Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klein ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
1089
Klein—Kleist
1090
siviiliprosessi järjestyksen luonnoksen; hänellä on
suuret ansiot paljon tunnustusta saavuttaneen
itävaltalaisen oikeudenkäyntireformin
toimeenpanemisessa; oli 1S95-1906 osastonpäällikkönä
oikeusministeriössä; hoiti oikeusministerin tointa
1905-07 jatkaen tarmokkaasti uudistustyötänsä
uusi sekkilaki, uusia lakiehdotuksia
vakuutusoikeudesta, nuorten henkilöiden tuomioistuimista
y. m.); v:sta 1895 kunniaprofessorina Wienin
yliopistossa; julkaissut m. m. „Saclibesitz und
Krsitzung" (1S91), ,.Zeit- und Geisterströmungen
im Proeesse" (1901), „Die neueren Entwicklungen
in Verfassung und Recht der Aktiengesellsehaft"
1904». ./. F.
Klein fkläin], Gottlieb (s. 1S52 Unkarissa),
rabbiinina Tukholmassa v:sta 1S83, fil. tohtori,
on useilla kirjoituksilla („über das Buch .Judit"
1889. ..Bidrag tili Israels religionshistoria" 1898,
,.Fader vär" 1905, „Den första kristna katekesen"
1908, saks. 1910) ja esitelmillä, m. m.
Helsingissäkin, edistänyt uskonnonhistoriallista
harrastusta ja vapaamielisessä hengessä ajanut
juutalaisten ja kristittyjen keskinäistä lähentymistä.
K. r-t.
Klein [kläin], Julius Leopold (1810-76),
saksankielinen draamallinen kirjailija ja
kir-jallishistorioitsija. Huomattavin hänen
tieteellisistä teoksistaan on keskeneräiseksi jäänyt
draaman historia „Gesehichte des Dramas" (1S65-76,
13 nid.). Runsaan aineksen ja hienojen
arvostelujen rinnalla tapaa tässä teoksessa myös viljalti
aineesta poikkeamista, varsinkin polemiikin alalle.
K:n kootut draamall. teokset, 7 nid.,
ilmestyivät 1871-72. J. 11-1.
Kleineh [-ne], Oskar Conrad (s. 1S46),
suom. taidemaalari, opiskeli ensin
Taideyhdistyksen piirustuskoulussa sekä sitten v:sta 1866
Diis-seldorfissa, Karlsruhessa ja Pietarissa, jossa sai
akatemian hopeamitalin 1872 ja 1874. Vv. 1S81-S5
hän maalaili ominpäin Pariisissa. Hänen
erikoisalansa on merimaalaus; huolellisesti
suoritettujen taulujensa aiheet hän on valinnut osaksi
Suomen, osaksi Ranskan, Tanskan, Norjan ja
Välimeren rannikoilta. V. 1S74 hän sai
Taideyhdistyksen ensimäisen tukaattipalkinnon
maalauksellaan ..Myrskyn jälkeen", 1877 valtion
lisä-palkinnon maisemamaalauksesta taululla ,,Vitrén
kaupungin tori" sekä 1885 varsinaisen palkinnon
norj. merimaisemallaan „Ilta Smölenissä".
Taideyhdistyksen kokoelmissa K:eä edustavat
muutamat merimaalaukset ja kaupunkinäköalat.
F. h.
Kleinenberg [kläinenberhjj, Nikolaus
(1842-97), saks. eläintieteilijä, aikansa
ensimäi-siä morfologeja ja embryologeja, oli eläintieteen
dosenttina Jenassa, Napolin eläintieteellisen
aseman perustajia, nimitettiin sittemmin
eläintieteen professoriksi Messinään ja Palermoon. Tutki
hermoston ensimäistä esiintymistä hydrassa
(lampipolyypissa), seurasi sen kehitystä useassa
madossa. P. JS.
Kleinin liuos. kadmiumborowolframiaatin.
9WOj. B50,- 2(Cd OH) + 16H,0. kyllästetty liuos,
jonka ominaispaino on 3,s». Käytetään
kivennäisten erottamiseen toisistaan, ks. Raskaat
nesteet. P. E.
