- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 4. Kaivo-Kulttuurikieli /
1093-1094

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Klemens Aleksandrialainen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

1093

Kleniens Aleksandrialainen

1094

Filip IV Kauniin yllytyksestä panvinistnimen
ensin BordeauxMioo ja Poitiers’hen ja
myöhem-min (1309) Avignoniin aloittaen siten 70 vuotta
kestäneen paavikunnan alennustilan, n. s.
..Baabelin vankeuden", jonka aikana paavit olivat
kokonansa riippuvaisin Hanskasta. Kumosi useita
Bonifacius VIII:n säädöksiä, m. m. bullat
Clerici* luicos ja Un am sanctam. Saksan Henrik
VII:n kanssa K. alkuaan oli ystävällisissä
väleissä: Henrikin saatua (1312) keisarinkruunun
ja jouduttua taisteluun Neapelin Kobertia
vastaan K. uhkasi häntä interdiktillä. K:n aikana
pidettiin Viennen yleinen kirkolliskokous, jonka
päätöksistä ja omista säädöksistään hän
toimi-tutti dekretaalikokoelman.

7. K. VI (paavina 1342-52), alkuaan Pierre
Roger, kuului lienediktiläisiin, Rouen’in
arkkipiispa. jatkoi paavina edeltäjänsä taistelua
Ludvik Baierilaistn vastaan, julistaen hänet
pannaan 1340 ja vaatien vaaliruhtinaita valitsemaan
uuden keisarin, joksi huudettiin Luxemburgin
Kaarle. K. kieltäytyi lähtemästä Avignonista,
jonka 1348 oli ostanut Neapelin Johannalta. V.
1347 K. kukisti Cola di Rienzi’n. V. 1343 K.
määriisi, että joka 50;s vuosi oli vietettävä
riemuvuosi, jollainen vietettiinkin 1350. K. oli
loistoa rakastava, sukulaisiaan suosiva,
siveelliseksi esikuvaksi kelpaamaton paavi, joka
suuresti on heikentänyt paavikunnan siveellistä
auktoriteettia.

8. K. VII (vastapaavina 1378-04), alkuaan
GenCven kreivi Robert, kardinaali, jonka
Urbanus VT:sta luopuneet, enimmäkseen
ranskalaiset kardinaalit valitsivat paaviksi; muutti
1379 Avignoniin. K:n vaali on suuren skisman
alkutn pahtumia.

9 K. VIII (vastapaavina 1424-29), alkuaan
Egidius M u n o 7. Barcelonasta.

10. K. VII (paavina 1523-34), alkuaan
Giulio Medici. Giuliano Mediei’n avioton poika,
Firenzen arkkipiispa 1513. ja sam. v.
kardinaali. suoritti useita Leo X:n antamia tärkeitä
tehtäviä. Hänen paaviudestaan toivottiin paljon,
hän kun oli maineeltaan moitteeton, luonteeltaan
vakava, erittäin työkykyinen, monipuolinen,
syvä-tietoinen, säästäväinen ja valtioviisas, vaikkakin
häneltä puuttui päättäväisyyttä ja tarmoa. K:n
politiikan päätehtävänä oli kuurian maallisen
vallan ja Medici’n suvun vanhan valta-aseman
säilyttäminen Kaarle V:n ja Frans I:n välisissä
riidoissa. Hän koetti pysvii neutraalisella ja
välittävällä kannalla kumpaankin riitapuoleen
nähden. Kun tämä osoittautui mahdottomaksi, teki
K liiton ensin Ranskan, sitten Pavian taistelun
jälkeen 1525 Kaarlen kanssa ja oli taas valmis
Ranskan, Firenzen, Venetsian ja Frans Sforzan
kanssa asettumaan Kaarlea vastaan. Liiga
joutui tappiolle ja Roomaa ryöstettiin, jolloin K.
vapaudestaan sai suorittaa suunnattoman
summan (400.000 scudi’a). Rauhan palattua K. sai
takaisin Kirkkovaltion ja 1530 hiin kruunasi
Kaarlen keisariksi. Protestanttisuutta vastaan
K:n politiikalla oli varsin vähiin menestystä.
Keisari oli pakottanut K:n suostumaan yleisen
kirkolliskokouksen pitämiseen, mutta hiin koetti
kaikin tavoin viivyttää sen koollekutsumista, ja
uudistettuaan suhteensa Frans I:een hän oli yhä
vaslaliakoisempi kirkolliskokouksen pitoon.
Asettumalla llenrik VIII:n avioeroa vastaan K. sai

tämän rikkomaan välinsä katolisen kirkon

kanssa.

