776 upseeriksi Itävallan
ar-meiaan, palasi takaisin Ranskaan 1783 ja sai
ra-kennustentarkastajan paikan Belfort’issa
Elsassissa; meni vallankumouksen aikana 1792
erääseen vapaaehtoisista muodostettuun pataljoonaan
ja kunnostautui preussilaisten piirittäessä Mainzia
1793, niin että ylennettiin brigadi-kenraaliksi;
lähetettiin s. v. Vendéehen ottamaan osaa kapinan
kukistamiseen; komensi divisioonakenraalina
FIeurus’in taistelussa 1794 armeian vasenta siipeä
ja valloitti Maastrichtin; ,Tourdan’in armeian
vasemman siiven johtajana K. Altenkirchenin
taistelussa voitti itävaltalaiset 1796 ja valloitti
Frankfurtin. Bonaparte otti K:n mukaansa Egyptin
retkelle, jossa hän oli mukana useissa taisteluissa;
sai Bonaparten lähdettyä ylipäällikkyyden (1799).
Kun K. ei luullut voivansa pitää Egyptiä
vallassaan, teki hän englantilaisen päällikön Sidney
Smithin kanssa sopimuksen, jonka mukaan
Ranskan armeia oli lähtevä Egyptistä: mutta kun
amiraali Keith ei tätä hyväksynyt, vaan vaati
ranskalaisia jättämään aseensa, päätti K. uudelleen
valloittaa Egyptin, otti Kairon haltuunsa ja sai

Klassilliset kielet Kléber

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:36 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/4/0577.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free