Kleinmeister [kläin maistar] (saks., =
pienois-taiteilijat), Albrecht Dürerin jälkeiset
vasken-piirtäjät 16:nnella vuosis.. Binck. Aldegrever,
vcl-35. IV. Painettu »/. 12.
jekset Behain. Pencz, Brosamer ja Virgil Solis.
Heidän piirroksensa ovat pienestä koostaan
huolimatta suurella huolella valmistettuja. F. L.
Kleinschmidt [kläitismitj, Artur (s. 1848),
saks. historioitsija. v:sta 1900 Dessaun
herttuil-liseti kirjaston hoitajana; julkaissut m. m.
..Russ-lands Geschichte und Politik, dargestellt in der
Geschichte des russischen hohen Adels" ’,1877),
„Katharina II als Zivilisatorin" (1891), „Drei
Jahrhunderte russischer Geschichte 1598-1898"
(1898).
Kleinwächter [kläinvchtar], Friedrich
(s. 1838), itäv. taloustieteilijä. 1875-1909
professorina Czernowitzissa; julkaissut m. m. .,Die
Kartelle" (1883), „Die Staatsromane" (1891), ..Das
Einkommen und seine Verteilung" (1896),
„Lehr-buch der Nationalökonomie" (1902).
Kleio [■(,’] (lat. Clio), kreik. tarustossa
historian runotar (.,muusa"); taiteessa K. esitetään
toisessa kädessään kirjakäärö, toisessa piirtokvnä.
E. K-n.
Kleist [kläistj. 1. Evald Christian von
(1715-59), saks. runoilija, kuoli preussil.
majurina Kunersdorfin taistelussa saamistaan
haavoista. K. oli n. s. Ilallelaisen eli preussilaisen
runoilijaliiton jäsen. Tämä ryhmä piti
esikuvinaan etenkin Anakreonia. Horatiusta ja
Petrarcaa. K. on kirjoittanut idyllejä, faabeleita,
hymnejä ja oodeja: viimemainituista on kuuluisin
oodi preussil. armeialle. K. suunnitteli
pääteok-sekseen laajaa, luonnonelämää kuvaavaa
runoelmaa, nimeltä „Die Landlust". Siitä valmistui
kuitenkin ainoastaan ensimäinen osa ..Der
Friili-ling", jota pidetään K:n pääteoksena. Se
sisältää hyvin havainnollisia ja miellyttäviä
luonnonkuvauksia. K:n runollisen tuotannon huippu
on hänen sankarirunoelmansa „Cissides und
Paches". [Einbeck, „E. K. v. Kleist" (1861);
Chuquet, „De Ewaldi Kleistii vita et scriptis"
(18S7).]
2. Heinrich von K. (1777-1811), etevä saks.
näytelmänkirjoittaja, preussilaisen upseerin poika,
menetti nuorena
vanhempansa. Alkuopetuksensa
K. sai
synnyinkaupungissaan Frankfurt a. 0:ssa
ja tuli 1788 Berliiniin
pastori Catelin
yksityiskouluun, missä m. m.
oppi oivallisesti ranskaa.
Seuraten perheensä
tra-ditsioneja hän 1792 astui
sotapalvelukseen. missä
kohosi aliluutnantin
arvoon ja mistä 1799 erosi.
Sittemmin hän antautui
tieteellisiin harrastuksiin;
vasta 1S00 heräsi hänen
runollinen taipumuksensa.
K:n ensimäinen draama
on murhenäytelmä ..Die Familie Schroffenstein"
(1803). yksityiskohdissa nerollinen. mutta muuten
kypsymätön. Pääasiallisesti jo 1S03 kirjoitettu,
vaikka vasta 1811 julkaistu on „Der zerbrochene
Krug" (esitetty Kansallisteatterissa), joka on
Saksan kirjallisuuden huomattavimpia
huvinäytelmiä. Neron leiman K. painoi draamaansa
..Robert Guiscard" (julkaistu 1808), joka kuitenkin
jäi katkelmaksi.
Heinrich v. Kleist.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