11. K. VIII (paavina 1592-1005), firenzeläistä
sukua, alkuaan Ippolito AIdobrandini,
valittiin paaviksi vastustamaan espanjalaista
vaikutusta; haki tukea Ranskasta.

12. K. IX (paavina 1007-09), alkuaan Guido
li o s p i g 1 i o s i, valittiin paaviksi ranskalaisten
ehdokkaana. Myötävaikutti Aachenin rauhan
(1008) aikaansaamiseen taivuttaakseen kristityt
ruhtinaat auttamaan Venetsiaa tämän
taistelussa turkkilaisin vastaan. Yhdessä Ludvik XIV:n
kanssa K. sai jansenilaisen riidan loppumaan
(pax elementiltä).

13. K. X (paavina 1070-76), alkuaan
Emilio Altieri, oli paaviksi tullessaan jo
80-vtiotias; johto olikin hänen aikanaan kardinaali
Paluzzi’n käsissä, joka Ludvik XIV:n kanssa
aloitti taistelun kuninkaanoikeudesta (s. o.
oikeudesta piispanviran avoinna ollessa antaa pois
papinpaikkoja ja nauttia hiippakuntien antamat
tulot).

14. K. XI (paavina 1700-21), alkuaan
Giovanni Francesco Albani. K:n
politiikka merkitsee Ranskaan lähestymistä; hänen
täytyi kuitenkin tunnustaa Bourbonien
vastustaja arkkiherttua Kaarle Espanjan kuninkaaksi.
K. edisti tieteitä ja taiteita ja hankki m. m.
Vatikaanin kirjastoon runsaan kokoelman
itämaisia käsikirjoituksia.

15. K. XII (paavina 1730-40), alkuaan
Lorenzo Corsini, nousi paavinistuimelle
78-vuotiaana, puolusti kuurina Parman ja
Piacen-zan vallanvaatimuksia vastaan; mutta kaikesta
huolimattta paavin valta-asema suuresti aleni.

16. K. XIII (paavina 1758-69), alkuaan
venetsialainen Carlo Rezzonico, hurskas mies,
suosi jesuiittoja, jotka luinen paavina ollessaan
karkoitettiin useasta maasta.

17. K. XIV (paavina 1769-74), alkuaan
Lorenzo Ganganelli, valittiin paaviksi
Ranskan kuninkaan ehdokkaana. K. oli oppinut,
taiteita rakastava mies. Koetti, vaikka turhaan,
saada Kirkkovaltion raha-asiat järjestykseen,
Koko hänen paavina olonsa aika käytiin
ankaroita kiistoja jesuiittain veljeskunnan
lakkauttamisesta, johon K:n vähitellen täytyi valtain
vaatimuksista suostua. 21 p. kesäk. 1773 hän
allekirjoitti kirjeen Dominus ac redemptor noster,
jolla veljeskunta lakkautettiin.

Klemens Aleksandrialainen, alkuaan T
i-t u s Flavius, kuuluisa kirkkoisä, s. 2:sen
vuosis. keskivaiheilla pakanallisista vanhemmista,
hankki itselleen laajan yleissivistyksen,
matkusteli kristityksi tultuaan tutustumassa
huomattavimpiin kirkonopettajiin ja saapui vihdoin
Aleksandriaan, jossa tuli Pantænuksen johtaman
katekeettakoulun opettajaksi ja sitten sen
johtajaksi. Kuoli todennäköisesti 215. K:n suuri
kolmiosainen teos on „Logos protreptikos:
Paida-gogos; Stromata". Ensimäinen osa on apologiaa,
jossa osoitetaan pakanuuden erhetys; toisessa
osassa opetetaan kristillistä sivevsoppia,
kolmannessa pyritään antamaan kristinuskosta
täydellinen tieto, jonka oivaltamiseen vain etevimmät
(„gnostikot") ovat kykenevät K:lta on säilynyt
toinenkin teos, jossa hän vastustaa
Tertullianuk-sen maailmaa vierovaa kantaa. K. on
järjestelmällisen jumaluusopin alkaja vanhanajan kir-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:46 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/4/0581.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free